Nepal

Nepalin demokraattinen liittotasavalta[4] eli Nepal on sisämaavaltio Aasiassa. Nepal sijaitsee Kiinan ja Intian välissä, kutakuinkin puoliksi Himalajan vuoristossa ja puoliksi sen juurella. Valtion alueella sijaitsee kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta. Nepalin lähes 31 miljoonasta asukkaasta suurin osa on hinduja.

Nepalin demokraattinen liittotasavalta
संघीय लोकतान्त्रिक गणतन्त्रात्मक नेपाल
(Sanghiya Loktantrik Ganatantratmak Nepāl)
Nepalin lippu
lippu

Valtiomuoto liittotasavalta
Presidentti
Pääministeri		 Bidhya Devi Bhandari
Pushpa Kamal Dahal
Pääkaupunki Kathmandu (n. 1 milj. as.)
Muita kaupunkeja Pokhara (265 000 as.),
Lalitpur (227 000 as.)
Luettelo Nepalin kaupungeista
Pinta-ala
– yhteensä 147 181 km² [1] (sijalla 93)
– josta sisävesiä 3 830 km²
Väkiluku (2014) 30 986 975 [2] (sijalla 41)
– väestötiheys 184 as. / km²
– väestönkasvu 1,83 % [2] (2014)
Viralliset kielet nepalin kieli
Valuutta Nepalin rupia (NPR)
BKT (2013)
– yhteensä 42 060 milj. USD [2]  (sijalla 103)
– per asukas 1 500 USD
HDI (2019) 0,602 [3] (sijalla 142)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 35 % [2]
– teollisuus 16 % [2]
– palvelut 49 % [2]
Aikavyöhyke UTC+5.45
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
Yhdistyminen:
Liittotasavalta:
1768
2008
Lyhenne NP
– ajoneuvot: NEP
– lentokoneet: 9N
Kansainvälinen
suuntanumero		 +977
Tunnuslause जननी जन्मभूमिष्च स्वर्गादपि गरियसि
(Ja'nani Jan'mabhumis'hcha Swar'gadapi Gariya'si)
(sanskritia: Isänmaa on arvokkaampi kuin taivaan valtakunta)
Kansallislaulu ”Sayaun Thunga Phool Ka”

Edeltäjä(t) Nepalin kuningaskunnan lippu Nepalin kuningaskunta
(1768–2008)

Nepal oli vuosina 1996–2006 sisällissodassa, jossa kuoli yli 13 000 ihmistä. Vastapuolina olivat maolaiset kommunistit ja Nepalin hallitus, joka oli julistanut kommunisteille sodan. Sisällissota päättyi kommunistien voittoon. Sen seurauksena maa luopui vuonna 2008 monarkiasta.[5]

Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Neljännes sen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella.[2] Se saakin merkittävästi tukea ulkomailta, sekä kansainvälisiltä järjestöiltä että kahdenvälisenä apuna.[6]

Historia
Pääartikkeli: Nepalin historia

Varhaiset vuodet

Kathmandun laaksosta löytyneet muinaiset työkalut kertovat alueen olleen asuttuna jo muinaisajoista asti, mutta varhaishistorian tutkimus etenee hitaasti. Kirjallisia merkintöjä on intialaisissa lähteistä vasta 1000-luvulta eaa. alkaen. Mahabharatan mukaan alueella asuivat tuolloin kirātat, joiden jälkeläisiä elää edelleen Nepalin itäosassa. Indoarjalaisten levittäydyttyä alueelle sinne muodostui useita pieniä kuningaskuntia.[7]

Maurya-valtakunta oli muinaisen Intian valtakunnista mahtavin niin poliittisesti kuin sotilaallisestikin. Ei ole varmuutta, ulottuiko se nykyisen Nepalin alueelle, mutta joka tapauksessa sen olemassaolo vaikutti Nepalin historiaan. Ašokan valtakaudella buddhalaisuus levisi Kathmandun laaksoon ja suureen osaan Nepalia. Samalla levisi kulttuuri, jossa itsevaltainen kuningas on maailman keskipiste. Mauryan kukistuttua alue hajosi jälleen useiksi pieniksi valtioiksi.[7]

Nepalin yhdisti 1700-luvulla Prithvi Narayan Shah, pienen Gorkhan ruhtinaskunnan hallitsija[6], joka perusti Nepalin kuningaskunnan.

Ensimmäinen Rana-suvun pääministeri Jang Bahadur toisen vaimonsa kanssa

Nepal hävisi 1814–1816 käydyn sodan briteille, ja maa joutui kaaokseen. Järjestys palautettiin 1846, kun Rana-suku sai vallan: pääministerin virasta tuli perinnöllinen ja kuningas jäi keulakuvaksi. Rana-hallinto pyrki eristämään maan ulkomaisilta vaikutteilta, eivätkä Intiassa tapahtuneet muutokset edenneet sinne. Ranojen kaudellakin tapahtui hiukan edistystä: vuonna 1911 perustettiin vesivoimayhtiö, vuonna 1920 luovuttiin tavasta, jonka mukaan lesken piti tehdä itsemurha heittäytymällä miehensä hautarovioon, ja vuonna 1929 luovuttiin orjuudesta.[8]

Ranat saivat tukea vallalleen brittiarmeijalta. Ensimmäisen maailmansodan aikana Nepal lainasi brittiarmeijalle 16 000 sotilasta, ja näiden lisäksi 26 000 Nepalin kansalaista taisteli Brittiläisen Intian joukkojen mukana. Muutenkin brittiarmeijaan värväytyminen oli eristäytyneen Nepalin asukkaille lähes ainoa tapa nähdä maailmaa.[8]

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alkoi hajanainen oppositio järjestäytyä vastustamaan Ranojen valtaa. Samaan aikaan Intiassa virisi itsenäisyysliike, johon myös monet nepalilaiset aktivistit osallistuivat. Nepalin Kansalliseksi kongressiksi nimetty elin otti tavoitteekseen syrjäyttää Ranat ilman väkivaltaa ja edistää demokraattista sosialismia. Sen johtohahmoihin kuului B. P. Koirala, josta tuli myöhemmin pääministeri, kuten sittemmin hänen veljestään Girija Prasad Koiralastakin.[9]

Kuninkaan yksinvalta

Kuningas Tribhuvan pakeni vuonna 1950 palatsivankilastaan Intiaan ja aloitti aseellisen vastarinnan hallitusta vastaan. Shahin kuningasperheen asema palautettiin ja pääministerinsuvun valta päättyi. Kuningas Mahendra sääti 1959 uuden perustuslain, ja ensimmäiset demokraattiset vaalit järjestettiin. Kuningas julisti demokraattisen parlamentin epäonnistuneeksi puolitoista vuotta myöhemmin, ja vuoden 1962 uudessa perustuslaissa parlamentin tilalle tulivat panchayat-neuvostot, jotka valittiin ilman puolueita ja jotka käytännössä jättivät kaiken päätösvallan kuninkaalle. Kuningas Birendra Bir Bikram astui valtaistuimelle 1972.[10]

