Nemea

Herakles painii Nemean leijonan kanssa. Attikalainen mustakuviotekniikalla koristeltu amfora, 500-luku eaa.

Kuten muillakin antiikin pyhäköillä, myös Nemealla ja sen kisoilla on keskenään myyttinen yhteys. Kreikkalaisessa mytologiassa on Nemean kisojen alkuperästä kaksi erilaista kertomusta. Herakleen kerrotaan ensimmäisenä urotyönään surmanneen paljain käsin Nemean leijonan ja kiitokseksi voitostaan omistaneen pyhäkön ja kisat isälleen Zeukselle. Toisessa kertomuksessa Nemean kisat saivat alkunsa Thebaa vastaan hyökänneiden seitsemän sotapäällikön etsiessä Nemeassa kaivoa. Nemean kuningas Lykurgos oli antanut poikansa Ofelteen kasvattamisen tehtäväksi Hypsipylelle, joka lupautui näyttämään lähteen sijainnin ja laski hoitamansa pojan siksi aikaa maahan odottamaan. Hypsipylen poissa ollessa paikalle osunut käärme kuristi lapsen kuoliaaksi. Sotapäälliköiden palattua paikalle he päättivät pitää lapsen kunniaksi hautajaiskisat, josta Nemean kisojen perinne sai alkunsa.[2]

Katso myös: Nemean kisojen historia

Nemean alue on ollut asuttu viimeistään varhaisella neoliittisella kaudella noin 6000–5000 eaa. Paikka on ollut asuttu myös mykeneläisellä kaudella 1500–1100-luvuilla eaa.[2]

Nemean kisat saivat alkunsa arkaaisella kaudella. Ne olivat alun perin paikalliset ja järjestettiin Kleonain kaupungin alaisuudessa. Vuonna 573 eaa. kisoista tuli yhdet panhelleenisistä kisoista. Siitä lähtien ne järjestettiin joka toinen vuosi.[1] 500-luvulla eaa. paikalle rakennettiin myös ensimmäinen Zeuksen temppeli.

Urheilijoiden kirjoittama graffiti Nemean stadionilla.

Jossain vaiheessa 400-luvun eaa. loppupuolta Nemean kisat olivat Argoksen alaisuudessa. Vuonna 415 eaa. kisat siirrettiin kokonaan Argokseen. Kisat palasivat Nemeaan jälleen noin vuonna 330 eaa. Tämän jälkeen paikalle rakennettiin Makedonian vallanpitäjien rahoituksella uusi Zeuksen temppeli, Nemean stadion sekä useita muita rakennuksia. Nykyisin paikalla olevat jäänteet ovat pääosin näistä rakennusvaiheista.[1][2][3]

Nemean kisat siirrettiin lopullisesti Argokseen vuonna 271 eaa.[2] Aratos Sikyonilainen yritti palauttaa kisat Nemeaan vuonna 235 eaa., mutta tämä ei onnistunut. Vuonna 145 eaa. Mummius järjestytti kisat alkuperäisellä paikallaan viimeisen kerran. Tämän jälkeen kisat järjestettiin Argoksessa koko roomalaisen kauden.[1] Pyhäkköalue hylättiin, ja sitä käytettiin maanviljelykseen ja laidunnukseen. 300- ja 400-luvuilla jaa. Nemeassa oli kuitenkin varhaiskristillistä asutusta, ja paikalle rakennettiin muun muassa basilikakirkko ja baptisterio.[2] Alue hylättiin slaavien kansainvaellusten aikaan noin 580–590 jaa.[4]

