Neodyymi
Neodyymi (lat. neodymium) on lantanoideihin kuuluva, jaksollisen järjestelmän 60. alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Nd ja CAS-numero 7440-00-8. Neodyymiä käytetään muun muassa lasin himmentämiseen hitsausmaskeissa, voimakkaissa magneeteissa, lasereissa ja tähtitieteellisissä sovellutuksissa – neodyymillä himmennetty lasi tuottaa hyvin terävän absorptiokaistan, jota voidaan käyttää kalibrointiin. Neodyymioksidilla (Nd2O3) voidaan lasi värjätä purppuran väriseksi. Neodyymin, boorin ja raudan seoksesta voidaan valmistaa erinomaisia kestomagneetteja.
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Neodyymi | ||||
| Tunnus | Nd | ||||
| Järjestysluku | 60 | ||||
| Luokka | lantanoidit | ||||
| Lohko | f | ||||
| Ryhmä | - | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 7,01 · 103 kg/m3 | ||||
| Väri | hopeisen valkoinen, keltainen vivahde | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1885, Carl Auer von Welsbach | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 144,242[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 206 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f6 6s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 22, 8, 2 | ||||
| Hapetusluvut | III | ||||
| Kiderakenne | heksagonaalinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1 297 K (1 024 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3 347 K (3 074 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 289 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 7,14 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 2330 m/s 293,15 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,14 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,190 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | 1,6×106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 16,5 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7440-00-8 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Neodyymin spektri on myös sovelias hehkulampun lasikuvun suodatinväriaineeksi esimerkiksi kasvilamppuihin, kun halutaan jäljitellä luonnonmukaista valoa.
97 % metallista tuotetaan Kiinassa, joka on haluton viemään sitä ulkomaille matalasti jalostettuna.[2]
Luonnossa esiintyvä neodyymi koostuu seitsemästä isotoopista, joista viisi on pysyviä: 142Nd, 143Nd, 145Nd, 146Nd ja 148Nd, ja kaksi radioaktiivisia: 144Nd (osuus 23,80 %) ja 150Nd (5,64 %). Näistä yleisin on 142Nd 27,13 %:n osuudella. Alkuaineella on yhteensä 31 tunnettua radioaktiivista isotooppia joiden massaluvut vaihtelevat välillä 124–161 ja joiden puoliintumisajat vaihtelevat 0,65 sekunnista (125Nd) 7,9×1018 vuoteen (150Nd).[3]
Neodyymiä sisältäviä mineraaleja ovat esimerkiksi monatsiitti ja synkysiitti.
Lähteet
- Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
- http://www.independent.co.uk/news/world/asia/concern-as-china-clamps-down-on-rare-earth-exports-1855387.html
- Neodymium Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 7.1.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Helsingin Sanomat, alkuaineet: Neodyymistä tehomagneetteja
- Tieteen Kuvalehti: Neodyymi – magneettien valtias
- Periodictable: Technical data for Neodymium (englanniksi)
- Webmineral: Mineral Species containing Neodymium (Nd) (englanniksi)
- Mindat: The Mineralogy of Neodymium (englanniksi)
- WebElements: Chemical reactions of Neodymium (englanniksi)
- ChemBlink: Neodymium (englanniksi)
- Luettelo neodyymin isotoopeista The Isotopes Project Home Page (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Neodymium (englanniksi)