Monipuoluedemokratiaa

Mielenosoitusten jälkeen vuonna 1980 kuningas järjesti kansanäänestyksen, jossa panchayat-järjestelmän kannattajat voittivat niukasti. Kuningas suostui vaaleilla valittavaan parlamenttiin, mutta ilman puoluejärjestelmää. Vuonna 1985 kommunistinen puolue aloitti kansalaistottelemattomuuskampanjan monipuoluejärjestelmän palauttamiseksi ja boikotoi vaaleja.[10]

Luvattujen maauudistusten viipyessä eräät maaseudun asukkaat alkoivat vuonna 1990 järjestää omia maauudistuksiaan vapautuakseen vuokraisäntien velkaorjuudesta. Nepalin hallitus kukisti liikkeen, ja useita aktivisteja surmattiin. Maahan luotiin kuitenkin uusi perustuslaki ja demokraattiset instituutiot. Ensimmäiseksi pääministeriksi tuli kongressipuolueen Girija Prasad Koirala. Häntä syytettiin kuitenkin korruptiosta, ja kuningas hajotti parlamentin ja hallituksen 1994. Seuranneet hallitukset olivat lyhytaikaisia. Vuonna 1996 maolainen kommunistipuolue (CPN-M) aloitti aseellisen vastarinnan monarkian lopettamiseksi ja kommunistisen yhteiskunnan perustamiseksi. Koiralasta tuli jälleen pääministeri vuonna 2000, ja hän muodosti yhdeksännen hallituksen kymmenen vuoden sisään.[10]

Verilöyly palatsissa ja kansallinen hätätila
Pääartikkeli: Nepalin kuninkaallisten joukkosurma


Maolaisten järjestämä yleislakko hyydytti huhtikuussa 2001 koko maan.[11]

Kruununprinssi Dipendra murhasi 1. kesäkuuta 2001 kuningas Birendran ja kuningatar Aiswaryn, sekä seitsemän muuta kuninkaallisen perheen jäsentä sekä itsensä.[12] Hänet julistettiin kuninkaaksi ennen hänen kuolemaansa sairaalassa.[13]

Birendran veli prinssi Gyanendra peri valtaistuimen, ja hänet kruunattiin 4. kesäkuuta 2001. Maolainen kapina kiihtyi uuden kuninkaan astuessa valtaistuimelle, ja heinäkuussa 2002 kuningas erotti Koiralan hallituksen ja otti vallan itselleen. Uusi hallitus nimitettiin viikkoa myöhemmin. Sher Bahadur Deuba neuvotteli kapinallisten kanssa aselevosta, joka kesti marraskuuhun 2001. Tämän jälkeen maahan julistettiin hyökkäyksien vuoksi hätätila.[10]

Huhtikuussa 2002 järjestettiin yleislakko ja sissit julistivat aselevon, jota hallitus ei hyväksynyt. Toukokuussa parlamentti hajotettiin, ja uusien vaalien järjestämistä lykättiin hamaan tulevaisuuteen. Lokakuussa pääministeriksi nimitettiin kuningasmielinen Lokendra Bahadur Chand.[10] Tammikuussa 2003 julistettiin aselepo. Pääministeri erosi alkukesästä, ja kuningas nimitti oman ehdokkaansa Surya Bahadur Thapan tilalle. Elokuussa 2003 neuvottelut katkesivat jälleen.[10]

Maolaisia kapinallisia Rolpassa.

Vuoden 2004 alusta järjestettiin lähes päivittäin mielenosoituksia, joissa vaadittiin parlamentin palauttamista. Protestoijat saivat tukea myös ulkomailta.[14] Kesäkuussa 2004 kuningas nimitti Sher Bahadur Deuban eronneen Thapan tilalle, ja antoi tämän tehtäväksi vaalien järjestämisen.[10] Elokuussa sissit piirittivät pääkaupunki Kathmandun viikon ajaksi.[15]

Kuningas erotti hallituksen 1. helmikuuta 2005, julisti hätätilan ja otti vallan suoraan itselleen. Syyskuussa sissit julistivat kolmen kuukauden aselevon, joka päättyi lopulta vuoden 2006 alussa. Maolaiset ja oppositiopuolueet liittoutuivat demokratian palauttamiseksi.[10]

Kymmenvuotisessa sisällissodassa kuoli noin 13 000 nepalilaista.[16] Palatsivalta päättyi huhtikuussa 2006 viikkoja kestäneiden mielenosoitusten jälkeen. Kuningas suostui 24. huhtikuuta palauttamaan parlamentin, ja Koirala nimitettiin jälleen 28. huhtikuuta 2006 pääministeriksi. 84-vuotias Koirala oli tuolloin jo liian sairas vannomaan virkavalaa.[17] 18. toukokuuta parlamentti hyväksyi yksimielisesti lain, jonka mukaan kuninkaalta poistettiin suurin osa valtaoikeuksista ja Nepalista tuli maallinen valtio. Hallitus ja maolaiskapinalliset aloittivat rauhanneuvottelut.[10]

Maolaiset hallitukseen

Vuoden 2006 lopussa Nepalin hallitseva seitsemän puolueen hallitus ja maolaiset saavuttivat sopimuksen ja muodostivat yhteishallituksen.[18] Tällöin otettiin käyttöön uusi vaakuna, josta on poistettu monarkiaan viittaava kruunu. Maan parlamentti hajotettiin 15. tammikuuta 2007 ja korvattiin 330-paikkaisella väliaikaisella parlamentilla, johon maolaiskapinallisista tuli 83 jäsentä.[19]

Maolaiset erosivat väliaikaishallituksesta vauhdittaakseen maan muuttumista tasavallaksi. Niinpä parlamenttivaalejakin piti lykätä. Joulukuussa 2007 parlamentti lupasi luopua kuningasvallasta osana rauhansopimusta maolaisten kanssa, jotka palasivat hallitukseen. Huhtikuun vaaleissa maolaiset voittivat eniten parlamenttipaikkoja mutta eivät saaneet yksinkertaista enemmistöä.[10] Nepal julistettiin 28. toukokuuta 2008 kokouksen päätöksellä tasavallaksi äänin 560–4.[20] Toukokuussa 2008 Nepalista tuli tasavalta, ja heinäkuussa Ram Baran Yadavista sen ensimmäinen presidentti. Maolaisten johtaja Prachanda valittiin Nepalin demokraattisen liittotasavallan ensimmäiseksi pääministeriksi 15. elokuuta 2008. Hän erosi toukokuussa 2009, ja tilalle nousi vanha kommunistijohtaja Madhav Kumar Nepal, joka erosi myöhemmin kesäkuussa 2010. Uuden perustuslain valmistumisajankohdaksi sovittiin ensin vuosi 2010, mutta toukokuussa 2010 sen määräaikaa jatkettiin vuodella.[10] Perustuslaista ei päästy yksimielisyyteen vielä toukokuuksi 2012 asetettuun määräaikaan mennessä.[21] Marraskuussa 2013 valittiin uusi kansalliskokous perustuslakia säätämään.[22]

