Nerthus

Nerthus oli pohjoisten germaaniheimojen hedelmällisyyden, rauhan ja vaurauden jumalatar. Häntä palvottiin pyhässä lehdossa joko Pohjanmerellä tai Itämerellä sijainneella saarella. Nerthuksen palvonnan keskus oli joka tapauksessa Tanskassa. Kevään saapuessa jumalattaren kuvapatsasta kuljetettiin eri heimojen keskuudessa härkien vetämissä vaunuissa.[1] Kun vaunut olivat tehneet kierroksensa lähiseuduilla, orjat pesivät vaunut ja patsaan pyhän lehdon lammessa. Sen jälkeen orjat hukutettiin lampeen.[2][3]

Emil Doepler: Nerthus

Roomalainen historioitsija Tacitus kutsui teoksessaan Germania Nerthusta Äiti Maaksi ja kertoi, että seitsemän germaaniheimoa – reudignit, avionit, anglit, varinit, eudosit, svardonit ja nuitonit – palvoi jumalatarta.[3] Nerthus on myös samaistettu skandinaaviseen miespuoliseen Njord-jumalaan, ja sillä perusteella Nerthusin sukupuolta on pidetty epäselvänä. Nerthus on myös saattanut olla hermafrodiitti.[2][1]