Negidaalit

Negidaalit ovat Venäjällä Habarovskin aluepiirissä asuva, tunguusilaista negidaalin kieltä puhuva kansa. Heillä on laissa tunnustettu Venäjän vähälukuisen alkuperäiskansan asema.[1]

Negidaalit asuvat Amgunjoen varrella Habarovskin aluepiirin Polina Osipenkon piirissä sekä Amurin alajuoksulla Ultšan ja Nikolajevsk-na-Amurin piireissä.[2] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Venäjällä oli 567 negidaalia,[3] joista 505 asui Habarovskin aluepiirissä.[4] Negidaalin kielen puhujia oli 147 henkeä.[5] Kaikki negidaalit osaavat venäjää.[6]

Negidaalien esi-isiä lienevät Amgunille asettuneet evenkit, jotka ovat sekoittuneet nivheihin ja ultšiin. Kansa jakautuu kahteen ryhmään, jotka asuvat Amgunin ylä- ja alajuoksuilla. Perinteisiä elinkeinoja ovat kalastus ja metsästys. Ruokavalion perustana oli raaka, keitetty, paistettu tai kuivattu kala ja liha. Lisäksi käytettiin erilaisia villikasveja ja -juureksia, marjoja, ostettuja suurimoita ja 1800-luvun lopulta lähtien perunaa. Asumuksena toimi nelikulmainen hirsirakennus.[7]

Yhteiskunta perustui naapuri- ja sukuyhteisöihin, jotka usein liittoutuivat naapurikansojen kanssa. Seka-avioliitot evenkien, nanaiden, nivhien ja ultšien kanssa olivat yleisiä. Perinteiseen uskontoon kuuluvat animismi ja šamanismi. 1800-luvun lopulla negidaalit käännytettiin ortodokseiksi. Suullinen kansanperinne käsittää legendoja, satuja, lauluja ja sananlaskuja. Nykyään negidaalien kulttuuri ei juurikaan poikkea ympäröivästä väestöstä. Negidaalin kieli on katoamassa.[7]