Moninisärotta

Moninisärotta[3][4] eli afrikanniittyrotta (Mastomys natalensis,[2] aiemmin Praomys natalensis[3][5]) on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa laajalle levinnyt jyrsijälaji.[2] Sitä pidetään Suomessakin lemmikkieläimenä, ja lemmikkiharrastajat käyttävät siitä nimitystä "natalhiiri".[5]

Moninisärotta
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha
Yläheimo: Muroidea[2]
Heimo: Rottaeläimet Muridae
Alaheimo: Varsinaiset rotat ja hiiret Murinae
Suku: Mastomys
Laji: natalensis
Kaksiosainen nimi

Mastomys natalensis
(Smith, 1834)

Synonyymit
  • Praomys natalensis
  • Praomys fumatus
  • Myomys fumatus (Peters, 1878)[1]
  • Mastomys hildebrandtii (Peters, 1878)[1]
Katso myös

  Moninisärotta Wikispeciesissä
  Moninisärotta Commonsissa

Lajin ja sen lähisukulaisten luokittelusta on kiistelty pitkään.[2] Aiemmin esimerkiksi pidettiin afrikanniittyrottaa (Praomys fumatus/Myomys fumatus) ja moninisärottaa (Praomys natalensis) erillisinä lajeina.[3]

Moninisärotan elinympäristöön kuuluvat trooppiset ja subtrooppiset kuivat ja kosteat metsät, kuivat ja kosteat savannit, subtrooppiset ja trooppiset kuivat ja kosteat pensaikot, viljelmät, laitumet, puutarhat ja kaupungit.

Vuonna 1972 huomattiin, että moninisärotta on lassakuumeen luontainen isäntälaji.

Lähteet

  1. Granjon, L., Lavrenchenko, L., Corti, M., Coetzee, N. & Abdel-Rahman, E.H.: Mastomys natalensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.6.2014. (englanniksi)
  2. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Mastomys natalensis Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 20.3.2011. (englanniksi)
  3. Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 218 ja 450. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
  4. Maailman luonto: Nisäkkäät 2. Porvoo: WSOY, 1998.
  5. Hiiret.fi: Perustietoa natalhiiristä Luettu 20.3.2011

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.