Joulukuussa 2017 Nepalissa pidettiin ensimmäiset varsinaiset parlamenttivaalit vuoden 1999 jälkeen. Nepalissa oli ollut vaalit vuosina 2008 ja 2013, mutta tuolloin äänestettiin edustajat perustuslakia säätävään kansalliskokoukseen, jonka tehtävä oli lähinnä keskittynyt uuden perustuslain luomiseen. Edelliset parlamenttivaali vuonna 1999 oli pidetty 10 vuotta kestäneen monarkistisen hallituksen ja maolaisten kapinallisten välisen sisällissodan vielä ollessa käynnissä. Sisällissota loppui vuonna 2006, jonka jälkeen maassa on ollut epävakaisia ja lyhytaikaisia hallituksia. Nepalista tuli liittotasavalta vuonna 2008 ja uusi perustuslaki tuli voimaan lopulta vuonna 2015. Merkittävimmät poliittiset ryhmät vaaleihin mentäessä olivat Nepalin kongressi (NC, Kongressipuolue), joka on taloudellisesti liberaali keskustalainen puolue sekä kommunistien allianssi, jossa oli mukana Nepalin molemmat kommunistiset puolueet maolainen kommunistipuolue ja yhdistynyt marxisti-leninistinen puolue (UML). Pushapa Kamal Dahalin johtama maolainen kommunistipuolue (Maoisat center party) oli ennen vaaleja hallitusyhteistyössä Kongressipuolueen kanssa ja aiemmin vuonna 2017 Pushala Kamal Dahal oli kongressipuolueen ja maolaisten yhteishallituksen pääministeri, josta tehtävästä hän väistyi toukokuussa 2017 hallituspuolueiden yhteisen sopimuksen mukaisesti ja maolaiset jatkoivat tämän jälkeen hallituskumppanina NC:n vetämässä hallituksessa. Vaaleihin maolaiset siis kuitenkin liittoutuivat merkittävimmän oppositiopuolueen UML:n kanssa. Ulkopoliittisesti merkittävä kysymys oli suhteet Intiaan ja Kiinaan. Nepalin kongressipuolue on suuntautunut Intiaan ja UML puolestaan on suuntautunut Kiinaan. Vaaleja edeltäneiden 27 vuoden aikana Nepalilla oli ollut 25 hallitusta. Vaaleista toivottiin käänekohtaa, joka vakauttaisi Nepalin poliittista elämää.[23]

Joulukuun 2017 vaaleissa kommunististen puolueiden liittouma eli CPN-UML ja maolainen puolue saivat suuren vaalivoiton ja selvän enemmistön parlamenttiin. Kongressipuolue menestyi odotettua huonommin.[24] Helmikuussa 2018 kommunistista puoluetta CPN-UML edustava Khadga Prasad Sharma Oli aloitti Nepalin uutena pääministerinä kommunististen puolueiden hallituskoalitiossa. Oli seuraa virassa kongressipuolueen Sher Bahadur Deubaa. Oli on ollut aiemmin Nepalin pääministeri vajaan vuoden ajan vuosina 2015-2016 ja Nepalin kommunistista puoluetta hän on johtanut vuodesta 2014.[25]

Maaliskuussa 2018 Nepalin presidentti Bidya Devi Bhandari valittiin uudelleen toiselle kaudelle. Vuonna 2015 hänet oli valittu Nepalin ensimmäiseksi naispresidentiksi. Häntä tuki hallitseva kommunistipuolueiden muodostama liittouma ja vastaehdokasta tuki kongressipuolue. Valinnan suoritti valitsijakokous, jossa oli mukana maan parlamentin ja aluehallintojen edustajia.[26] Nepalin presidentin rooli on lähinnä seremoniallinen, mutta maan ensimmäinen naispresidentti on kuitenkin huomattavan arvovaltainen henkilö maassa.[27]

Politiikka
K.P. Sharma Oli, Nepalin pääministeri vuodesta 2018.
Bidya Devi Bhandari , Nepalin presidentti vuodesta 2015.

Nepalin väliaikaisen perustuslain korvannut perustuslaki tuli voimaan syyskuussa 2015. Nepal on sen mukaan monietninen, -kielinen, -uskontoinen, ja -kulttuurinen.  Maa on määritelty demokraattiseksi, moniarvoiseksi liittotasavallaksi, jota tulee johtaa monipuoluejärjestelmän ja parlamentarismin pohjalta.

Toimeenpanovalta on valtioneuvostolla. Presidentti nimeää edustajainhuoneen suurimman poliittisen puolueen edustajan pääministeriksi. Provinsseilla on omat ministerineuvostot, joilla on alueellaan toimeenpanovalta. Kullakin provinssilla on presidentin nimittämä johtaja, joka edustaa aluetta liittovaltion hallituksessa. Provinsseja on seitsemän.

Lainsäädäntää varten on kaksikamarinen liittoparlamentti, joka koostuu edustajainhuoneesta ja kansalliskokouksesta. Edustajainhuoneesta valtaosa valitaan suoralla kansanäänestyksellä, kansalliskokouksen edustajat nimetään sillä periaatteella, että se edustaisi mahdollisimman kattavasti eri väestöryhmiä.

Suurin puolue on maolais-kommunistinen CPN-M, joka sai vuoden 2008 kansalliskokouksen vaaleissa 38 % äänistä. Sitä seuraavat Kongressipuolue NC 19 %, ja marxilais-leninistinen kommunistipuolue CPN-UML 19 % sekä Madhesi-kansan oikeuksien foorumi yhdeksän prosentin ääniosuudella. Lisäksi maassa on lukuisia pienpuolueita.[2] Joulukuussa 2017 pidetyissä ensimmäisissä uuden perustuslain aikaisissa parlamenttivaaleissa Nepalin kommunististen puolueiden liittouma sai suurvoiton ja kongressipuolue hävisi. Voittaneessa liittoumassa olivat mukana molemmat suuret kommunistipuolueet CPN-UML ja CPN-M.[28]

Ihmiskauppa ja lapsityö ovat edelleen vakavia ongelmia. Tyttöjä myydään sekä ulkomaille että maan sisällä. Vuonna 2008 arvioitiin Kathmandussa olevan 5 000–7 000 maaseudulta ostettua naista. Lapsityöläisten määräksi arvioitiin 20 000.[6]

Hallinnollinen jako
Nepalin seitsemän maakuntaa (9/2015-) ja niiden 75 piirikuntaa.
Nepalin vyöhykkeet
Nepalin kehitysalueet

Uutta perustuslakia linjatessaan Nepalin pääpuolueet sopivat kesäkuussa 2015, että Nepalin hallinnollista jakoa muutetaan. [29] Syyskuun 2015 perustuslain mukaan Nepal koostuu seitsemästä maakunnasta (provinssista),[30][31] joissa on yhteensä 75 piirikuntaa.

