Suomen ralli

Suomen Autoklubin urheilujohtajat kaavailivat 1950-luvun alussa parituhatta kilometriä pitkää rallia, jonka lähtö- ja maalipaikaksi ajateltiin Helsinkiä. Ajoreitin oli tarkoitus kiertää Itä- ja Keski-Suomen järviseuduilla. Rallin ajankohdaksi suunniteltiin heinäkuun alkua, jolloin valoisat yöt olisivat tarjonneet kilpailijoille mahdollisuuden "ympärivuorokautiseen maisemien ihailuun". Helsingissä ei kuitenkaan vielä ehditty ryhtyä sanoista tekoihin, kun Autoklubin Jyväskylän paikallisosasto otti aloitteen käsiinsä.[2]

Jyväskylän Suurajot järjestettiin ensimmäisen kerran 1. syyskuuta 1951. Se järjestettiin karsintakilpailuksi Monte Carlo -ralliin. Kilpailussa oli vain kaksi erikoiskoetta ja kaikki 26 matkaan lähtenyttä autoa selvisivät maaliin. Reitti kulki Lappiin, jossa Rovaniemellä oli kääntöpiste. Paluu tehtiin Kajaanin ja Kuopion kautta, jossa oli ensimmäinen erikoiskoe. Toinen erikoiskoe oli Jyväskylässä kisan maalisuoralla Yliopistonkadulla, jossa järjestettiin 250 metrin kiihtyvyys- ja jarrutuskoe. Kilpailun voitti Arvo Karlsson Austin A90 Atlanticilla.[3][4][5]

Vuonna 1952 järjestetyt toiset Jyväskylän Suurajot keräsi 44 osallistujaa ja seuraavana vuonna kilpailijoita oli jo 68. Vuonna 1954 kilpailu alkoi saada kansainvälisiä piirteitä, kun osallistujien joukossa oli kuusi ruotsalaista. Vuonna 1955 ralli rajattiin tapahtuvaksi kokonaan Keski-Suomen alueella. Jyväskylän Suurajojen ensimmäinen ulkomainen voittaja oli Saabilla ajanut ruotsalainen Erik Carlsson vuonna 1957. Tuolloin kymmenen parhaiten ajaneen kilpailijan joukossa oli peräti seitsemän ruotsalaista.[6]

Vuonna 1959 kisa sai ensimmäisen kerran EM-osakilpailun arvon. Valmistajien MM-sarjaan kilpailu on kuulunut alusta pitäen eli vuodesta 1973. Kun kuljettajien MM-sarja alkoi 1979, ralli vakiinnutti välittömästi paikkansa myös siinä. Vuonna 1980 kilpailtiin vain kuljettajien MM-pisteistä. MM-ralleissa sovelletun vuorottelujärjestelmän aikana Suomen ralli oli vuonna 1995 vain kaksilitraisten kaksivetoisten autojen MM-osakilpailu.

1980-luvulla rallin kansainvälinen nimi sai vähitellen lyhyemmän muodon 1000 Lakes Rally, joskin vanha pitkä versio Rally of the Thousand Lakes säilyi virallisessa logossa. Tunnetuimpia erikoiskokeita ovat muun muassa Urria, Laajavuori, Harju ja Ouninpohja.

Humalamäen erikoiskoe on poistettu reittikartasta osaksi vuoden 1984 onnettomuuden takia, jossa brittikuljettaja Julian Roderickin Vauxhall Chevette syöksyi yleisön sekaan ja useita loukkaantui, mukaan lukien myös Roderick sekä kartanlukija. Osaksi erikoiskoe poistettiin myös sen takia, että Humalamäki sisältää niin valtavia hyppyjä sekä mäkien takaa yllättäviä jyrkkiä mutkia, joissa rajun onnettomuuden riski on suuri.

