Narvi (saari)
Narvi (ven. Не́рва, Nerva, ruots. Nervö) on yksi Suomenlahden ulkosaarista Leningradin alueen Viipurin piirissä Venäjällä. Saaren pituus on noin 500 metriä ja leveys 200 metriä sekä korkein kohta 10 metriä. Kallioisena pikkusaarena se on toiminut hylkeenpyynnin ja kalastuksen tukikohtana.
Historia
Narvissa on ollut 1700-luvulta saakka ollut muurilla ympäröityjä asuinrakennuksia sekä kivestä muurattu 14 metriä korkea, valkoiseksi kalkittu tunnusmajakka.[1] Vanha majakka korvattiin 28 metriä korkealla valurautaelementeistä rakennetulla majakalla 1867. Majakan valon kantama oli 16 meripeninkulmaa ja henkilökuntaan kuului majakkamestari ja neljä majakanvartijaa. Syysmyrskyt ja kelirikko saattoivat eristää Narvin täysin jopa kolmeksi kuukaudeksi.
Vuonna 1920 solmitun Tarton rauhansopimuksen mukaisesti Suomen tuli demilitarisoida saari.[2]. Talvisodan alettua 1939 saari tyhjennettiin ja majakka räjäytettiin. Vehkalahden kuntaan kuuluneet Narvin ja Somerin saaret[2] sekä muutama pieni luoto olivat talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.
Jatkosodan jälkeen Narviin rakennettiin uusi, 37 metriä korkea ristikkotornimajakka 1945.[3]
Lähteet
- Anttila, Risto: Lavansaari Seiskari Tytärsaari Haapasaari 1918. KR-kirjat OY, 2006. ISBN 951-9387-60-9.
- Laurell, Seppo: Suomen majakat. Kustannusosakeyhtiö Nemo/Merenkulkulaitos, 1999. ISBN 952-5180-21-2.
Viitteet
- Anttila 2008, s. 93
- Iso tietosanakirja, osa 9, s. 169. Helsinki: Otava, 1935.
- Laurell 1999, s.303-304