Need for Speed: Underground 2

Kuvakaappaus kilpailutilanteesta.

Underground 2 on edeltäjänsä tapaan laittomiin katukisoihin sekä autojen virittämiseen keskittyvä arcadepeli. ”Arcade” viittaa autojen ajettavuuteen, joka ei simulaatiopelien tapaan pyri realismiin. Pelaajan tulee virittää autoaan voittaakseen uusia kisoja sekä saadakseen autonsa DVD-levyjen sekä autolehtien kanteen. Läpäistyään tarpeeksi kisoja pelaaja saa avattua uusia alueita pelimaailmasta.[5][6]

Underground 2:ssa pelaaja voi ostaa autoja kaupasta ja tämän jälkeen virittää niiden tehoa, ulkonäköä ja osia. Suurin osa 31 autoista on japanilaisvalmisteisia, mutta pelissä on myös Yhdysvalloissa ja Euroopassa valmistettuja autoja. Muista sarjan peleistä poiketen Underground 2:ssa pelaaja voi myös ostaa katumaastureita. Niitä on yhteensä kolme ja niitä pystyy virittämään muiden autojen tapaan.[7] Autojen suorityskykyä voi tarkkailla kolmen palkin avulla: ”acceleration” (kiihtyvyys) kertoo kuinka nopeasti auto kiihtyy, ”top speed” (huippunopeus) kertoo auton huippunopeuden ja ”handling” (ohjattavuus) kertoo kuinka helposti auto pysyy hallussa. Erilaiset virityspaketit vaikuttavat eri alueisiin; esimerkiksi ilokaasujärjestelmän asentaminen parantaa auton kiihtyvyyttä ja renkaiden vaihtaminen parempiin auton ohjattavuutta.[8] Kuten edellisessäkin osassa, pelissä autot eivät voi hajota lainkaan[2] (Drag-pelimuoto on erikseen). Asetuksista voi valita joko manuaalisen tai automaattisen vaihteiden vaihtamisen.

Pelialue on kuvitteellinen Bayview-niminen kaupunki. Edeltäjästään poiketen pelialue on täysin vapaa, joskin osa alueista aukeaa vasta peliä pelatessa. Undergroundin tapaan pelissä on aina yö.[9] Bayviewissä liikkumista varten pelaajalla on käytössään kartta ja GPS-paikannin. Kartalla näkyvät kaikki avoimet kilpailut, löydetyt kaupat ja kaduilla liikkuvat autot, jotka voi haastaa outrun-ajokisaan.

Voittamalla vapaa-ajossa tapahtuvia outrun-haasteita pelaaja voi saada autoonsa uniikkeja suorituskykyä ja visuaalista luokitusta parantavia osia. Pelin aikana voi olla vaiheita, jolloin muita tuning-ajajia ei ole vapaa-ajossa. Se tarkoittaa, että haasteita on jo voitettu pelin sen hetkistä vaihetta kohden maksimimäärä. Jokaisen uuden kaupunginosan avauduttua tuning-ajajat ilmestyvät kaduille ja silloin on taas mahdollisuus saada uusi kutsu virityspajalta. Kun haasteita on voitettu tarpeeksi, SMS-järjestelmä toistaa viestin uniikkia osaa tarjoavalta hahmolta. Se näkyy tähti-tapahtumana kartalla. Siinä ajetaan aikaa vastaan vapaa-ajossa johonkin Bayview:n tuning-kauppaan. Aika-ajoa voi yrittää monta kertaa. Kun aika-ajo on voitettu pelaaja saa valita uniikin osansa. Ei-valitut osat eivät kuitenkaan tule myyntiin ja seuraavan mahdollisen aika-ajon jälkeen valikoima on eri. Valittavissa on eri kerroilla joko suorituskykyä parantavia tai visuaalista luokitusta nostavia osa.