Vuonna 1990 Espanjan Carlos Sainz voitti Jyväskylän Suurajot ensimmäisenä ei-pohjoismaalaisena kuljettajana.[7] Samaan suoritukseen ylsi Ranskan Didier Auriol vuonna 1992.[8] Juha Kankkunen puolestaan onnistui voittamaan kilpailun vasta 11. yrittämällään vuonna 1991.[9] Tommi Mäkinen puolestaan onnistui ensimmäisenä voittamaan kilpailun viidesti peräkkäin vuosina 1994-1998, vaikkakaan vuoden 1995 kilpailu ei ollut MM-arvoinen.[10]

Ralli sai ensimmäisen nimisponsorinsa vuonna 1994, jolloin perinteisen nimen eteen liitettiin Neste. Vuonna 2005 pääsponsorin toiminimen muututtua Neste Oiliksi myös rallin etuliitettä muokattiin. Vuoden 2016 alussa rallin nimi vaihdettiin takaisin Neste Ralliksi koska rallin pääsponsori Neste Oil vaihtoi nimensä Nesteeksi vuoden 2015 kesäkuussa. Nimenmuutos näkyi kuitenkin jo joulukuun 2015 aikana rallin www-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Vuonna 1997 kilpailun järjestäminen siirtyi aivan uusiin puitteisiin, kun Autourheilun Kansallinen Keskusliitto AKK otti sen hoteisiinsa. Liiton markkinointiyhtiö AKK Sports sai vastuulleen järjestelytehtävät. AKK Sports otti päämääräkseen kehittää rallista selkeästi tunnistettava tuote. Suuri yleisö piti saada ymmärtämään, että kilpailun ympärillä oli tapahtunut perustavanlaatuinen muutos. Uusi organisaatio kohdisti huomiota varsinkin turvallisuuden ja tapahtuman markkinoinnin edistämiseen sekä ylipäänsä sen tason kohottamiseen entisestään. Heti vuonna 1997 kilpailu sai MM-sarjaan rekisteröityjen tehdastallien päätöksellä ”Award of Excellence” -palkinnon erinomaisesta turvallisuustyöstään.

Seuraavana vuonna tallit äänestivät Neste Rallin parhaaksi MM-ralliksi. Vuonna 1999 oli jälleen vuorossa ”Award of Excellence” – tällä kertaa markkinointiansioista. Tämän palkinnon toi Neste Rallille ennen kaikkea Hippoksen supererikoiskokeen rakentaminen VIP-kylineen. Neste Ralli nimettiin parhaaksi MM-osakilpailuksi toistamiseen vuonna 2002. Tallit mainitsivat perusteluissaan muun muassa, että ”Neste Ralli nosti MM-rallin urheilullisen, kaupallisen ja järjestelytason uudelle askelmalle”^lähde?. Perusteluissa todettiin myös, että järjestäjät Suomessa osoittivat perusteellisesti ymmärtävänsä, mitä niin katsojat kuin kilpailijatkin odottavat nykyaikaiselta rallikilpailulta. Maailman parhaan MM-rallin titteli saavutettiin myös vuonna 2003, ja 2004 Neste Ralli teki historiallisen hattutempun: tapahtuma valittiin kolmatta kertaa peräkkäin parhaiten järjestetyksi MM-ralliksi. Saavutuksen suuruutta kuvastaa se, että mikään muu MM-ralli ei ole yltänyt samaan suoritukseen. Vuonna 2004 valintaan vaikutti muun muassa rallin kokonaiskonsepti, jota oli pystytty kehittämään entisestään. Lisäksi urheilun ja kaupallisuuden yhdistäminen oli onnistunut tapahtumassa esimerkillisellä tavalla.

Pääartikkeli: Suomen ralli 2008

Mikko Hirvonen ja Jari-Matti Latvala lähtivät kovin odotuksin kilpailuun. Latvala ajoi kuitenkin jo toisena vuonna peräkkäin ulos perjantaina Mökkiperän erikoiskokeella tukivarren rikkouduttua. Myös Hirvonen jäi kilpailun voittaneen Sebastien Loebin vauhdista, eikä pystynyt saavuttamaan ranskalaista kuin yksittäisillä erikoiskokeilla. Lopulta ensimmäiseksi sijoittuneen Loebin ja toiseksi ajaneen Hirvosen väliseksi eroksi muodostui yhdeksän sekuntia. Kolmanneksi kilpailussa sijoittui australialainen Chris Atkinson.

