Nansen-passi

Nansen-passi oli Kansainliiton antama pakolaispassi. Nansen-passin kehitti norjalainen naparetkeilijä Fridtjof Nansen.

Historia

Kansainliiton myöntämä Nansen-passi.

Nansenin passi liittyy Venäjän vallankumoukseen, jonka jälkeen vuosina 1918–1938 kotimaastaan pakeni kommunistihallinnon pelossa 1,4 miljoonaa venäläistä. Heidän tarkoituksenaan oli jättäytyä Venäjän naapurimaihin ja odotella tilanteen mahdollista selkiytymistä Venäjällä. Niin ei käynyt, vaan Neuvostoliitto sulki lähteneiltä paluutien vuonna 1923.

Tilanne oli pakolaisten kannalta huono erityisesti Konstantinopolissa (nykyinen Istanbul), jossa sinnitteli satatuhatta pakolaista. Kansainliitto perusti pakolaisten auttamiseksi vuonna 1921 Nansenin kansainvälisen pakolaistoimiston, jonka johtoon tuli norjalainen tutkimusmatkailija Fridtjof Nansen. Pakolaiskomissio auttoi noin puolta miljoonaa pakolaista palaamaan kotiin, mutta leireille jäi vielä suuret määrät venäläisiä pakolaisia, jotka tuskin koskaan palasivat kotiin.

Ongelman ratkaisemiseksi luotiin Nansenin passi. Sen avulla pakolainen saattoi todistaa henkilöllisyytensä, joten pääsy eri maihin helpottui.

Nansen-passista tuli menestys, ja 1920-luvulla venäläiset pakolaispatoumat Saksassa, Puolassa ja Turkissa olivat purkautuneet länteen. Yksin Ranska otti vastaan yli 400 000 venäläistä paikkaamaan työvoimapulaansa ensimmäisen maailmansodan jälkiseurauksena.

Vuonna 1933 Nansenin passin saanti laajennettiin myös armenialaisille, assyrialaisille ja turkkilaisille pakolaisille [1]

Nansenin kuoleman jälkeen 1930 passin myöntäminen siirtyi Nansenin kansainväliselle pakolaistoimistolle, joka toimi Kansainliiton alaisuudessa.

Nansenin kansainvälinen pakolaistoimisto suljettiin vuonna 1938, jonka jälkeen passin myöntäminen siirtyi Kansanliiton pakolaisasiain päävaltuutettun toimistolle, jonka toimisto sijaitsi Lontoossa.[2][3]

Yhdistyneiden Kansakuntien aikana solmittiin vuonna 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus. Sen mukaan valtio, joka on ottanut vastaan pakolaisia, myöntää pakolaisille erityisen matkustusasiakirjan, joka nykyisin vastaa Nansenin passia.

Tunnettuja Nansen-passin haltijoita

Katso myös

Muukalaispassi

Lähteet

Arrangement of 12 May 1926 relating to the Issue of Identity Certificates to Russian and Armenian Refugees League of Nations, Treaty Series Vol. LXXXIX, No. 2004
http://www.uia.org/s/or/en/1100044612
The Nansen Office Arkivverket. Retrieved December 2, 2014
The Nansen Office Arkivverket.no, 11.12.2012
Nansenkontoret Arkivverket.no ((norjaksi)) 11.12.,/ 2012
Mumford, David (2015). "(Obituary) Alexander Grothendieck (1928–2014) Mathematician who rebuilt algebraic geometry." (englanniksi). Viitattu 2015-10-14.
Repinin Suomen-aikaa vähätellään Venäjällä - mutta miksi Suomi itse ei muista paremmin? Ilta-Sanomat. 1.4.2017. Viitattu 25.4.2021.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nansen-passi Wikimedia Commonsissa

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Arrangement of 12 May 1926 relating to the Issue of Identity Certificates to Russian and Armenian Refugees League of Nations, Treaty Series Vol. LXXXIX, No. 2004

[2] ttp://www.uia.org/s/or/en/1100044612

[3] The Nansen Office Arkivverket. Retrieved December 2, 2014

[Nansen-Office-4] The Nansen Office Arkivverket.no, 11.12.2012

[Nansenkontoret-5] Nansenkontoret Arkivverket.no ((norjaksi)) 11.12.,/ 2012

[6] Mumford, David (2015). "(Obituary) Alexander Grothendieck (1928–2014) Mathematician who rebuilt algebraic geometry." (englanniksi). Viitattu 2015-10-14.

[7] Repinin Suomen-aikaa vähätellään Venäjällä - mutta miksi Suomi itse ei muista paremmin? Ilta-Sanomat. 1.4.2017. Viitattu 25.4.2021.