Nemean paikka säilyi aina tiedossa, koska kolme Zeuksen temppelin pylväistä säilyi aina pystyssä. Ensimmäisiä tutkimuksia alueella suoritettiin jo vuonna 1776. Paikan arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1884 ranskalaisten arkeologien johdolla. Vuosina 1924–1926 kaivauksia suoritti American School of Classical Studies at Athens eli Yhdysvaltain arkeologinen koulu Ateenassa. Kaivauksia on suoritettu myös 1964. Vuodesta 1973 lähtien yhä edelleen jatkuvia amerikkalaisen koulun kaivauksia suorittaa Kalifornian yliopisto Berkeleyssä. Kaivausten johtajana on toiminut Stephen Miller. Hankkeen yhteydessä Zeuksen temppeliä on kunnostettu ja alueelle on rakennettu arkeologinen museo.[2][5] Uusia Nemean kisoja on vietetty paikalla joka neljäs vuosi vuodesta 1996 lähtien.[5]

Nemean pyhäkköalue sijaitsee laaksossa noin 333 metrin korkeudella merenpinnasta. Paikka on linnuntietä noin 20 kilometriä lounaaseen antiikin Korintin paikasta, noin 18 kilometriä sisämaahan Korintinlahden rannasta, noin 20 kilometriä pohjoiseen Argoksesta ja noin 10 kilometriä pohjoiseen Mykenestä.[1][2]

Yleiskuva

Nemean merkittävimmät rakennukset ja muut kohteet ovat (numerot ja kirjaimet viittaavat kaavakuviin):

Kaavakuva Nemean Zeuksen pyhäkköalueesta (A).

  Klassinen kausi

  Nykyaika

Kaavakuva koko Nemean arkeologisesta alueesta.

A. Nemean Zeuksen pyhäkköalue

1. Zeuksen temppeli
2. Zeuksen alttari
3. Aarrekammiot
4. Ksenon
5. Hestiatorion
6. Kylpylä
7. Ofelteen heroon
8. Itätalo
9. Pohjoistalo
10. Arkaainen stadion
11. Taloja
12. Varhaiskristillisen ajan basilikakirkko
13. Joki varhaiskristillisellä ajalla
14. (Arkeologinen museo)

B. Stadionin alue

15. Stadion
16. Apodyterion

Zeuksen temppeli

Zeuksen temppelin rauniot.

Pyhäkköalueen tärkein rakennus oli Zeuksen temppeli, joka rakennettiin ensimmäisen kerran 500-luvulla eaa., mutta joka tuhoutui jo seuraavalla vuosisadalla. Noin vuonna 330 eaa. paikalle rakennettiin uusi temppeli, josta tuli viimeisiä suuria doorilaista tyyliä edustaneita temppeleitä. Arkkitehtuuriltaan temppeli edustaa monella tavalla siirtymäkautta klassisesta doorilaisesta temppelistä hellenistisen ajan rakentamiseen. Temppelin sisällä sen naoksessa eli cellassa oli korinttilaiset ja joonialaiset pylväät. Näin temppeli oli ensimmäisiä, joka yhdisti hellenistisellä tavalla kaikki kolme tyylisuuntaa. Naoksen takaosassa oli eräänlainen krypta, joka toimi mahdollisesti adytonina. Temppelin koko oli noin 42 x 22 metriä.[1][5][6]

Temppelin itäpuolella oli Zeuksen alttari. Se oli poikkeuksellisen suuri, sillä sen pituus oli 41 metriä. Alttarista on säilynyt perustukset.[1][2]

Stadion

Nemean stadion.

Apodyterionin eli urheilijoiden pukeutumistilan rauniot.

Stadion rakennettiin nykyisin nähtävillä olevassa muodossaan noin vuonna 330 eaa. Se sijaitsi temppelin kaakkoispuolella ja oli rakennettu pohjois-eteläsuunnassa.[1] Sen stadionmitta eli juoksuradan pituus oli 178 metriä.[7] Katsojat, joita stadioniin mahtui noin 30 000–40 000, seisoivat tai istuivat katsomorinteessä paljaalla maalla. Ainoastaan lähtöviivan lähellä oli joitakin kiinteitä istuimia.[2][8]

