Nellim

Nellim (inarinsaameksi Njellim; koltansaameksi Njeäʹllem) on kylä Inarin kunnassa Inarijärven rannalla. Nellimissä asuu inarinsaamelaisia, kolttasaamelaisia ja suomalaisia, siksi kylää kutsutaan myös kolmen kulttuurin kohtauspaikaksi. Kylä sijaitsee noin 42 kilometrin päässä Ivalosta koilliseen, ja Venäjän rajalle on matkaa noin yhdeksän kilometriä. Kylässä on venesatama, ortodoksikirkko ja erähotelli. Tsarmitunturin erämaa-alue sijaitsee kylän lähellä.

Nellim

Nellim

Koordinaatit: 68°51′N, 028°19′E
Valtio Suomi
Maakunta Lapin maakunta
Kunta Inari


















Nellimin kylänäkymä
Nellimin kolttasaamelaisten ortodoksikirkko

Historia

Nellim on Inarin vanhimpia asuttuja alueita. Kylän ympäristössä on merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta aina kivikaudelta noin 8 000 vuotta sitten. Ajasta on jäljellä moninaisia esihistoriallisia jäänteitä, kuten asuinpaikkoja, peurakuoppia ja kodanpohjia. Kylä onkin valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö.[1]

Nellim ja elämä kylässä ovat alkujaan syntyneet ja rakentuneet poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen varaan. Kyläkeskus on muodostunut inarinsaamelaisten asetuttua Konkelovuonon (nykyisin Nellimvuono) pohjukan rannoille 1870-luvulla – ensimmäisenä heistä Pehr Pehrinpoika Saijets eli Nuoran Pekka. Hän antoi perustamansa tilan nimeksi Nellim, josta kylän nimi on sitten lähtöisin. Suomalaisväestöä kylään alkoi muuttaa 1920- ja 1930-luvuilla savottatöihin. Toisen maailmansodan jälkeen, 1940-luvulla kylälle muutti Petsamon kolttasaamelaisia evakkoretkensä päätteeksi.[1]

Elinkeinot

Nellimin pääelinkeinot ovat poro- ja luontaistalous sekä matkailuala.

Nähtävyyksiä

Ortodoksikirkko

Kylässä on Trifon Petsamolaiselle pyhitetty kolttasaamelaisten ortodoksikirkko Nellimin Pyhän kolminaisuuden ja pyhittäjä Trifon Petsamolaisen kirkko.

Uittoränni
Nellimin uittoränni

Keskimöjärven entisöity uittoränni on noin viiden kilometrin päässä Nellimin keskustasta. Se on 304 metriä pitkä, ja korkeuseroa on 16,8 metriä. Rännin luona järjestetään joka kesä perinteiset kyläjuhlat. Ränni oli käytössä vuosina 1929–1932, ja sitä pitkin uitettiin tukkeja Keskimmäinen-järvestä Nellim-järveen. Ränni on entisöity vuonna 1995.

Paatsjoen silta

Kylän pohjoispuolella on Paatsjoen niska. Sieltä Inarijärven vedet lähtevät kohti Barentsinmerta. Silta on lähellä Venäjän rajaa, ja sen pohjoispuolella on Vätsärin erämaa-alue.

Rautaportti

Rautaportiksi kutsuttu jylhä, kallioseinämien ympäröimä lahdelma oli sotien aikaan (1939–1944) strategisesti tärkeä. Lahden molemmille puolille rakennettiin linnoituksia Jäämerelle johtavan tien puolustamiseksi. Alueella on vielä paljon toisen maailmansodan aikaisia rakennelmia. Alueen asutuksesta ja sota-ajan tapahtumista kertova Rautaportin historiapolku johtaa Paksuvuonosta entisöidylle uittorännille.

Lähteet
  1. (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla
    Inarin kylät
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.