Neljänneskunta

Neljänneskunta (ruots. fjärding) tarkoittaa Suomessa keskiajalla käytössä ollutta hallintoaluetta. Hallintopitäjät, joiden tehtävä oli toimia kruunun veronkantopiirinä, jaettiin noin neljään neljänneskuntaan, jotka muodostuivat vielä pienemmistä kymmeneskunnista. Neljänneskunnissa ja kymmeneskunnissa toimineita virkamiehiä olivat neljännesmiehet (verokuntamiehet) ja kymmenesmiehet (lukumiehet). Neljänneskuntia muodostettaessa yleisperiaatteena pidettiin, että ne olisivat olleet veronmaksukyvyltään tasavahvoja. Vaurailla alueilla kylien ja talojen lukumäärä neljänneskunnassa oli siis pienempi kuin köyhillä alueilla.[1][2]

Neljänneskuntia ei välttämättä ollut pitäjässä juuri neljä. Esimerkiksi Tavisalmella oli pitäjää perustettaessa vain kaksi neljänneskuntaa, Padasjoella puolestaan 1539 kolme neljänneskuntaa.[3][4]

Katso myös

Lähteet
  1. Myyryläinen, Heikki: Lääninhallinnon historiaa 1998. Internetix/Mikkeli-seura. Viitattu 1.1.2014.
  2. Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia II. Vanhan Helsingin synnystä isoonvihaan 1550-1713, s. 27-32. Vantaan kaupunki, 1990. ISBN 951-8959-05-6.
  3. Katsaus Pietikäisten suvun Pohjoisimman Savon seutuhistoriaan (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 31.1.2014
  4. Sukuhistoria.fi: Padasjoki Viitattu 31.1.2014
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.