Stadionin lähtöpaikka koostui puisista paaluista, jotka poikkituki sitoi toisiinsa. Se pystyttiin laskemaan alas köysitaljalla, jolla varmistettiin, että kaikki juoksijat pääsivät lähtemään kilpaan yhtä aikaa. Stadioniin kuului urheilijoiden riisuuntumis- ja pukeutumistila (apodyterion), jossa oli peristyyli- eli pylväspiha. Sieltä johti noin 36 metriä pitkä holvattu käytävä suoraan portille, josta kilpailijat astuivat stadionille.[2]

Nemean alkuperäinen, 500- ja 400-luvuilla eaa. käytetty stadion lienee sijainnut heti temppelin länsipuolella notkelmassa, joka myöhemmin virtasi joki.[9]

Ksenon

Noin 70 metriä temppelistä etelään sijaitsi ksenon eli majatalorakennus, jota käytettiin urheilijoiden ja valmentajien majoittamiseen. Myös se oli tehty noin vuosina 330–300 eaa. Rakennus oli alun perin kaksikerroksinen ja siinä on ollut ainakin 14 huonetta. Sen koko oli noin 80 x 25 metriä.[1][2] Ksenonin vieressä heti aarrekammioiden eteläpuolella sijaitsi hestiatorion eli ruokailutila.[9]

Basilika

Varhaiskristillisen ajan basilikakirkko rakennettiin ksenonin paikalle, ja nykyisin paikalla olevat rauniot ovat pääosin peräisin siitä. Basilika rakennettiin 400-luvulla jaa., ja se on koko Peloponnesoksen varhaisimpia tunnettuja alun perin kirkoksi tehtyjä rakennuksia.[10]

Kirkon rakentamisessa käytettiin laajalti Zeuksen temppelin osia.[10] Basilikassa oli sivulaivat keskuskäytävän pohjois- ja eteläpuolilla sekä apsis itäpäässä. Kirkkoon liittyi baptisterio eli kastekappeli sen pohjoispuolella. Sen keskellä oli pyöreä kasteallas.[1][2]

Muut rakennukset

Temppelin lähellä oli yhdeksän pientä rakennusta, jotka olivat todennäköisesti aarrekammioita. Ne oli rakennettu klassisella kaudella 400-luvulla eaa.[4] Noin 10 metriä ksenonin länsipuolella oli kylpylä, jossa oli kolme huonetta: keskusallashuone sekä kaksi ammehuonetta.[1][2] Lisäksi alueella oli muun muassa leskhe eli kokoontumistila.

Alueen lounaispuolella oli Ofelteen myyttiin liittynyt lähde, jota kutsuttiin antiikin aikana Adrastoksen lähteeksi. Sen luona sijaitsi Ofelteelle omistettu heroon-pyhäkkö sekä tämän isän Lykurgoksen hautatumulus. Paikalla on ollut jonkinlainen pyhä lehto. Lähteen lähellä ovat nykyisin osmaniaikaisen lähdekaivorakennuksen rauniot.[1][2]

Esinelöydöt

Alueelta on löydetty paljon muun muassa votiivipatsaita ja muita votiiviesineitä, urheiluvälineiden osia sekä keramiikkaa ja rahoja eri puolilta antiikin maailmaa.[2] Alueelta tehdyt esinelöydöt ovat arkeologisella alueella toimivassa Nemean arkeologisessa museossa.

Uudelleen henkiin herätettyjä Nemean kisoja varten rakennettu juoksijoiden lähetysjärjestelmä.

Pääartikkeli: Nemean kisat

Nemean kisat olivat yhdet panhelleenisistä eli yleiskreikkalaisista urheilukisoista yhdessä Olympian, Ishtmian ja Python kisojen kanssa. Ne järjestettiin panhelleenisinä vuodesta 573 eaa. lähtien. Vaikka kisat olivat panhelleenisistä kisoista nuorimmat, ne olivat silti silti yhtä arvostetut. Kisat järjestettiin joka toinen vuosi. Kisoihin kuului juoksulajeja (mm. stadion, diaulos, dolikhos, hoplitodromos) ja hevosurheilulajeja, pentathlon eli viisiottelu sekä muun muassa paini, nyrkkeily ja pankration.[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nemea Wikimedia Commonsissa