Aiemmin nämä piirikunnat olivat osa 14 vyöhykettä (anchal), jotka on ryhmitelty viiteen kehitysalueeseen.[6] Jokaisella 75 piirikunnalla on johtajanaan Chief District Officer eli CDO, joka ylläpitää lakia ja järjestystä ja edustaa alueellaan keskusvaltaa.[32] Alimmalla tasolla maa jaetaan kevään 2017 uutisten mukaan 744 paikallishallinnon yksikköön. Tämä käsittää neljä metropolia, 13 metropolia pienempää suurkaupunkia (sub-metropolitan city), 246 kaupunkia valtuustoineen ja 481 kyläneuvostoa.[33] Aiemmin valtaa käyttivät maaseudulla paikallistason kyläkomiteat (VDC), joita oli yli 3 000.[34][33]

Oheinen taulukko kertoo Nepalin vyöhykkeiden pinta-alan sekä väkiluvun vuosina 2001 ja 2011.[35]

NumeroVyöhykeNepaliksiPinta-alaVäkiluku
(2001)		Väkiluku
(2011)
1.Bagmatiबाग्मती9 428 km²3 008 487&&&&&&&&03843596.&&&&003 843 596
2.Bheriभेरी10 545 km²1 417 085&&&&&&&&01701767.&&&&001 701 767
3.Dhawalagiriधौलागीरी8 148 km²556 191&&&&&&&&&0542296.&&&&00542 296
4.Gandakiगण्डकी12 275 km²1 487 954&&&&&&&&01549857.&&&&001 549 857
5.Janakpurजनकपुर9 669 km²2 557 004&&&&&&&&02837481.&&&&002 837 481
6.Karnaliकर्णाली21 351 km²309 084&&&&&&&&&0388713.&&&&00388 713
7.Kosiकोशी9 669 km²2 110 664&&&&&&&&02335047.&&&&002 335 047
8.Lumbiniलुम्बिनी8 975 km²2 526 868&&&&&&&&02834612.&&&&002 834 612
9.Mahakaliसगरमाथा6 989 km²860 475&&&&&&&&&0977514.&&&&00977 514
10.Mechiमेची8 196 km²1 307 669&&&&&&&&01422182.&&&&001 422 182
11.Narayaniनारायणी8 313 km²2 466 138&&&&&&&&02975908.&&&&002 975 908
12.Raptiराप्‍ती10 482 km²1 286 806&&&&&&&&01456202.&&&&001 456 202
13.Sagarmathaसगरमाथा10 591 km²1 926 143&&&&&&&&02054326.&&&&002 054 326
14.Setiसेती12 550 km²1 330 855&&&&&&&&01575003.&&&&001 575 003

Maantiede
Nepalin kartta
Maisema Kathmandun ja Tiibetin väliseltä tieltä

Nepal sijaitsee Himalajan vuoristossa Intian ja Kiinan Tiibetin välissä. Maan korkein kohta on maailman korkein vuori Mount Everest, ja yhteensä kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta huipusta sijaitsee Nepalissa.[6] Maa on vuoristoista ja kukkulaista, mutta vaihtelevaa. Maan keskiosassa on matalampi vuoristoalue, jossa sijaitsee muun muassa Kathmandun laakso, joka on Unescon maailmanperintökohde.[36] Maan eteläosassa on Terai-alue, joka on alankoa, jossa kasvaa jopa trooppista metsää ja savannia. Eri arvioiden mukaan 16–25 % maasta on viljelykelpoista.[2][6] Metsien häviäminen on vakava ongelma.[37] Sateiden ja puunhakkuun seurauksena maanvyörymiä tapahtuu vuosittain.[38]

Lievät maanjäristykset ovat yleisiä. Laajamittaisia tuhoja aiheuttanut järistys koettiin Kathmandussa vuonna 1934.[39] Huhtikuussa 2015 yli 6 000 ihmistä sai surmansa 7,8 momenttimagnitudin maanjäristyksessä maan keskiosassa. Uhriluvun odotetaan yhä nousevan, koska tietoa ei ollut saatu vielä syrjäisemmiltä turma-alueilta.[40] Useat Nepalin maailmanperintökohteet tuhoutuivat tai vahingoittuivat pahoin järistyksen yhteydessä.[41]


Mount Everest ja Sagarmāthān kansallispuisto

Nepalin korkein kohta Mount Everest tunnetaan paikallisessa kielessä nimellä ’Sagarmāthā’ (सगरमाथा). Korkeusmittausten tulokset vuorenhuipusta vaihtelevat 8 844[42] ja 8 850 metrin välillä. Everestin ja sitä ympäröivän Himalajan osan alueelle perustettiin 19. heinäkuuta 1976 Sagarmāthān kansallispuisto. Suojeltu alue liitettiin vuonna 1979 Unescon maailmanperintöluetteloon. Everestin tuntumassa olevia korkeita ja melko tunnettuja huippuja tai useampihuippuisia vuoria ovat muun muassa Lhotse (8 501 m), Lhotse Shar (8 393 m), Nuptse (7 861 m), Island Peak / Imja Tse (6 189 m), Peak 38 (7 591 m), Khumbutse (6 665 m) ja Pumo Ri (7 165 m).[43]

Ilmasto

Nepalissa on viisi ilmastovyöhykettä, jotka vaihtelevat korkeuden mukaan subtrooppisesta viileään. Monsuunisateet tuovat 60–80 prosenttia sademäärästä, joka vaihtelee 2 500 millimetristä maan itäosissa 1 420 millimetriin Kathmandun ympäristössä ja 1 000 millimetriin Länsi-Nepalissa.[44] Joillain alueilla vuotuinen sademäärä on 4 000–6 000 mm. Joulu-tammikuussa kukkula-alueidenkin lämpötilat laskevat öisin pakkasen puolelle. Silti päivälämpötilat voivat olla jopa 10–20 asteessa. Monsuunisateet tulevat kesäkuussa ja loppuvat syyskuussa.[45]

Luonto

Eräs luokittelu jakaa Nepalin eliöstön neljään kasvillisuusvyöhykkeeseen:[46]

  • Trooppinen monsuunivyöhykkeen lehtimetsä kasvaa Terai-tasangoilla ja laakeissa laaksoissa kukkuloiden välissä. Alueen pääasiallinen puulaji on intianmerantipuu. Niityt, joilla kasvoi kaksimetristä elefanttiheinää, on nyttemmin muutettu suurelta osin pelloiksi ja laitumiksi. Trooppisen alueen eläimistö on Nepalin runsainta. Metsissä esiintyy gauri, vesipuhveli, neljä lajia hirvieläimiä, tiikeri ja leopardi. Laaksojen ruohikkomailla esiintyy intiansarvikuono, barasinga ja sikahirvi. Joissa elää kaksi krokotiililajia ja gangesindelfiini.[46]
  • Lauhkeaa ikivihreää metsää kasvaa 2 400 metrin yläpuolella. Vyöhykkeen alaosassa pääasiallisia puulajeja ovat tammi ja havupuut, ylempänä hallitsevat kuusi, jalokuusi, lehtikuusi. Lähellä puurajaa puusto muuttuu koivumetsäksi. Myös alppiruusua, vaahteraa ja bambua tavataan. Vyöhykkeen lajisto vaihtelee huomattavasti alueen eri osissa. Eläimiin kuuluvat kauluskarhu, serovit, goraali, muntjakit ja villisika sekä himalajanpuolivuohi ja kultapanda.[46]
  • Vuoristokasvillisuutta kasvaa puurajan yläpuolella. Alppiruusua, katajaa ja muita matalia ikivihreitä puuvartisia kasveja tavataan noin 4 200 metriin asti. Ruohot ja sammalet jatkavat lumirajaan, noin 5 100 metriin, asti. Nisäkkäitä on vähän: murmelit, jänikset, myskihirvi, lumileopardi, himalajanpuolivuohi ja jokunen puolilammas. Aiemmin alueella tavattiin myös villejä jakkeja ja lampaita. Nykyisin alueella kasvatetaan kesyjä jakkeja, joita käytetään veto- ja kantojuhtina. Niiden maidosta tehdään juustoa.[46]

