Natalia Ginzburg

Natalia Ginzburg, o.s. Levi, (14. heinäkuuta 1916 Palermo, Italia – 7. lokakuuta 1991 Rooma, Italia) oli italialainen kirjailija.[1]

Sandro Pertini ja Natalia Ginzburg.

Ginzburg syntyi Palermossa yliopiston professori Giuseppe Levin tyttärenä ja asui nuoruudessaan Torinossa. Hän avioitui vuonna 1938 Leone Ginzburgin kanssa, joka kuoli vankilassa helmikuussa 1944. Ensimmäisestä avioliitosta hänellä oli kaksi poikaa ja tytär. Toisen avioliiton hän solmi englanninkielen professori Gabriele Baldinin kanssa 1950. Liitto päättyi aviomiehen kuolemaan 1969.[1]

Ginzburgin monipuoliseen tuotantoon kuuluu kaunokirjallista proosaa, kuten romaaneja, novelleja ja näytelmiä. Lisäksi hän on kirjoittanut esseitä. Hänen ensimmäinen romaaninsa La strada che va in città julkaistiin kirjailijanimellä Alessandra Tornimparte vuonna 1942.[1]

Ginzburg oli myös tunnettu fasisminvastainen aktivisti ja liittyi kommunistipuolueen jäseneksi. Hänet valittiin vuonna 1983 Italian parlamenttiin, jossa hän istui vuoteen 1987. Hänellä oli myös vähäinen ura näyttelijänä: hän esiintyi vuonna 1964 Lasaruksen sisaren Marian roolissa ystävänsä Pier Paolo Pasolinin ohjaamassa elokuvassa Matteuksen evankeliumi.

Ginzburg kuoli syöpään Roomassa 75-vuotiaana. [2]

Teokset

Suomennetut teokset
  • Kieli jota puhuimme (Lessico famigliare), suom. Elina Melander. Aula&co, 2021 ISBN 9789523640696
  • Kotina ystävyys (La città e la casa), suom. Erkki Kirjalainen. Kirjayhtymä, 1987 (Arena-sarja) ISBN 951-26-3073-7
  • "Äiti", novelli. Suom. Unto Paananen. Antologiassa Italialaisia kertomuksia 1900-luvulta, toim. Rolando Pieraccini, Lauttasaari Press, 2007 ISBN 978-951-97511-9-1

Suomentamattomat

  • La strada che va in città, 1942
  • È stato cosi, 1947
  • Valentino, 1951
  • Tutti nostri ieri, 1952
  • La madre, 1957
  • Sagittario (1957)
  • Le voci della sera, 1961
  • Le piccole virtú, 1962
  • Lessico famigliare, 1963 (Kieli jota puhuimme)
  • Ti ho sposato per allegria, 1966
  • Fragole e panna (1966)
  • La segretaria, 1967
  • L'inserzione, 1968
  • Mai devi domandarmi, 1970
  • Paese di mare, 1972
  • Caro Michele, 1973
  • Paese di mare, e altre commedie, 1973
  • Vita immaginaria, 1974
  • Famiglia, 1977
  • Borghesia 1977
  • La famiglia Manzoni, 1983
  • La città e la casa, 1984 (Kotina ystävyys)
  • L'intervista, 1988
  • Serena Cruz, o la vera giustica, 1990
  • É difficile parlare di sé, 1999

Lähteet
  1. Ginzburg, Natalia (1916–1991) Women in World History: A Biographical Encyclopedia.. Viitattu 12.3.2023.
  2. Natalia Ginzburg (1916-1991) - Original surname Levi Authors Calendar. Viitattu 12.3.2023.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.