Meningokokki

Meningokokki (Neisseria meningitidis) on tunnetuin bakteeriperäisen aivokalvontulehduksen eli bakteerimeningiitin aiheuttaja. Meningokokki löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1887, kun Weichselbaum tutki aivokalvontulehduspotilaan aivoselkäydinnestettä[1].

Meningokokki
Neisseria meningitidis -bakteeri mikroskoopissa
Neisseria meningitidis -bakteeri mikroskoopissa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit Bacteria
Kunta: Bakteerit Bacteria
Pääjakso: Proteobacteria
Luokka: Betaproteobacteria
Lahko: Neisseriales
Heimo: Neisseriaceae
Suku: Neisseria
Laji: meningitidis
Kaksiosainen nimi

Neisseria meningitidis
(Albrecht & Ghon 1901) Murray 1929
Seroryhmät
  • Seroryhmä A
  • Seroryhmä B
  • Seroryhmä C

Rakenne

Neisseria meningitidis on gramnegatiivisesti värjäytyvä usein kapselillinen kokkibakteeri[1]. Se on myös diplokokki, joka viittaa sen kykyyn muodostaa kahden solun pareja. Meningokokkin uloin kerros, eli kapseli, koostuu sokeriketjuista. Kapselin alla on ulkokalvo, joka sisältää proteiineja ja lipopolysakkaridia eli endotoksiinia[1]. Meningokokin ulkokalvon tärkeimpiä pintaproteiineja ovat tyypin IV pilukset, joilla bakteeri tarttuu isäntäsolun pintarakenteisiin. Lisäksi ulkokalvolla on mm. Opa ja Opc -tarttumisproteiineja ja poriinikanavia. Meningokokki käyttää pintarakenteitaan isäntäsolun sisälle tunkeutuakseen ja siirtyäkseen verenkiertoon. Meningokokki pystyy muuntelemaan bakteerisolun pinnan rakenteita huomattavasti, mikä mahdollistaa isännän immuunipuolustuksen välttelyn.[2] Meningokokit voidaan jakaa serologisiin ryhmiin sekä sero-, ala- ja immunotyyppeihin kapselin sokeriketjujen ja muiden pintarakenteiden perusteella. Seroryhmiä on 13, mutta 90 prosenttia taudeista on A-, B- tai C-ryhmien aiheuttamia. Seroryhmän tunnistaminen kertoo, onko juuri sitä tyyppiä vastaan saatavissa rokotetta.

Tunnistaminen

Immuunipuolustuksen vasta-aineet kehittyvät ennen kaikkea kapselin polysakkarideja kohtaan. Varsinkin pienillä lapsilla vasta-aineet kapselipolysakkarideihin kehittyvät hitaasti ja niitä myös syntyy vain vähän. Tämä osaksi selittää sen, että meningokokkitautia on suhteellisesti eniten pienillä lapsilla.

Immuunipuolustuksen välttely

Meningokokki reagoi isäntäkehon lämmön nousuun lisäämällä immuunijärjestelmältä suojelevien proteiinien tuotantoa. Näihin proteineihin kuuluvat lipopolysakkariidin sialylaatioproteiini (Lst), komplementtijärjestelmän inhibiittorin tekijä H:ta sitova proteiini (fHbp) ja kapselia biosyntetisoiva proteiini (CssA)[3]. Lämmon aiheuttama muutos tapahtuu viesti-RNA tasolla, kun immuunipuolustukselta suojelevien proteiinien ei luettavassa RNA osuudessa oleva hiuspinnirakenne hajoaa ja vapauttaa rakenteessa jumissa olleen ribosomin sitomispaikan[3]. Immuunipuolustusjärjestelmältä suojaamisen nostaminen lämmön noustessa on suora evolutiivinen reaktio tulehdusreaktion ja kuumeen nostamaan epätarkkaan mikrobien tappamiseen isännässä. Lämpöön reagoiva puolustuksen lisäys mahdollistaa meningokokin taudinaiheuttamisen muiden tautien aikana ja jälkeen. On raportoitu, että influenssa voi olla meningokokkille mahdollinen patogeneesin laukaiseva tekijä[3].

