Natitingou

Perinteinen rakennus Kouabassa.

Waaman etniset ryhmät perustivat kaupungin, mutta siellä asuu Ditammari, Dendi, Nateni, Fulani, Fon ja monia muita etnisiä ryhmiä. Alue saa nimensä sanasta "Nantibatingou", Waama-juuret "Nanto" viittaa "murskaamiseen", koska paikalliset ihmiset olivat tunnettuja durran kasvattajia ja jalostajia, joka oli peräisin alueelta, sekä myöhemmin hirssin.[3]

Natitingoun uskonnolliset ryhmät ovat jakautuneet tasan kristittyjen ja muslimien kesken, ja se on muiden Beninin alueiden tavoin merkittävä etnisen ja uskonnollisen suvaitsevaisuutensa vuoksi.[3]

Alueen itä- ja länsipuolia ympäröivät vuoret, jotka ovat tärkeitä paikallisten animistien uskomuksissa, ja niiden uskotaan olevan henkien asuttamia.[3] Jotkut hyväksyvät ajatuksen, että illalla nämä henget ääntelevät kuin ne kivet, joita naiset käyttävät viljanjyvien jauhamiseen.[3] Uskovaiset eivät jauha viljaa illalla, jotta nämä kaksi ääntä eivät sekoittuisi.[3]

Valkoiset lähetyssaarnaajat vierailivat Natitingoussa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.[3]

Kaupungintalo

Natitingoun kaupunki kuuluu Luoteis-Beninin Atacoran depatementtiin. Se sijaitsee osittain laaksossa, joka muodostuu kahdesta sitä ympäröivästä vuoristosta. Natitingou sijaitsee 645 kilometrin päässä maan taloudellisesta pääkaupungista Cotonousta ja sadan kilometrin päässä Porgasta, joka on portti Pendjarin kansallispuistoon.[3]

Kunta rajautuu pohjoisessa Toucountounaan, etelässä ja idässä Kouandéhen ja lännessä Boukombén kuntaan.[1][3]

Natitingoun ilmasto on kuivempi kuin etelässä, varsinkin Harmattannin kaudella joulukuusta tammikuuhun, jolloin suhteellinen kosteus voi olla jopa 10 prosenttia ja yölämpötilat voivat laskea 17 asteeseen.

Natitingou jaetaan yhdeksään osaan, joista neljä on kaupunkimaisia: Natitingou I, Natitingou II, Natitingou III ja Natitingou IV (Péporiyakou) ja viisi maaseutumaisia: Kotapounga, Kouaba, Koundata, Perma ja Tchoumi-Tchoumi. Niissä on 39 kylää ja 26 kaupunkiseutua.[1]

Tori

Kunnassa on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 75 620 asukasta (57 153 vuonna 1992), joista oli 37 388 miestä ja 38 223 naista.[3] Asukastiheys on 56 asukasta neliökilometrillä. Väestön valtaosa on nuoria.[3]

Kunnassa on paljon etnisiä ryhmiä, jotka puhuvat eri kieliä. Tärkeimmät etniset ryhmät ovat ditammarit, waamat ja dendit.[3] Alueella on useita kirkkoja ja moskeijoita. Monet kristityt ja muslimit kuitenkin uskovat usein samanaikaisesti animismiin ja osallistuvat perinteisiin Natitingoun tapahtumiin.

Natitingoun kaupunkialueilla asuvat ovat enimmäkseen virkamiehiä, käsityöläisiä ja kauppiaita.[3] Natitingoulla on tärkeä hallinnollinen tehtävä, ja siellä on eräitä Atakoran tärkeimpiä hallintoelimiä ja palveluja.[3]

Maatalous on maaseudun talouden selkäranka, ja maanviljelijät tuottavat myyntituotteina durraa, maissia, jamsia ja viime aikoina puuvillaa.[3]

Tchoucoutoun nimellä tunnetun paikallisen juoman valmistus ja markkinointi on myös tärkeää, ja sitä tekevät kotiäidit, joiden pääasiallinen tulonlähde se on.[3] Juomaa myydään yökerhoihin, joissa sillä on paljon käyttäjiä. Tchoucoutou valmistetaan durrasta, ja se on eräänlaista mallasolutta.[3]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Natitingou Wikimedia Commonsissa