Vuonna 2009 ralliin osallistui F1-kuljettaja Kimi Räikkönen. Ranskan Sebastien Loeb lähti ralliin ennakkosuosikkina. Rallin ensimmäisellä erikoiskokeella Jukojärvellä Mikko Hirvonen ajoi pohja-ajan. Killerin yleisöerikoiskokeen jälkeen rallin johdossa oli Mikko Hirvonen. Fordin toinen tehdastallikuljettaja Jari-Matti Latvala aloitti kisansa rauhallisesti, varsinkin Mökkiperässä, jossa hänen kisa oli mennyt kahtena edellisvuotena pilalle. Hän sai karistettua Mökkiperän apinan selästään. Jari-Matti Latvala oli neljäntenä ensimmäisen päivän jälkeen Citroenin Daniel Sordon takana. Lauantai-aamuna Latvalalla ilmeni pahoinvointia ja se vaikutti ajoon. Hän ei pystynyt aamun ensimmäisillä erikoiskokeilla saavuttamaan Sordoa. Jari-Matti oli kuitenkin saanut Sordon loppupäivästä kiinni ja mennyt ohi omia menojaan. Mutta sen sijaan Hirvonen kasvatti johtoaan Loebiin. Kimi Räikkönen kaatoi autonsa päivän viimeisellä erikoiskokeella Väärinmajalla. Sunnuntai oli helppo päivä Hirvoselle. Hänen ei tarvinnut ajaa kovaa kun Loeb oli jo luovuttanut lauantaina. Mikko Hirvonen voitti kilpailun, Sebastien Loeb oli toinen, Jari-Matti Latvala oli kolmas, Dani Sordo oli neljäs, Matti Rantanen hienosti viides käytyään Sébastien Ogierin kanssa hienon taistelun, mutta Ogierilla meni EK 23ssa risteys leveäksi. Hän menetti siinä aikaa ja hävisi lopulta Rantaselle.

Vuonna 2010 Jyväskylän rallissa ajettiin Suomen rallin 60-vuotisjuhlakilpailu. Kilpailu alkoi torstaina Laajavuoresta ja päättyi Lauantaina Himokseen sisältäen kaikkiaan 19 erikoiskoetta ja 311 erikoiskoekilometriä.

Rallin voitti Suomen Jari-Matti Latvala ennen ranskalaisia Sébastien Ogieria ja Sébastien Loebia. Mikko Hirvonen keskeytti rallin rajuun ulosajoon jo neljännellä erikoiskokeella Urria 2:lla. Hän ja kartanlukija Jarmo Lehtinen selvisivät kuitenkin vammoitta.

Kisaan osallistui myös rallin nelinkertainen maailmanmestari Juha Kankkunen, joka sijoittui lopputuloksissa sijalle 8. Kisan jälkeen Kankkunen palkittiin Abu Dhabi Spirit of the Rally -erikoispalkinnolla, joka jaetaan johtajuudesta, rehtiydestä, kunnioituksesta tai hyvästä joukkuehengestä.

Rallin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2021 rallin järjestäjäorganisaation ja kilpa-autojen muodostama hiilijalanjälki kompensoidaan metsää istuttamalla. Seuraavina vuosina istutettavan metsän määrä kasvatetaan kattamaan koko tapahtuman aiheuttama hiilijalanjälki.[13]

• Helsinki Thunder
• Suomen rallin onnettomuudet

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Secto Rally Finland Wikimedia Commonsissa

• Secto Rally Finland
• Suomen ralli kansainvälisen autoliiton sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Suomen ralli rallin maailmanmestaruussarjan sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Jyväskylän Suurajojen varhaishistoriaa Ylen Elävässä arkistossa
• Jyväskylän Suurajojen varhaishistoriaa Pentti Barckin kertomana (Arkistoitu – Internet Archive). PDF. Suur-Jyväskylän Lehti 2009.

Rallin maailmanmestaruussarjan Suomen rallit

1970-luku	1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979
1980-luku	1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989
1990-luku	1990 1991 1992 1993 1994 1996 1997 1998 1999
2000-luku	2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
2010-luku	2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
2020-luku	2020 2021 2022 2023