Nellie Melba

Nellie Melba (syntyjään Helen Porter Mitchell, myöhemmin Helen Armstrong, 19. toukokuuta 1861 Richmond, Melbourne, Victoria – 23. helmikuuta 1931 Darlinghurst, Sydney, Uusi Etelä-Wales, Australia) oli australialainen oopperalaulaja, äänialaltaan sopraano.[1][2]

Nellie Melba

Hänen tähteytensä alkoi vuonna 1887 kaikilla maailman oopperanäyttämöillä, ja se kesti hänen jäähyväisnäytäntöönsä saakka, joka oli Covent Gardenissa vuonna 1926. Hänen äänensä sanottiin sopivan täydellisesti koloratuuriosiin kuten Rigoletton Gilda sekä lyyrisiin osiin kuten Lohengrinin Elsa ja Otellon Desdemona.[1]

Dame Nellie oli myös konserttilaulajatar sekä uranuurtaja äänilevylaulussa.[1]

Elämäkerta

Melba oli David Mitchellin ja Isabella Ann Mitchellin (o.s. Dow) kymmenestä lapsesta vanhin. Melba kävi koulua Presbyterian Ladies' Collegessa Melbournessa, jossa hänen pianonsoiton- ja laulunopettajanaan toimi Ellen Christian. Vuotta 1880, jolloin Melba lähti koulusta, varjostivat hänen äitinsä ja siskonsa kuolemat. Melban isä päätti maisemanvaihdoksen tekevän perheelleen hyvää ja hankki sokeritehtaan Mackayn lähistöltä Queenslandista. Queenslandissa Melba tapasi tulevan aviomiehensä Charles Nisbett Frederick Armstrongin. He menivät naimisiin Brisbanessa 22. joulukuuta 1882. He saivat pojan, joka sai nimekseen George, mutta Melba turhautui avioliittoonsa ja lähti Mackaysta tammikuussa 1884 muuttaakseen takaisin Melbourneen.[2]

Melban laulunopettajana toimi seitsemän vuoden ajan Pietro Cecchi ja myöhemmin Euroopassa saksalainen mezzosopraano Mathilde Marchesi. Marchesin suosituksesta laulajatar keksi itselleen taiteilijanimen Melba kotikaupunkinsa Melbournen mukaan.[2]

Melban debyytti oopperalaulajana tapahtui Brysselin Théâtre Royal de la Monnaiessa 13. lokakuuta 1887. Armstrong seurasi Melbaa Eurooppaan ja liittyi armeijaan, josta käsin Armstrong kävi satunnaisesti tapaamassa vaimoaan ja vauvaa Pariisissa. Avioliittoa koetteli Melban suhde Orléansin herttuaan Philippeen vuonna 1890. Suhdetta käsiteltiin lehdistössä ja Armstrong haki sen johdosta avioeroa, mutta avioeroprosessi kuihtui kaikessa hiljaisuudessa. Orléansin herttua poistui Afrikkaan kahden vuoden mittaiselle safarille. Avioero Charles Armstrongista tapahtui virallisesti vasta vuonna 1900, kun Armstrong oli muuttanut Yhdysvaltoihin ja vienyt George-pojan mukanaan.[2]

Uransa loppuvaiheessa Melba järjesti pitkän jäähyväisnäytäntöjen sarjan eri puolilla maailmaa. Hän kuoli 23. helmikuuta 1931 Sydneyssä verenmyrkytykseen 69-vuotiaana pitkään kestäneen kuumeen jälkeen.[2] Melba on haudattu Lilydalen hautausmaalle, joka sijaitsee Melbournessa.[3]

Kunnianosoituksia

Vuonna 1918 Melba otettiin Brittiläisen imperiumin ritarikuntaan arvonimellä Brittiläisen imperiumin ritarikomentaja (DBE) ja vuonna 1927 hänestä tuli Brittiläisen imperiumin suurristin ritari (GBE).[2] Melba esiintyi yhdysvaltalaisen Time-aikakauslehden kansikuvassa 18. huhtikuuta 1927.[4] Lontoon Savoy-hotellin ranskalainen kokki Auguste Escoffier loi neljä ruokalajia Melban kunniaksi:

  • Melba toast
  • Melbakastike (makea vadelma- ja punaherukkapyreestä tehty kastike)
  • Peach Melba
  • Melba Garniture (kanalla, tryffeleillä ja herkkusienillä täytetyt tomaatit velouté-kastikkeella)[5]

Melban kasvokuva, kokovartalokuva ja nimikirjoitus on painettu Australian nykyisen sadan dollarin setelin etupuolelle.[6] Melban kunniaksi on nimetty maantie (Melba Highway) Victoriassa Australiassa sekä kaupunginosa (Melba)[7] Canberrassa Australian pääkaupunkiterritoriossa.

Lähteet
  1. Media Musiikki. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5436-5.
  2. Jim Davidson: Melba, Dame Nellie (1861-1931) Australian Dictionary of Biography Vol. 10. 1986. Melbourne University Press. Viitattu 26.2.2011. (englanniksi)
  3. Reserve Bank of Australia Viitattu 26.2.2011 (englanniksi)
  4. Time-lehden kansikuva 18.4.1927 (Arkistoitu – Internet Archive) (verkkoversio)
  5. Lily Drummond-Hay: Famous Foodies: Nellie Melba The Observer (Guardian.co.uk). 13.7.2003. Viitattu 26.2.2011. (englanniksi)
  6. The Australian $100 Banknote Reserve Bank of Australia. Viitattu 26.2.2011. (englanniksi)
  7. Allhomes.com.au Viitattu 27.8.2011 (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.