Luonnonpuistot ja -suojelualueet

Nepalissa on 19 kansallispuistoa ja luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat puskurialueineen yhteensä 29 014,52 neliökilometriä eli 23,2 prosenttia Nepalin pinta-alasta.[47] Kansallispuistoista Shey Phoksundon kansallispuisto on suurin, Chitwanin kansallispuisto vanhin ja Sagarmāthān kansallispuisto sisältää korkeimmat huiput.[48]

Nepalin kansallispuistoja:[47][49]

Nepalin suojelualueita, jotka eivät ole kansallispuistoja:[49]

  • Annapurnan suojelualue (7 629 km2)
  • Api Namban suojelualue (1 903 km2)
  • Blackbuckin suojelualue (16 km2)
  • Gaurishankarin suojelualue (2 179 km2)
  • Kanchanjungan suojelualue (2 035 km2)
  • Koshi Tappun luonnonpuisto (1 753 km2)
  • Manaslun suojelualue (1 663 km2)
  • Parsan luonnonpuisto (499 km2)
  • Shukla Phantan luonnonpuisto (205 km2)

Talous
Nepalilaisille sherpoille matkailu on tärkeä tulonlähde.

1990-luvun alusta lähtien Nepalin talouspolitiikkaa on pyritty liberalisoimaan. Erityisesti julkisen sektorin osuutta viennissä on pyritty vähentämään. Valtionyhtiöitä on yksityistetty tai lakkautettu.[6] Vuonna 2009 talouskasvu oli 4,7 %.[2]

Kasvua tarvitaankin kipeästi, sillä Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Neljännes sen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella.[2] Vuonna 2009 tulot henkilöä kohden olivat vain 420 dollaria.[6]

Nykyisin Nepal on yksi Etelä-Aasian avoimimmista talouksista, ja se on erittäin vahvasti riippuvainen kaupasta. Kaupan ja bruttokansantuotteen suhde on noin 38 prosenttia. Tullimaksut ovat noin 11 prosentissa ja määriin liittyvät tullirajoitukset on poistettu lähes kokonaan. Nepal liittyi Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi vuonna 2004 ja oli siten ensimmäinen vähiten kehittyneiden maiden (LDC) luetteloon kuuluva valtio WTO:ssa.[50]

Riisin puintia Nepalissa.

Talouden selkäranka on maatalous joka tarjoaa elinkeinon yli 71 % väestöstä ja tuottaa 32 % bruttokansantuotteesta. Vain neljännes maan pinta-alasta sopii viljelyyn, lisäksi kolmannes alasta on metsää ja loput vuoristoa. Tietyillä alueilla, kuten Kathmandun laaksossa, liikakansoitus on alkanut aiheuttaa ympäristöongelmia, ja metsien raivaus laitumiksi ja viljelymaaksi on johtanut eroosioon ja tulviin.[6]

Teollisuus on keskittynyt maan eteläosiin Terai-alueelle ja työllistää vain kuusi prosenttia väestöstä. Se keskittyy maataloustuotteiden jalostamiseen (tupakka, juutti, sokeri, vilja ja palkokasvit).[2]

Nepalin halki Himalajalta virtaavat joet antaisivat mahdollisuuden laajamittaiseen vesivoiman tuottoon, jolle olisi kysyntää sekä kotimaassa että Intiassa. Vuonna 2010 arvioitiin, että kapasiteetista oli valjastettu vasta prosentti. Toistaiseksi voimalat perustuvat veden luonnollisen virtaamaan, varastoiminen tekoaltaisiin toisi mukanaan uusia ympäristöongelmia.[6]

Suuri osa Nepalin vientitavaroista on niin sanottuja nousevia tuotteita, kuten tekstiilejä ja koruja. Niiden kaupalliset näkymät ovat kasvussa. Pitkän aikavälin kasvuedellytykset ovat suuret, mutta kokonaisviennin kasvu on hidasta. Kun tuontitavaroiden tarve kasvaa jatkuvasti, kauppavaje suurenee.

Nepalin kauppavajetta kompensoivat nepalilaisten ulkomailta lähettämät palkkarahat sekä merkittävä ulkomainen apu, jota se saa sekä kansainvälisiltä järjestöiltä (Maailmanpankki, Aasian kehityspankki, UNDP) että kahdenvälisenä apuna (Britannia, Yhdysvallat, Japani, Saksa ja Skandinavian maat).[6] Vuonna 2011 Nepal sai kehitysapua yhteensä 892 miljoonaa dollaria[51] eli 4,7 prosenttia bruttokansantulostaan.[52] Nepal on yksi Suomen seitsemästä kehitysyhteistyön pitkäaikaisesta kumppanimaasta. Yhteistyö keskittyy tasa-arvoiseen koulutukseen, hyvään hallintoon, veteen ja sanitaatioon, metsien ja luonnonvarojen hallintaan sekä syrjäytyneiden ja köyhimpien toimeentuloon.[53]

Intia on Nepalin ylivoimaisesti suurin kauppakumppani (lähes 80 % tuonnista ja 94 % viennistä), muita tuontimaita ovat Korea ja Kiina. Vientiä on eniten Intiaan, Bangladeshiin ja Italiaan.[2]

Väestö
Kolme sadhua Kathmandussa.