Pelaaja voi halutessaan asettaa GPS-paikantimen antamaan ohjeet johonkin kartalla näkyvistä kilpailuista tai kaupoista, jonka jälkeen peliruutuun ilmestyvä nuoli ohjaa pelaajalle oikean suunnan.[9][10] Bayviewissä on useita erilaisia alueita. Pohjoisessa sijaitsee San Franciscon ja Beverly Hillsin tapainen vuoristo, jossa on suuria asuinrakennuksia sekä kapeita vuoristoteitä. Kaupungin keskustassa sijaitsee keskiluokkainen asuinalue sekä Las Vegas -tyyppinen hotelli- ja kasinoalue ja kaupungin eteläpäässä lentokenttä ja teollisuusalue.[9]

Underground 2:sa on joitakin suuria muutoksia edeltäjäänsä nähden. Underground 2:ssa on muun muassa alkuperäisestä Undergroundista poiketen avoin pelimaailma, joten pelaajan tulee ajaa itse eri kisoihin. Lisäksi pelistä poistettiin niin sanottu ”kuminauhatekoäly”, jonka takia vastustajat nopeuttivat vauhtiaan jäätyään pelaajasta tarpeeksi jälkeen ja vastaavasti hidastivat ollessaan pelaajan edellä.[2]

Kuvankaappaus sarjakuvalla toteutetusta välinäytöksestä.

Undeground 2:n juoni keskittyy aikaan Need for Speed: Undergroundin jälkeen. Juonta viedään eteenpäin erilaisilla sarjakuvatyyppisillä välikohtauksilla sekä pelaajalle lähetettävillä puhelinsoitoilla ja tekstiviesteillä.[2][13]

Prologi alkaa siitä, kun päähenkilö ajaa Nissan Skyline R34 -autoa Olympic Cityssä puoli vuotta ennen nykyhetkeä. Päähenkilö ottaa tämän jälkeen vastaan kisahaasteen pahaenteiseltä henkilöltä, joka tarjoaa pelaajalle paikkaa tämän jengissä, mutta ”ei hyväksy kieltävää vastausta”. Hän päättää ajaa kisan Samanthan (pelaajan ystävä Underground -pelistä) varoituksista huolimatta. Kesken kisan hänen eteensä ilmestyy kuitenkin musta Hummer H2 -katumaasturi joka tuhoaa hänen Skylinensa täysin. Hummerin kuljettaja soittaa hätäpuhelun ja ilmoittaa onnettomuudesta.

Päähenkilö siirtyy nykyhetkeen ja on lentokoneessa matkalla Olympic Citystä Bayviewiin. Hänellä on istuimensa vieressä viesti Samanthalta, jossa tämä kertoo hänen ystävänsä Rachelin (Brooke Burke[2][14]) auttavan pelaajan alkuun uudessa kaupungissa ja antaa pelaajalle Rachelin Nissan 350Z -auton avaimet. Hän saapuu Bayviewin lentokentälle ja saa ajaa muutaman kilpailun ennen kuin palauttaa auton takaisin Rachelille paikalliseen autokauppaan. Autokaupassa hän saa valita ensimmäisen autonsa. Auto on muiden pelin autojen tapaan ilmainen ja se perustellaan Nissan Skylinesta saaduilla vakuutusrahoilla.

Tämän jälkeen päähenkilön pitää läpäistä ajotehtäviä saadakseen mainetta Bayviewissä ja löytääkseen Skylinensa tuhonneen henkilön. Hänen Skylinensa tuhonneeksi henkilöksi paljastuu Caleb-niminen mies. Voitettuaan useita kisoja päähenkilö pääsee Calebin The Wraiths -nimiseen katujengiin. Hän haastaa jengin jäsenet Underground Racing League -kisasarjaan (URL) ja saa puolelleen Calebin kakkosmiehen, Nikkin (ääninäyttelijänä Kelly Brook[1]). Myöhemmin Rachel kertoo päähenkilölle, että Caleb on manipuloinut pelaajan sponsorisopimuksia tämän hyväksi. Päihitettyään kaikki jengin jäsenet Caleb haastaa pelaajan kisaan tämän Pontiac GTO:ta vastaan. Päähenkilö suostuu ja peli päättyy Calebin hävittyä kisan. Palkinnoksi hän saa käyttöönsä kaikki tuning-osat sekä autot.

