Nalut

Nalut ovat atlanttista nalun kieltä puhuva kansa Guinean luoteisrannikolla ja Guinea-Bissaun rajaseudulla.[1]

Nalunaamio.

Nalut ovat kultturiltaan lähellä bagoja, landumoja, kissejä, limboja, temnejä ja bullomia. Susujen ja fulbejen levittäytyminen ajoi heidät Atlantin rannikolle. 1500–1800-luvuilla nalut toimivat sisämaan ja eurooppalaisten välisen kaupan välittäjinä. He olivat riippuvaisia Futa Djallonin muslimihallitsijoista. Nykyään nalut ovat sulautumassa susuihin.[1]

Kansan pääelinkeino on maanviljely. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, bataatti, maniokki, maissi, vihannekset ja hedelmät. Myytäväksi kasvatetaan kahvia, maapähkinää ja sokeriruokoa. Lisäksi keräillään kookospalmun, öljypalmun ja koolapuiden hedelmiä sekä harjoitetaan kalastusta. Aikaisemmin valmistettiin merivedestä suolaa. Nalut ovat tunnettuja puusta veistetyistä suurikokoisista juhlanaamioistaan. Suurin osa harjoittaa perinteistä uskontoa, osa on muslimeja tai kristittyjä.

Guinea-Bissaussa oli vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 13 420 nalua (0,9 % maan väestöstä)[2]. He asuvat etupäässä Catión kaupungin ympäristössä Tombalin alueella[3]. Guineassa nalut asuvat pääosin Rio Nunez ja Kogonjokien alajuoksuilla sekä Tristaosaarilla[4]. 1980-luvulla heitä arvioitiin olleen maassa 10 000 henkeä[1].