Nanso
Nanso Group Oy on vuonna 1921 perustettu suomalainen bränditalo. Nanso Groupin brändejä ovat Nanso, Vogue ja Catmandoo.
| Nanso Group Oy | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1921 |
| Toimitusjohtaja | Rita Holmberg |
| Toiminta-alue | Suomi 80 %, Pohjoismaat, Baltia, Saksa |
| Toimiala | tekstiiliteollisuus |
| Tuotteet | Naisten vaatteet |
| Liikevaihto | 23,6 milj. € (2021) |
| Tilikauden tulos | 1,9 milj. € (2021) |
| Henkilöstö | 109 |
| Omistaja | Folmer Management Oy:n hallinnoima rahasto |
| Kotisivu | www.nansogroup.com |
Nanso Groupin pääkonttori sijaitsee Sörnäisissä Helsingissä. Kotimaassa Nanson jakelukanavina on oma 23 myymälän myymäläverkosto ja verkkokauppa sekä tavaratalot ja erikoisliikkeet. Nanson ja Voguen tuotteita myydään kotimaan lisäksi Pohjoismaissa ja saksankielisissä Euroopan maissa.
Vuonna 2021 Nanso Groupin liikevaihto oli 23,6 milj. €. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2022 keskimäärin 134 henkilöä.
Tuotanto
Kaikki Nanson, Voguen ja Catmandoon tuotteet suunnitellaan Suomessa. Nansolle ja Catmandoolle on myönnetty Design from Finland -merkki. Tuotteita valmistetaan Euroopassa sekä Kauko-Idässä.
Vastuullisuus
Nanson ilmoitti vuonna 2019 että noin viisi prosenttia sen kaikista tuotteista on valmistettu vastuullisemmista materiaaleista ja se pyrkii vuonna 2020 kymmenen prosentin osuuteen. Yhtiö määrittelee vastuullisemmiksi materiaaleiksi luomupuuvillan, kierrätyspuuvillan, lyocellin ja pellavan.[1]
Historia
Nanso perustettiin Nokialle (silloiseen Pohjois-Pirkkalaan) joulukuussa 1921. Yritys aloitti värjäämönä mutta laajensi jo vuonna 1923 myös kudontaan. 1920-luvun lopulla ideoitiin tuotemerkiksi Nanso, joka saatiin yrityksen alkuperäisestä nimestä Nokian Kutomo ja Värjäys Oy.[2] Tehtaan tuotteita olivat alkuaikoina muun muassa laamapaidat, alusasut ja sukat. 1930-luvun puolivälistä lähtien yhtiö keskittyi trikoo- ja sukkatuotantoon.
Vuonna 1926 palkattu johtaja Väinö Teriö luotsasi yritystä 40 vuoden ajan. 1930-luvulla tehtaan tuotanto kasvoi vuosittain kymmeniä prosentteja. Kun vuonna 1928 tehtaalla työskenteli 67 henkeä, kymmenen vuotta myöhemmin työntekijöitä oli 242.
Vuonna 1936 yrityksen nimi lyhennettiin muotoon Nokian Kutomo Oy.[2]
Nokian kutomo rakennutti Nokian ensimmäisen kerrostalon, Nansolinnan, työntekijöidensä työsuhdeasunnoiksi vuonna 1949.
Kutomo muutti nimensä vuonna 1972 tunnetun tuotemerkkinsä mukaan Nanso Oy:ksi. Tuotevalikoimaan tehtiin 70-luvulla markkinoiden ohjaamana muutoksia. Sukkatuotanto lopetettiin, ja päätuotteiksi tulivat lastenvaatteet ja vapaa-ajanasut.
Vuonna 2001 Nanso osti Finnwearin trikoovaatetuotannon. Finnwearin sen hetkinen toimitusjohtaja Pertti lahervuori siirtyi Nanson toimitusjohtajaksi. Hänen aikanaan Nansolla oli noin 2000 työntekijää, ja hän nosti Nanson liikevaihtoa huomattavasti.