EA Black Box aloitti Need for Speed: Underground 2:n kehittelyn heinäkuussa 2003 runsas vuosi ennen pelin julkaisua. Peliin luotiin yli 200 kilometriä ajotietä, kun sarjan edellisessä osassa tietä oli vain noin 40 kilometriä. Kritiikistä huolimatta kehittäjät päättivät tehdä Underground 2:sta edeltäjänsä tapaan yöhön sijoittuvan pelin. Tuottaja Chuck Osieja perusteli päätöstä sillä, että myös oikeat laittomat katukisat käydään yleensä öisin.[11] Peliin lisättiin myös sääolosuhteiden vaihtuminen: eri kaupunginosiin voi satunnaisesti tulla vesisateita.[11]

Ennen pelin julkaisua EA järjesti avoimen kilpailun, jossa osallistujien piti suunnitella ja piirtää pelin autoihin oma tarrakuvio. Kilpailun voittaneet kymmenen kuviota lisättiin pelin lopulliseen versioon.[15]

Need for Speed: Underground 2:n ääniraita koostuu 27:stä EA Traxin valitsemasta kappaleesta. Kappaleet on jaoteltu niin, että niistä osa soi vain valikoissa ja osa kisatilanteissa.[13] Pelin tunnuslaulu on rock-yhtye The Doorsin ja rap-laulaja Snoop Doggin kappale ”Riders on the Storm”.[5] Pelin soundtrackista julkaistiin 15. marraskuuta 2004 albumi Need For Speed Underground 2: Original Soundtrack.[16]

Underground 2:ta myytiin yhteensä 9 miljoonaa kappaletta.[33] Vastaanotto oli pääsääntöisesti myönteistä,[19] mutta peliä myös arvosteltiin osittain voimakkaasti. Peli sai kehuja muun muassa uudesta avoimesta pelimaailmasta ja uusista virittelymahdollisuuksista.[2] Suurimmat arvostelun kohteet olivat kisojen väliset pitkät ajomatkat,[5] väritön ääninäyttely[13], kapea musiikkivalikoima[27] ja liiallinen tuotesijoittelu.[5]

Multimediasivusto IGN:n toimittaja Douglass C. Perry kiitti pelin visuaalista ilmettä ja äänimaailmaa. Hän kuitenkin moitti sarjakuvien avulla etenevää juonta, pelin soundtrackia ja automallinnusta.[13] Pelisivusto GameSpotin Jeff Gerstmann kehui Underground 2:n moninpeliä, grafiikkaa ja äänimaailmaa. Hän kuitenkin moitti pitkiä ajomatkoja kisojen välillä, tylsiä kisoja, autojen hajoamattomuutta, autojen pakkoviritystä rumilla osilla ja pelin soundtrackia. Hän esitti eniten kritiikkiä pelin tuotesijoittelua kohtaan: ruudussa koko pelin ajan näkyvä Cingularin logo ”ylitti rajan”.[5] 1UP -sivuston pelikriitikko David Smith kehui erityisesti uutta Street X -pelimuotoa ja pelimaailman monipuolisuutta. Smith kuitenkin kritisoi pelin täysin merkityksettömiä tuunausmahdollisuuksia ja musiikkivalikoiman yksinkertaisuutta.[34] Monien muiden pelikriitikoiden tapaan myös GameSpyn Ryan O’Donnell kritisoi pelin soundtrackia, mutta kehui grafiikoita.[27]

Need for Speed: Underground 2 voitti GameStarin ja GamePron vuonna 2004 järjestämässä GameStar/GamePro Leserpreis 2005 -tilaisuudessa sekä vuoden parhaan tietokone- että konsoliurheilupelin palkinnon.[4]

• Viralliset kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Need for Speed: Underground 2 MobyGamesissa (englanniksi)
• Need for Speed: Underground 2 MusicBrainzissa (englanniksi)