Esiintyminen

Saharan eteläpuolinen Afrikka on meningokokkitaudin endeemistä aluetta, mutta epidemioita voi puhjeta missä tahansa. Meningokokin aiheuttamaa meningiittiä on Suomessa vain vähän, noin 50 tapausta vuodessa. Näistä meningiiteistä 80 prosenttia on B-ryhmän aiheuttamia. A- ja C-ryhmien meningokokkeja vastaan on olemassa yhdistelmärokotteita (Meningovax A+C, Mencevax ACWY). B-ryhmän meningokokkia vastaan on viime vuosina kehitetty rokotteita (Bexsero[4], Trumenba[5]), jotka eivät ole toistaiseksi mukana suomalaisessa rokotusohjelmassa[6].

Noin 8-25% ihmisistä kantavat meningokokkia kurkun ja nielun alueilla oireetta[1]. Näillä ihmisillä meningokokki esiintyy obligaattina kommensaalisena bakteerina. Meningokokki ei selviä isännän ulkopuolella kauaa, eikä sitä kanna mitkään muut eläimet, kuin ihmiset.

Taudit

Meningokokki aiheuttaa useita erilaisia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytyksiä sekä virtsaputken tulehduksia[1][7]. Meningokokkin aiheuttamista taudeista vaarallisimmat ovat aivokalvontulehdus eli bakteerimeningiitti sekä bakteerin aiheuttaman verenmyrkytys (sepsis). Näistä meningiitti on yleisempi ja helpompi diagnosoida. Se on myös helppohoitoinen ja sen tappavuus on vain 0–3 prosenttia, jos se hoidetaan nopeasti. Hoitamattomana tauti on hengenvaarallinen.

Meningokokkisepsis on vaikeampi tauti, sen tappavuus on jopa 15–80 prosenttia ja sen jälkitaudit ovat pahoja. Meningokokkisepsiksen diagnoosi on pitkälti kliininen, sen oireet ilmaantuvat nopeasti ja potilaan tila usein heikkenee nopeasti. Noin 50 prosentilla meningokokkipotilaista on petekkioita eli hiussuoniverenvuotoja eli alle 3 mm läpimittaisia pieniä, punaisia ja tarkkarajaisia verenpurkaumia.

Meningokokki voi aiheuttaa myös keuhkokuumetta, ylähengitystieinfektioita, konjunktiviittia, septistä artriittia sekä lantionalueen infektioita, kuten virtsatien tulehduksia tai eturauhastulehdusta[1].

Lähteet
  1. Nadine G. Rouphael, David S. Stephens: Neisseria meningitidis: Biology, Microbiology, and Epidemiology, s. 1–20. Totowa, NJ: Humana Press, 2012. ISBN 978-1-61779-345-5, 978-1-61779-346-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.12.2022). en
  2. Mumtaz Virji: Pathogenic neisseriae: surface modulation, pathogenesis and infection control. Nature Reviews Microbiology, 2009-04, nro 4, s. 274–286. doi:10.1038/nrmicro2097. ISSN 1740-1534. Artikkelin verkkoversio. en
  3. Edmund Loh, Elisabeth Kugelberg, Alexander Tracy, Qian Zhang, Bridget Gollan, Helen Ewles, Ronald Chalmers, Vladimir Pelicic, Christoph M. Tang: Temperature triggers immune evasion by Neisseria meningitidis. Nature, 2013-10, 502. vsk, nro 7470, s. 237–240. PubMed:24067614. doi:10.1038/nature12616. ISSN 0028-0836. Artikkelin verkkoversio. en
  4. Uutta lääkkeistä: B-ryhmän meningokokkirokote - Sic! sic.fimea.fi. Viitattu 20.5.2017.
  5. Meningokokkitaudit - Matkailijan terveysopas - THL / Duodecim www.terveyskirjasto.fi. Viitattu 20.5.2017.
  6. Lasten ja nuorten rokotusohjelma - Rokottaminen - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.5.2017.
  7. Yih-Ling Tzeng, Serena Giuntini, Zachary Berman, Soma Sannigrahi, Dan M. Granoff, David S. Stephens: Neisseria meningitidis Urethritis Outbreak Isolates Express a Novel Factor H Binding Protein Variant That Is a Potential Target of Group B-Directed Meningococcal (MenB) Vaccines. Infection and Immunity, 16.11.2020, 88. vsk, nro 12, s. e00462–20. doi:10.1128/IAI.00462-20. ISSN 0019-9567. Artikkelin verkkoversio. en

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.