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Nepalin väkiluku oli 26 494 504 ja väentiheys 180,0 asukasta neliökilometrillä.[1] Väestö sijoittui 5 423 297 kotitalouteen tai 4 005 institutionaaliseen yhteisöön (varuskunnat, asuntolat, luostarit). Väestönkasvu oli keskimäärin 1,35 prosenttia vuodessa vuosien 2001 ja 2011 välisenä aikana. Kotitalouden keskimääräinen koko pieneni vuosikymmenessä 5,44:stä 4,88:aan henkeen. Suurimmat keskimääräisen kotitaloudet löytyvät Rautahatin (6,44 henkeä) ja pienimmät Kaskin piirikunnasta (3,92). Maan kolmesta ekologisista päävyöhykkeistä etelän Terailla (alanko) asui 50,3 prosenttia väestöstä, kumpuvyöhykkeellä 43,0 prosenttia ja pohjoisen vuoristoalueilla 6,7 prosenttia väestöstä.[54]

Nepalin väkiluvun kehitys vuosina 1911–2011 ilmenee oheisesta graafista.[54]


Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 17,1 prosenttia väestöstä asui Nepalin 58 kaupungissa.[1] Toukokuun ja joulukuun 2014 lainsäädännöllisillä muutoksilla muodostettiin runsaasti uusia kaupunkeja. Läheisten kyläsuunnittelukomiteoiden (VDC) alueita yhdistettiin toisiinsa, ja kaupunkien lukumäärä kasvatettiin 191:een. Muutosten seurauksena Nepalin kaupungistumisaste nousi 36,2 prosenttiin joulukuussa 2014.[55][56]

Uusilla kaavoilla laskettu, vuotta 2011 kuvaava Inhimillisen kehityksen indeksi (hdi) Nepalille oli 0,490.[57] Maan sisällä vaihtelu on suurta: Läntisen, Keskilännen ja Kaukolännen vuoriston väestölle lukema oli keskimäärin 0,398 ja puolestaan pääkaupunkiseudun Kathmandun laakson asukkaille 0,622. Erittäin alhainen hdi-indeksiarvo löytyi kahdeksasta läntisimmän Nepalin vuoristo- ja kumpuvyöhykkeen piirikunnasta ja kahdesta itäisen Terain piirikunnasta. Alhaisimmat, alle 0,400:n lukemat olivat Bajuran, Bajhangin, Kalikotin, Humlan, Achhamin, Rautahatin, Mahottarin, Jajarkotin, Rolpan ja Mugun piirikunnissa.[57]

Etninen koostumus ja kielijakauma

Nepalissa on kolme suurta etnistä ryhmää: indoarjalaiset, tiibetinburmalaiset ja Nepalin alkuperäisväestö, joka koostuu lukuisista pienemmistä ryhmistä.

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan maassa puhutaan äidinkielenä 123 eri kieltä. Nepalin kieli, joka kirjoitetaan devanagarilla, on virallinen kansallinen kieli, jota yli 60 % väestöstä puhuu (äidinkielenään 44,6 %). Seuraavaksi yleisimpiä äidinkieliä ovat maithili (11,7 %), bhojpuri (6,0 %), tharu (5,8 %), tamang (5,1 %), newar (3,2 %), bajjika (3,0 %), magar (3,0 %), doteli (3,0 %) ja urdu (2,6 %). Yli 5-vuotiaista 65,9 prosenttia oli lukutaitoisia (2001 osuus oli 54,1 %); miehistä 75,1 % ja naisista 57,4 %. Korkein lukutaito on Kathmandun piirikunnassa (86,3 %) ja alhaisin Rautahatissa (41,7 %).[54]

Uskonto
Pääartikkeli: Uskonto Nepalissa

Monet hindut ja buddhalaiset harjoittavat näistä molemmista uskonnoista piirteitä ottavaa välimuotoa.[58] Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 81,3 % on virallisesti hinduja, 9,0 % buddhalaisia, 4,4 % muslimeja, 3,1 % paikallisen Kirat-uskonnon kannattajia, 1,4 % kristittyjä ja 0,5% seuraa paikallista Prakriti-uskontoa.[54] Hindulaisuus oli virallinen valtionuskonto 18. toukokuuta 2006 asti.[59][60]

Kehityksen haasteet
Lapsia maaseudulla.

Nepal kuuluu maailman köyhimpiin maihin. Vielä 1950-luvun alussa maassa ei ollut kouluja, sairaaloita, teitä, tietoliikenneyhteyksiä, sähköjä tai teollisuutta. Siitä asti maa on toteuttanut suunnitelmallisesti talousuudistuksia ja pyrkinyt parantamaan elinoloja.[6]

Edistystä on tapahtunut monilla alueilla. YK:n tavoitteen mukaisesti äärimmäinen köyhyys eli alle yhdellä dollarilla päivässä elävien määrä on mahdollista puolittaa vuoteen 2015 mennessä. Myös lapsikuolleisuus on laskussa. Perheen lapsiluku on 4–5, ja alle 15-vuotiaiden osuus kaikista nepalilaisista on 50 prosenttia. Imeväiskuolleisuus on noin 6,6 prosenttia. Jopa yhdeksän prosenttia lapsista kuolee alle viisivuotiaana. Vain kolmannes naisista käyttää ehkäisyä.[61]

Vuoden 2010 raportissa arvioitiin, että köyhyys on vähentynyt ja alakoulua käyvien osuus kasvanut, mutta koulun keskeyttäjien joukko on edelleen suuri. Ala-asteella tyttöjen ja poikien osuus on yhtä suuri, yläasteella tavoitteeseen on vielä matkaa. Alle viisivuotiaiden kuolleisuus ja äitiyskuolleisuus on pienentynyt, mutta maaseudun ja kaupunkien ero on suuri. Tartuntatautien torjunta vaatii ponnisteluja. Ympäristötavoitteet saattavat jäädä saavuttamatta. Juomavesitavoite vaatii entistä enemmän ponnisteluja: Viidesosa nepalilaisista elää ilman puhdasta juomavettä. Saniteettitilat puuttuvat jopa 57 prosentilta. Kehitys on kuitenkin ollut huomattavaa: vuonna 1990 puhdasta juomavettä sai alle puolet väestöstä ja saniteettitila oli vain kuudella prosentilla.[62]

Köyhyys on keskittynyt maaseudulle ja maan länsiosaan. Huonoimmassa asemassa ovat dalit eli kastittomat ja alkuperäiskansojen jäsenet. Maaseudulla on paljon omavaraistalouden avulla eläviä pienviljelijöitä, ja monen tilukset ovat niin pienet, ettei niistä huonoina satovuosina saa riittävää toimeentuloa. Noin 70 % maatiloista on alle yhden hehtaarin suuruisia.[63] Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa juuri maaseudulla. Esimerkiksi saniteettitilat oli vuonna 2010 vain 37 prosentilla maalaisista, 78 prosentilla kaupunkilaisista.[62] Myös lääkäreistä on maaseudulla huutava pula: siellä potilaita on lääkäriä kohti 30-40 kertaa niin paljon kuin kaupungeissa.[64][65]

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei ole toteutunut. Vuonna 2011 naisista lukutaitoisia oli noin 47 prosenttia, kun miehistä 71 prosenttia osasi lukea.[2] Arviolta kaksi kolmesta kouluikäisestä käy koulua, ja erot tyttöjen ja poikien välillä ovat suuret. Kolmannen asteen opiskelijoista enää viidennes on tyttöjä.[66] Erityisesti maan köyhässä länsiosassa noudatetaan chhaupadia, jossa naiset ja teinitytöt säännöllisesti eristetään yhteisöstä uskonnollisista syistä kuukautistensa ajaksi useaksi päiväksi. Eristyksen aikana naiset ja tytöt asuvat ladoissa ja pihavajoissa, eivätkä esimerkiksi saa käydä koulua tai syödä muuta kuin leipää ja riisiä.[67]

Nepalin yliopistoista vanhin ja suurin on vuonna 1959 perustettu Tribhuvanin yliopisto, jossa opiskeli 78 % maan yliopisto-opiskelijoista vuonna 2016 (vuonna 2014 yli 400 000 opiskelijaa). Seuraavaksi suurimpia olivat Pokharan yliopisto (osuus 7,2 %) ja Kathmandun yliopisto.[68][69]

Kulttuuri
Yksi Bhaktapurin temppeleistä.

