Nam Việt

Nanyue (kiin.: 南越; pinyin: Nányuè vietn. Nam Việt) oli muinainen valtakunta, joka sijaitsi 200–100-luvuilla eaa. nykyisen Kiinan Guangdongin, Guangxin ja Yunnanin maakuntien sekä Pohjois-Vietnamin alueilla. Han-kiinalainen kenraali Zhao Tuo perusti valtakunnan Qin-dynastian lopussa ja kansan kulttuuriin siirtyi runsaasti tapoja Yue-kansalta ja keskisen Kiinan alueilta. Valtakunnan pääkaupunki oli Panyu, joka sijaitsi nykyisen Kantonin kaupungin paikalla. Hallintoa tehtiin siis Kiinan alueiden kautta.

Nam Việt
Nanyue
Nanyue
206–111 eaa.


Nanyuen sijainti
Pääkaupunki Panyu
Seuraaja Han-dynastia

Vietnamissa valtakunnan ajanjaksosta käytetään nimitystä Triệu-dynastia.Asiasta on historiallisesti kiistoja, että onko tämä aika ulkomainen valtaus vai Vietnamin historiaan kuuluva hallitsija.[1] Vietnamin nykyinen nimi tulee Qing Keisarilta Jiaqing lta kun vietnamilainen Gia Long oli alkuujaan pyytänyt uuden nimen Vietnamille. Ensiksi hän pyysi nimeksi samaksi kuin Nanyue, mutta Qing keisari kieltäytyi, ettei se sekoittuisi Nanyuen Kanssa. [2] Nimityksestä on säilynyt diplomaattisia vaihtokirjeitä. [3]Zhao Tuo oli kirjoittanut, että hän piti alkuperäiskansojaan vain "barbaareina".lähde? Tämän takia Vietnamin historioitsija Ngô Thì Sĩ (1726–1780) kieltäytyi pitämästä Zhao Tuoa Vietnamin johtajana sanoen, että hän asui Panyussa (Guangzhou) ja hallitsi vain epäsuorasti Hong-joen suistoa. Hän vertasi tätä Guangzhoussa sijaitsevan Etelä-Han-dynastian esimerkkiin.lähde?

Historia

Nanyue hallitsi suurta osaa nykyistä eteläistä Kiinaa ja osia Vietnamista vuosien 206 ja 111 eaa. välillä. Vuonna 208 eaa. kiinalainen kenraali Zhao Tuo.

Vuonna 196 eKr. Zhao Tuo osoitti kunnioitusta Han keisarille Gaozulle, ja Han-dynastia kutsui Nanyuea "ulkomaiseksi palvelijaksi", eli vasallivaltioksi. Noin 183 eKr. Nanyuen ja Han-dynastian väliset suhteet kiristyi ja Zhao Tuo alkoi viitata itseään keisariksi, mikä viittaa Nanyuen ja Han-dynastian tasavertaiseen asemaan. Vuonna 179 eKr. Hanin ja Nanyuen väliset suhteet paranivat kun Zhao Tuo teki jälleen alistumisen han hallintoa kohtaan keisari Wen ille. Vuonna 113 eKr. Neljännen sukupolven johtaja Zhao Xing yritti saada Nanyue virallisesti mukaan Han-imperiumiin. Hänen pääministeri Lü Jia vastusti kiivaasti ja tappoi myöhemmin Zhao Xing in, asettamalla vanhemman veljensä Zhao Jiande n valtaistuimelle ja pakottaen vastakkainasettelun Han-dynastian kanssa. Seuraavana vuonna Han keisari Wu lähetti 100 000 sotilasta sotaan Nanyueä vastaan. Vuoden loppuun mennessä armeija oli tuhonnut Nanyuen ja vakiinnuttanut Han-vallan. Nanyue valtiona kesti 93 vuotta ja siinä oli viisi hallitsijasukupolvea. Nanyuen olemassaolo mahdollisti Lingnanin alueen välttyä kaaoksen Qin-dynastian romahduksesta. Se antoi eteläiselle alueelle mahdollisuuden välttää suurta osaa pohjoisten, pääasiassa Han-kiinalaisten alueiden kokemista vaikeuksista. Valtakunnan perustivat alun perin Kiinan Keski-Tasangolta tulevat johtajat ja he toivat kiinalaistyylisen byrokratian, edistyneen maatalouden ja käsityötekniikoiden tuomisesta eteläisten alueiden asukkaille sekä kiinan kieli ja kiinalainen kirjoitusjärjestelmä . Nanyue-hallitsijat edistivät "satojen yue-heimojen yhdenmukaistamisen ja kokoamisen" politiikkaa (kiina: 和集百越) ja kannustivat etnisiä han-maita muuttamaan keltaisen joen alueelta etelään. Nanyue-hallitsijat eivät sitten vastustaneet Yue- ja Han-kulttuurien omaksumista. [4]

Katso myös

Lähteet
  1. Anthony Chalcraft. Edited by Ooi Keat Gin.: Southeast Asia: A Historical Encyclopedia from Angkor Wat to East Timor2005278. Southeast Asia: A Historical Encyclopedia from Angkor Wat to East Timor. Santa Barbara, CA and Oxford: ABC‐Clio 2004. 3 vols. Also available as an e‐book (ISBN 1 57607 771 3) Distributed in the UK and Europe by Eurospan. Reference Reviews, 2005-07, nro 5, s. 57–58. doi:10.1108/09504120510604481. ISSN 0950-4125. Artikkelin verkkoversio.
  2. Alexander Woodside: Vietnam and the Chinese model : a comparative study of Vietnamese and Chinese government in the first half of the nineteenth century. Cambridge, Mass.: Council on East Asian Studies, Harvard University, 1988. 70781761. ISBN 978-1-68417-278-8, 1-68417-278-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.6.2021).
  3. Jeff Kyong-McClain, Yongtao Du: Chinese history in geographical perspective. Lanham, Maryland: {{{Julkaisija}}}, 2013. 1249710444. ISBN 978-0-7391-7231-5, 0-7391-7231-X. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.6.2021).
  4. Shi Zhang, Yue Ma, Gang Wang, Yubei Guo: Left Ventricular Strain Analysis from Cine MRI. 2009 2nd International Conference on Biomedical Engineering and Informatics, 2009. IEEE. doi:10.1109/bmei.2009.5305022. Artikkelin verkkoversio.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.