Nanga Parbat
Nanga Parbat (urduksi نانگا پربت, Nāngā Parbat, tunnetaan myös nimillä Nangaparbat Peak ja Diamir) on maailman yhdeksänneksi korkein vuori. Nanga Parbat tarkoittaa "alastonta vuorta". Nanga tarkoittaa alastonta sekä urdun että hindin kielellä, ja parbat tarkoittaa vuorta hindin kielellä. Šerpat, Himalajan seudun alkuperäisasukkaat, kutsuvat Nanga Parbatia "ihmissyöjäksi" tai "paholaisen vuoreksi".
Vuoren huippu on 8126 m merenpinnan yläpuolella. Sen pohjoissivu putoaa 7000 metriä Indus-jokeen kun taas etelärinne kohoaa 4600 m viereisestä laaksosta.[1]
Nanga Parbatin huipun saavutti ensimmäisenä 3. heinäkuuta 1953 Hermann Buhl saksalais-itävaltalaisesta retkikunnasta. Tätä ennen oli jo 31 ihmistä saanut surmansa yrittäessään vuoren valloitusta.[1]