Uskonto

Uskonto säätelee nepalilaisten elämää monin tavoin ja on mukana arjessa ja juhlassa kokonaisvaltaisesti. Lähes jokaisessa kadunkulmassa on temppeli tai palvontapaikka, jonka edustalla oleva riisikulho ei ole koskaan tyhjä. Yksin Kathmandun laaksossa on 2 700 pyhättöä.[70] Erilaisia hindulaisia juhlia on runsaasti, ja niistä suurimmat ovat Durga-jumalattaren kunniaksi vietetty Dashain ja valon juhla Tihar.[71] Nepalissa käytetään kolmea kalenteria: länsimaista, virallista Bikram Sambhat -aurinkokalenteria ja kuukalenteria.[72] Uskonnolliset juhlat määräytyvät kuukalenterin mukaan, joten niillä ei ole tarkkaan määrättyä paikkaa gregoriaanisessa kalenterissa, vaan ne siirtyvät vuodesta toiseen.[73]

Kastilaitos

Kastilaitos on osa nepalilaista kulttuuria. Ylimpänä ovat korkeat hindukastit, alempiin kasteihin kuuluvat hindut ja muiden uskontojen harjoittajat ovat pitkään eläneet marginaalissa. Perinteisesti ylimmät kastit ovat omistaneet maan ja olleet muutenkin taloudellisesti ja poliittisesti etuoikeutettuja. Nykyisin kastiin perustuva syrjintä on periaatteessa laitonta. Kuitenkin vuonna 1991 noin 80 prosenttia korkeista siviili- ja sotilasviroista oli kahden ylimmän kastin jäsenten hallussa. Kasti vaikuttaa myös ruokailutapoihin: korkeiden kastien edustajat ovat tiukkoja kasvissyöjiä eivätkä koske alkoholiin, kun taas alempikastiset saattavat syödä sikaa.[74]

Kulttuurikohteet

Unescon maailmanperintöluettelossa on Nepalista kaksi kulttuurikohdetta (Kathmandun laakso ja Buddhan syntymäpaikka Lumbini) ja kaksi luontokohdetta (Chitwanin kansallispuisto ja Sagarmāthān kansallispuisto).[75]

Media

Nepalissa ilmestyy runsaasti lehtiä ja toimii useita radiokanavia ja kaapelitelevisioasemia. Niissä ilmaistaan varsin rohkeasti mielipiteitä, mutta viestimien edustajiin on kohdistunut jatkuvasti poliittisten ryhmittymien väkivaltaa ja painostusta.[6]

Maan vanhin sanomalehti on Gorkhapatra. Muita päivittäisiä lehtiä ovat Kantipur ja englanninkieliset Kathmandu Post ja Rising Nepal.[76]

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan noin puolella nepalilaisista oli radio ja kolmasosalla televisio. Matkapuhelin oli 84 prosentilla kaupunkilaisista, 64 prosentilla koko väestöstä. Internetin ulottuvilla oli vain 3,3 prosenttia väestöstä.[77]

Vuonna 2012 internetiin pääsi 2,7 miljoonaa käyttäjää. Etenkin Facebook oli suosittu viestintäkanava.[76]

Ruokakulttuuri
Pääartikkeli: Nepalilainen keittiö

Nepalissa kunnon ateriaan kuuluu aina riisiä. Sitä tarjotaan yleensä linssimuhennoksen eli dalin ja keitettyjen vihannesten eli tarkarin kanssa. Siellä, missä riisi ei kasva, sen voi korvata maissista tai hirssistä tehty paksu puuro. Siellä missä on paljon vehnää, voidaan tarjota lisäksi roti-nimistä leipää.[74]

Urheilu

Nepal on osallistunut kesäolympialaisiin vuodesta 1968 ja talviolympialaisiin vuosina 1924 ja 2010. Toistaiseksi ainoan mitalin toi vuonna 1924 vuorikiipeilijä Tejbir Bura.[78] Nepalin jalkapallomaajoukkueen parhaat saavutukset ovat Etelä-Aasian mestaruuskisojen kolmas sija vuonna 1993 ja South Asian Gamesin voitot vuosilta 1984 ja 1993. Aasian-mestaruus- ja maailmanmestaruuskilpailuihin se on osallistunut harvoin eikä ole koskaan selvinnyt karsinnoista. Se oli marraskuussa 2010 FIFA:n rankingissa sijalla 163.[79] Kriketti on kasvattamassa suosiotaan, Nepalin maajoukkue nousi maailman krikettiliigan neljänteen divisioonaan vuonna 2010 ja sijoittui heti kolmanneksi.[80]

