Neitokakadu
Neitokakadu (Nymphicus hollandicus) on luonnonvaraisena Australiassa elävä kakadujen heimoon (Cacatuidae) kuuluva lintu, jota pidetään yleisesti lemmikkinä kaikkialla maailmassa. Neitokakadusta käytetään hyvin usein myös nimeä nymfipapukaija tai nymfiparakiitti, joka on vanha nimitys. Neitokakadut ovat keskimäärin 30 senttimetrin mittaisia josta noin puolet on kärkeä kohti kapenevaa pyrstöä.
| Neitokakadu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kakadut Cacatuidae |
| Suku: |
Nymphicus Wagler, 1832 |
| Laji: | hollandicus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Nymphicus hollandicus |
|
 Neitokakadun levinneisyys |
|
| Katso myös | |
9.jpg.webp)
Neitokakadun sukupuolet ovat luonnollisella värimuodolla aikuisena selvästi erilaiset. Koiraan kasvomaski on kirkas, naaraan harmahtava. Koiraan siipi- ja pyrstösulat ovat yksivärisen harmaat, kun taas naaraalla niissä on keltaisia laikkuja ja raitoja. Nuoret yksilöt ovat saman värisiä kuin aikuiset naaraat myös muissa värimuodoissa. Osassa ihmisen jalostamista värimuodoista sukupuolen määritys voi olla luonnonväriä kinkkisempää.
Neitokakadu lemmikkinä
Neitokakadu on yleinen lemmikki Suomessa. Neitokakadut kesyyntyvät melko helposti luovutusikäisenä ja nuorena. Neitokakadun hinta vaihtelee viidestäkymmenestä eurosta jopa kolmeen sataan euroon värityksestä, taustasta ja kesyydestä riippuen. Villit aikuiset yksilöt ovat melko yleisiä kodinvaihtajia, ja voivat vaihtaa kotia ilmaiseksikin. Neitokakadut ovat parvilintuja ja hyvin sosiaalisia. Neitokakadua ei tulisi pitää vakituisesti ilman lajitoveria, sillä ihminen ei voi korvata lajitoveria.[2] Myös naaras-naaras- tai koiras-koiras-parit ovat lemmikkinä hyvä ratkaisu, jos pelkää vahinkopoikasia. Neitokakadut lisääntyvät helposti, jonka vuoksi niillä ei tulisi pitää virikkeenä pesäpönttöä tai vastaavaa rakennelmaa, esim. pahvilaatikkoa tai lelutelttaa. Pesäpöntön nostattama hormonaalisuus on linnulle stressaavaa, mutta tätä on melko helppoa ennaltaehkäistä välttämällä pesämäisten rakenteiden tarjoamista tai syntymistä ympäristöön.[3]
Kotihäkin minimisuositus on 0,75m² ensimmäiselle linnulle, ja 0,10m² lisää jokaiselle seuraavalle yksilölle[4]. Häkin sopiva pinnaväli 10-20 millimetriä. Vaikka häkki olisi kuinka iso, linnun pitäisi antaa lentää vapaana turvallisissa sisätiloissa muutaman tunnin päivässä päivittäin. Jos lintuja ei ole mahdollista lennättää päivittäin, tulee niille hankkia useamman neliömetrin lentohäkki tai oma lintuhuone.
Ravinto
Neitokakadun ravintona voi käyttää parakiiteille tarkoitettua siemenseosta, jossa on korkeintaan 10 % auringonkukan siemeniä. Auringonkukan siemenet ovat erittäin rasvaisia ja näin ollen usein ja paljon syötettyinä aiheuttavat esimerkiksi erilaisia rasvakasvaimia ja vähentävät usein tuntuvasti linnun ikää. Nykyään kuitenkin markkinoille tulleet lintujen pelletit ovat monipuolisempi ja terveellisempi ruokavalio kaikenkokoisille linnuille. Pelleteistä linnut saavat normaalit ravinteet päivittäin, mutta silti sulkasadon ja pesinnän aikaan kannattaa antaa myös lisävitamiineja ja lisäkalkkia. Neitokakadu on moniin muihin suurempiin lintuihin nähden kuitenkin hieman poikkeuksellinen vähäisen proteiinitarpeensa vuoksi, joten pelletit eivät missään nimessä saa korvata siemeniä kokonaan. Mikäli siemenet poistuvat kokonaan ruokavaliosta, vaikuttavat pelletit haitallisesti ruoansulatuselimistöön liiallisen helpon sulatettavuutensa vuoksi. Heikkokuntoisille neitokakaduille pelletit ovat hyvä lisä. Pellettejä voi syöttää myös siementen ohella lisäravintona. Kohtuullisuus ja monipuolisuus ovat tärkeitä muistettavia asioita, kun mietitään neitokakadun ruokavaliota.
Neitokakadu kaipaa päivittäin myös tuoreruokaa, eli vihanneksia, yrttejä, marjoja, hedelmiä, juureksia, ituja ja versoja. Yksin tai hyvin pienessä parvessa elävä neitokakadu on herkästi hyvin nirso syömään uusia ruokia. Saattaa vaatia kuukausia, ennen kuin lintu koskee päivittäin tarjottuun ravintoon. Silti neitokakadun kuluttamasta ravinnosta noin puolet tulisi olla tuoreravintoa.[5] Neitokakadut pitävät enemmän rapeista ja rouskuvista tuoreista kuin pehmeistä ja mehukkaista. Niille maistuvat siis paremmin esimerkiksi vihannekset, yrtit tai ulkoa kerätyt, turvalliset kasvikset (kuten voikukka ja vesiheinä) kuin pehmeät hedelmät. Hirssintähkät ovat monen neitokakadun suurin herkku ja terveellinen valinta makupalaksi.
Lähteet
- BirdLife International: Nymphicus hollandicus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.4.2014. (englanniksi)
- Jarmo Tuutti: Sosiaalinen papukaija on kehittynyt elämään lajitoverin kanssa 20.7.2017. Papukaija.fi. Arkistoitu 12.4.2022. Viitattu 12.4.2022.
- Laure Kurkela: Lemmikkilinnun hormonaalisuus: ehkäisy ja hoito Lemmikkilinnut Kaijuli ry. Viitattu 12.4.2022.
- Linnunomistajan perustarvikkeet Aloittelijan opas. Lemmikkilinnut Kaijuli ry. Viitattu 12.4.2022.
- Gloria Scholbe: Food pyramid for parrots 2002. Holistic Bird Newsletter. Viitattu 12.4.2022.
Aiheesta muualla
- Neitokakadut - Variaatioiden aikakausi, Kasvattajan sivusto suomeksi ja englanniksi. Aihealueina on muun muassa hoito, ravinto, sairaudet, anatomia, pesiminen ja paljon muuta. Perustietojen lisäksi sivusto painottaa erityisesti väreihin ja genetiikkaan ja sisältää satoja kuvia, sekä värihakukoneen, jolla voi etsiä kuvan haluamastaan värikombinaatiosta. Sivusto sisältää myös tuotekaupan, sekä keskustelupalstan, joka keskittyy syvempiin kysymyksiin neitokakaduista.
- National Cockatiel Society, englanninkielinen sivusto neitokakadujen omistajille, tietoa lintujen hoidosta ja kasvatuksesta.