Neitsyt Maria taiteessa

Neitsyt Maria on taiteessa yleinen aihe, josta on tehty paljon maalauksia, sävellyksiä ja veistoksia. Yleisimmin hänet kuvataan Jeesus-lapsi sylissään.[1]

"Stuppacher Madonna", Matthias Grünewaldin alttaritaulu 1517-1519
Jan van Eyck, Kansleri Rolinin madonna 1433–1434.
Duccio di Buoninsegna, Madonna, lapsi ja enkeleitä, 1282–1307.
Sandro Botticelli, Madonna ihailee Jeesus-lasta viiden enkelin kanssa, 1485–1490.

Taiteessa käytetään usein sanaa Madonna, jolla tarkoitetaankin usein Neitsyt Marian kuvaa, joskus myös enkelimäisen kaunista naista.[2]

Neitsyt Maria on yksi Uuden testamentin henkilöistä, Joosefin puoliso ja Jeesuksen äiti. Maria on enemmän teologinen kuin historiallinen hahmo, ja hänestä annetaan Uudessa testamentissa vain vähän tietoja. Hänet määriteltiin Jumalan synnyttäjäksi Efesoksen kirkolliskokouksessa vuonna 431. Marian arvostus on vahvin katolisessa kirkossa, mutta myös ortodoksinen kirkko pitää Mariaa esikuvana ja esirukoilijana.[3] Näiden kahden kirkkokunnan piirissä onkin tehty eniten Mariaan liittyvää taidetta.

Musiikki

Maria-kultti oli yleistä katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa jo varhaiskeskiajalla, ja se synnytti monia kirkkomusiikin mestariteoksia. Maria-aiheisen musiikin perustaa läntisessä Euroopassa ovat olleet yksiääniset liturgiset laulut sekä Maria-vesperit ja psalmit. Stabat Mater -sävellykset kertovat Marian kärsimyksestä ristin juurella.[4]

Kuten muissakin taiteissa, säveltäjiä on innoittanut Luukkaan evankeliumin kohta 1:28–33, jossa enkeli Gabriel ilmoittaa Marialle, että hänestä tulee Jumalan äiti. Marian ilmestykseen perustuva Ave Maria -teksti on yksi eniten sävellettyjä kirkollisia säkeitä.[4] Myös Luukkaan evankeliumin Neitsyt Marian ylistysvirsi Minun sieluni ylistää Herran suuruutta on synnyttänyt satoja teoksia, joita kutsutaan nimellä Magnificat.[4]

Maria maalauksissa ja veistoksissa

Neitsyt Mariaa on kuvattu taiteessa varhaisessa vaiheesta lähtien, mutta läntisessä taiteessa hän sai merkittävän aseman vasta 1100-luvulla.[5]

Marian kuvaamiseen on kehittynyt monia erityisiä kuvatyyppejä erityisesti keskiajalla. Kuvatyypit ovat saaneet monia muotoja eri maissa ja kulttuuripiireissä ja Neitsyt Marian asento, ilmeet, piirteet, ihonväri ja kuvien rekvisiitta ovat kuvatyypeissä erilaisia.[1]

Neitsyt Mariasta ovat Suomessa tehneet maalauksia muun muassa Akseli Gallen-Kallela ja Helene Schjerfbeck.

Neitsyt Mariaan liittyviä maalaus- ja veistostyyppejä

Madonna-aiheisia teoksia taiteessa

Lähteet
  1. Taiteen pikkujättiläinen, s. 391. 3. painos. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.
  2. ”Madonna”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
  3. ”Maria (Jeesuksen äiti)”, Facta osa 9, s. 461. Helsinki: Tietosanakirja Ot, 1970.
  4. Nordell, Risto: Musiikkia Neitsyt Marialle. Kirkko & kaupunki, 2009, nro 23, s. 12.
  5. Vuorela, Anu: Auringon ja kuun madonna: Neitsyt Maria apokalyptisena naisena ja kuvatyypin edustajat Suomessa. Mirator: Monikielinen keskiajan tutkimukseen erikoistunut verkkojulkaisu, lokakuu 2002. Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto. Artikkeli PDF-muodossa. , s4-5,

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.