Lähteet
  1. Statistical Yearbook of Nepal 2013 (pdf) (Introducion s. ix-xii, area and population s. 14-19) marraskuu 2013. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  2. Nepal The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  3. Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  4. Valtioiden, alueiden ja rahayksiköiden luettelo © Euroopan unioni, 2000–2010 Viitattu 4.12.2010
  5. Nepal abolishes monarchy as King Gyanendra given fortnight to vacate palace 2008. Telegraph. Viitattu 15.6.2014.
  6. Background note (previous editions) 2010. US Department of State. Viitattu 15.6.2014.
  7. Early Influences on Nepal Nepal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  8. The Ranas Nepal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  9. The Growth of Political Parties Nepal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  10. Timeline: Nepal BBC News. Viitattu 29.11.2010 (englanniksi)
  11. Nepal: Bombs, beheadings and kidnapping 2001. Independent. Viitattu 8.12.2010. (englanniksi)
  12. Prince blamed for Nepal massacre BBC 2001. Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  13. King Gyanendra: The absolute monarch 2005. Independent. Viitattu 8.12.2010. (englanniksi)
  14. Political crisis in Nepal continues after prime minister resigns International Committee of the Fourth International (ICFI) Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  15. Nepal Insurgency 2004 Global Security. Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  16. Maoists Block Deal to Break Nepal’s Long Political Deadlock 2013. NY Times. Viitattu 15.6.2014.
  17. Nepal minister takes new stand on rebe 28.4.2006. NY Times / IHT. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  18. Nepali gov't, guerrilla reach historic agreement (Chinaview)
  19. Former rebels to join Nepal's new parliament Mercury News. Viitattu 15.2.2008.
  20. Nepal julistettiin tasavallaksi
  21. The International Institute for Democracy and Electoral Assistance (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. Result Election for Constituent Assembly Election Guide. Viitattu 14.6.2014.
  23. Deutsche Welle (www.dw.com): Nepal votes in first parliamentary election since 1999 | DW | 07.12.2017 DW.COM. Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
  24. hermesauto: Communist parties win majority in Nepal vote The Straits Times. 11.12.2017. Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
  25. KP Sharma Oli appointed Nepal's new prime minister www.aljazeera.com. Viitattu 21.2.2020.
  26. Bidya Devi Bhandari re-elected as Nepal’s President | DD News ddnews.gov.in. Viitattu 21.2.2020.
  27. Huizhong Wu: 3 reasons why you should pay attention to Nepal's first female president Mashable. Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
  28. Nepal: Communists Win Parliamentary Elections by a Landslide, Celebrations in Katmandu Global Research. 9.1.2018. Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
  29. Constitution deal inked 8.6.2015, Nepali Times, nepalitimes.com, viitattu 9.6.2015, (englanniksi)
  30. Rishi Iyengar: Nepal Has Finally Passed a New Constitution After Years of Political Turmoil 17.9.2015. time.com. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
  31. Khim Lal Devkota: The truth about federal states 21.9.2015. The Kathmandu Post, kathmandupost.ekantipur.com. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
  32. Local Governance Netpublicationer. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 15.6.2014.
  33. 744 new local units come into effect 15.3.2017. The Kathmandu Post, kathmandupost.ekantipur.com. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
  34. Assessment of Village Development Committee Governance and the Use of Block Grants UNDP. Arkistoitu 16.4.2014. Viitattu 15.6.2014.
  35. Nepal: Zones, Major Cities, Cities & Urban Municipalities citypopulation.de. Viitattu 28.4.2015. (englanniksi)
  36. Kathmandu Valley Unesco. Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  37. Suomi ja Nepal: Luottamus rauhan jälkeiseen vakauteen säilytettävä – Ulkoasiainministeriö: Ajankohtaista. Viitattu 6.11.2010.
  38. Matkustustiedote, Nepal 15.6.2014. Ulkoasiainministeriö.
  39. Historical Earthquakes National Seismological Centre. Viitattu 15.6.2014.
  40. Nepal PM faces ire of quake victims 29.4.2015. thehindu.com. Viitattu 30.4.2015. (englanniksi)
  41. Jopa kahdeksan miljoonaa joutuu kärsimään Nepalin järistyksestä 27.4.2015. yle.fi. Viitattu 28.4.2015. (suomeksi)
  42. Everest not as tall as thought News in Science. 2005. ABC Network. Viitattu 02.12.2010. (englanniksi)
  43. Sagarmathan kansallispuiston kartta Himalayan Kartographisches Institute, Himalayan MapHouse. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 02.12.2010. (englanniksi)
  44. Climate Nepal: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991.
  45. Country Guide NepalBBC Weather (Arkistoitu – Internet Archive)
  46. Nepal Flora Fauna Thamel. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  47. Statistical Yearbook of Nepal 2013 (pdf) (3.1 Protected areas of Nepals's National Parks, Wildlife Reserves, Hunting reserves, Concervation Area & Buffer Zones s. 213) marraskuu 2013. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Viitattu 7.5.2015. (englanniksi)
  48. Nepal National Parks Information Visit Nepal
  49. Nepal Parks and Reserves (Arkistoitu – Internet Archive) Nepal Vista
  50. Nepal: Trade Policy and Integration International Economics and Trade in South Asia. World Bank. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  51. Nepal (Arkistoitu – Internet Archive), UN-OHRLLS
  52. Vuosituhattavoitteet Nepalissa Suomen ulkoministeriö. Viitattu 15.6.2014.
  53. Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa Suomen ulkoministeriö. Viitattu 15.6.2014.
  54. National Population and Housing Census 2011 (National Report) (pdf) (Major highlights s. 1-4/ pdf:n sivut 13-16/273, Väkiluvun kehitys 1911-2011 s. 5/ pdf:n s. 17) Volume 01, NPHC 2011. marraskuu 2012. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  55. Govt declares 72 new municipalities (Maininta vähintään 10 000 asukkaan kaupunkikoosta kumpuilevalla tai vuoristoalueella ja vähintään 20 000 as. etelän alavalla Tarain seudulla.) 8.5.2014. thehimalayantimes.com. Arkistoitu 5.5.2015. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  56. Govt creates 61 new municipalities 3.12.2014. myrepublica.com. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  57. Nepal Human Development Report 2014 (pdf) (Vuonna 2014 julkaistut hdi-luvut Nepaliin ja sen piirikuntiin kuvaavat vuoden 2011 tilannetta) 15.5.2014. np.undp.org. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 13.5.2015. (englanniksi)
  58. Religion of Nepal Nepal (englanniksi)
  59. Nepal is secular state: minorities happy 22.5.2006. Asia News. Viitattu 6.12.2010. (englanniksi)
  60. Proclamation of House of Repesentives, 18 May 2006 UN Nepal. Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  61. Human Development Report Nepal 2004. UNDP. Arkistoitu 28.11.2008. Viitattu 1.2.2008.
  62. MDG Report 2010 (Arkistoitu – Internet Archive) UNDP
  63. Nepal Rural Poverty Portal. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  64. Arjun Karki: Training of Physicians for improving rural health care in Nepal: Building bridges to address the urban-rural gap. 2010. Nyaya Health. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 15.6.2014i. (englanniksi)
  65. Sponsorship saving lives in rural Nepal 2013. Baptist World Mission. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 15.6.2014.
  66. Tietoa Nepalista: Sosiaaliset olot 12.12.2006. Suomen suurlähetystö, Nepal.
  67. Hodal, Kate: Nepal’s bleeding shame: menstruating women banished to cattle sheds The Guardian. 1.4.2016. Viitattu 3.4.2016. (englanniksi)
  68. Arkistoitu kopioAbout Us tribhuvan-university.edu.np. Arkistoitu 3.9.2018. Viitattu 30.6.2018. (englanniksi)
  69. TU to shut unpopular departments 21.4.2018. kathmandupost.ekantipur.com. Viitattu 30.6.2018. (englanniksi)
  70. Nepalese People and Customs (Arkistoitu – Internet Archive) Sherpa Journeys Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  71. Festivals Asuka Travel & Tours Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  72. Nepalese Calendars Calendopedia. Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)
  73. Festival of Nepal 2010-2011 (Arkistoitu – Internet Archive) Monterosa. Viitattu 4.12.2010 (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  74. Nepal Countries and their cultures
  75. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 6.12.2010 (englanniksi)
  76. Nepal profile Media BBC News. Viitattu 15.6.2014.
  77. National Population and Housing Census 2011 (s.3) 2012. Government of Nepal, Central Bureau of Statistics. Arkistoitu 7.1.2019. Viitattu 15.6.2014.
  78. Nepal in Olympics Sport Reference. Arkistoitu 9.8.2016. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  79. Associations Nepal FIFA. Arkistoitu 22.6.2013. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
  80. Pepsi ICC World Cricket League Division 4 – RESULTS Asian cricket. Viitattu 6.12.2010. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    Uutisia Nepalista

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.