Kesäkuussa 2005 Nanso osti sukkavalmistaja Vogue Groupin koko osakekannan. Kaupan myötä yritys sai Vogue-, Amar-, Norlyn-, Finnwear-, Easywear- ja KS-Socks-sukkamerkit sekä tuotantolaitokset Tampereella, Torniossa ja Tallinnassa. Nansosta tuli Pohjoismaiden suurin toimija alallaan ja Suomen toiseksi suurin vaateteollisuusyritys.
Vuonna 2006 konserni muutti rakennettaan. Vogue Group Oy ja VG Produktion Oy fuusioitiin vuoden 2007 alusta Nanso Oy:hyn. Muutoksen myötä yrityksen nimi vaihtui Nanso Group Oy:ksi.
Syyskuussa 2015 yhtiö aloitti Tornion ja Nokian tuotantolaitoksia koskevat yt-neuvottelut, joissa oli esillä tuotannon lopettaminen osin tai kokonaan Suomessa.[3] Maaliskuussa 2016 Nanso kertoi sulkevansa Tornion tehtaansa syksyllä 2016 ja myyvänsä Norlynin, Amarin, Finnwearin ja Black Horsen tuotemerkit norjalaisen Orklan omistamalle Pierre Robert Groupille. Nanso keskittyi siitä alkaen Nanso- ja Vogue-brändeihin. Tehtaan sulkemisen takia työnsä menetti yli sata henkilöä ja 22 siirtyi Pierre Robertille.[4]
Huhtikuussa 2021 Nanso Group osti Catmandoon Oy Sultrade Ltd:ltä. [5]
Palkintoja ja mainintoja
Suomalaisen Työn Liitto ja vaatetusalan keskusjärjestö Finatex palkitsivat Nanson vuonna 2012 Hyvän työn palkinnolla suomalaisen työn edistämisestä.[6]
Markkinointi & Mainonta -lehden ja Taloustutkimuksen vuosittaisessa Brändien arvostus -tutkimuksessa Nanso oli vuonna 2014 Suomen arvostetuin vaatemerkki.[7] Myös vuonna 2020 Nanso nousi Suomen arvostettuimpien vaatemerkkien joukkoon. [8] [9]
Katso myös
Lähteet
- Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen: Nokian ja Pirkkalan historia: yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865–1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle.
Viitteet
- Kaikki ”Suomi-tuotteet” eivät todellakaan ole oikeasti kotimaisia – katso 40 tuotteen lista www.iltalehti.fi. Viitattu 8.12.2019.
- Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
- Nanso saattaa lopettaa tuotannon Suomessa: 200 työpaikkaa uhan alla Iltalehti.fi. 3.9.2015. Viitattu 21.3.2016.
- Leppävuori, Anna: Nanso sulkee tehtaansa Torniossa ja luopuu isosta osasta brändejään – yli sadalta loppuvat työt Yle Uutiset. 21.3.2016. Viitattu 21.3.2016.
- Tästä puhutaan nyt – Suomimuotia suitsutettiin Saksan tv:ssä, Nanso osti Catmandoon ja laajentaa ulkoiluvaatteisiin, Guccin ja Balenciagan yhteistyöstä huhutaan Fashion Finland. 14.4.2021. Viitattu 24.11.2022.
- Nanso Group Oy:lle Hyvän työn palkinto[vanhentunut linkki], Finatex 24.09.2012, viitattu 22.12.2014.
- Kukkonen, Laura: Sloggi ohitti mustan hevosen ja nousi Top 3 -listalle, Markkinointi & Mainonta 24.11.2014, viitattu 21.12.2014.
- Maarit Alkula: Tässä ovat Suomen 200 arvostetuinta brändiä –kotimaiset juhlivat jälleen Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 24.11.2022.
- Suomen arvostetuimmat brändit listattiin, näin muotiala pärjäsi – ”Menestyjät täyttävät suomalaisten perustarpeita”, arvioi professori Fashion Finland. 21.8.2020. Viitattu 24.11.2022.
Aiheesta muualla
Kirjallisuutta
- Vahala, Tellervo & Mattila, Virginia: Ihmisten Nanso. Tampere 1996. ISBN 9789529077700.
- Vahala, Tellervo: Uutta päällä. Looking good. Nanso 85. Helsinki 2006. ISBN 9789529212873.