Natriumpyrofosfaatti

Natriumpyrofosfaatti eli natriumdifosfaatti (Na4P2O7) on natrium- ja pyrofosfaatti-ioneista muodostuva epäorgaaninen ioniyhdiste. Ainetta käytetään muun muassa puhdistusaineissa ja elintarvikkeiden lisäaineena.

Natriumpyrofosfaatti
Tunnisteet
CAS-numero 7722-88-5
Ominaisuudet
Molekyylikaava Na4P2O7
Moolimassa 265,9
Ulkomuoto Valkoinen kiteinen aine[1]
Sulamispiste 880 °C[1]
Tiheys 2,53 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen 67 g/l (25 °C)[2]

Ominaisuudet

Natriumpyrofosfaatti on huoneenlämpötilassa valkoinen kiteinen aine. Kidevedettömän yhdisteen lisäksi tunnetaan myös kidevedellinen dekahydraatti (Na4P2O7·10H2O). Sekä kidevedetön natriumpyrofosfaatti että sen hydraatti liukenevat veteen. Muodostuva liuos on emäksinen ja 1 % natriumpyrofosfaattiliuoksen pH-arvo on noin 10. Natriumpyrofosfaatilla on useita kidemuotoja lämpötilavälillä 400–545 °C.[1][3][4]

Valmistus ja käyttö

Natriumpyrofosfaattia valmistetaan kuumentamalla natriumvetyfosfaattia 300–900 °C lämpötilaan. Prosessi on kaksivaiheinen ja ensimmäisessä vaiheessa natriumvetyfosfaattiliuos kuivataan spraykuivauslaitteella ja tämän jälkeen kuumennus suoritetaan pyöröuuneissa.[1][4]

2 Na2HPO4 → Na4P2O7 + H2O

Natriumpyrofosfaattia käytetään puhdistusaineissa, metallien kiillottamiseen, porausnesteissä viskositeetin säätelyyn, hammastahnojen stabilointiaineena, veden pehmennykseen, tekstiilien värjäyksen apuaineena, galvanoinnin apuaineena ja muiden pyrofosfaattisuolojen valmistamiseen. Elintarvikkeissa sitä käytetään säätelemään rakennetta eli se toimii stabilointi- ja emulgointiaineena muun muassa vanukkaissa, kastikkeissa ja jäätelöissä. Natriumpyrofosfaatin E-koodi yhdessä eräiden muiden pyrofosfaattisuolojen kuten dinatriumpyrofosfaatin kanssa on E 450.[1][3][4][5][6]

Lähteet
  1. E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 354. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. Natriumpyrofosfaatin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 6.12.2013
  3. David R. Gard: Phosphoric Acids and Phosphates, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 6.12.2013
  4. Klaus Schrödter, Gerhard Bettermann, Thomas Staffel, Friedrich Wahl, Thomas Klein & Thomas Hoffmann: Phosphoric Acid and Phosphates, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2008. Viitattu 6.12.2013
  5. Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 1000. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.12.2013). (englanniksi)
  6. E-Koodiopas (PDF) Evira. Arkistoitu 13.8.2011. Viitattu 6.12.2013.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.