Naltšikin hyökkäys (2005)

Naltšik on Venäjään kuuluvan Kabardi-Balkarian tasavallan pääkaupunki, jossa asuu hieman alle 250 000 asukasta.[1] Tasavallan alkuperäisasukkaat ovat kabardit ja balkaarit, jotka ovat uskonnoltaan muslimeja. Yhdessä he ovat myös tasavallan väestön enemmistö. Kahdella ryhmällä on ollut hiertyneet välit keskenään. Hallinnon katsottiin suosivan enemmistön muodostaneita kabardeja. Alueella oli vuonna 2005 suuria taloudellisia vaikeuksia ja paikallisen hallinnon toimien kuvailtiin radikalisoineen paikallisia kohdistamalla poliisiväkivaltaa etenkin nuoria miehiä vastaan ääri-islamin vastaisten toimien varjolla.[2]

Venäjän Pohjois-Kaukasiaa vaivasi väkivallan aalto, joka oli alkanut 1990-luvulta Tšetšeniasta.[3] Venäjää vastaan taistelleiden kapinallisten yksi taktiikka oli nopeat hyökkäykset, joita tehtiin myös Tšetšenian ulkopuolelle. Esimerkiksi vuonna 2004 Naltšikin iskua vastaava hyökkäys tehtiin Nazranissa Ingušiassa.[4] Naltšikissa iskusta vastasi niin sanottu Jarmuk Jamaat, jonka jäsenet olivat etenkin balkaareja ja joka kuului toukokuusta 2005 tšetšeenikapinallisten Itškerian tšetšeenitasavallan Kaukasian rintamaan. Jarmuk Jamatin johtaja oli Naltšikin hyökkäyksen aikoihin Anzor Astemirov. Hyökkäykseen osallistui myös toisen Kaukasian rintamaan kuuluneen Inguš Jamaatin taistelijoita.[1]

Naltšikin hyökkäys alkoi 13. lokakuuta 2005.[1] Hyökkäykseen osallistui arviolta 150–200 taistelijaa, joiden kohteita olivat Naltšikin sisäministeriön, turvallisuusjoukkojen ja poliisin rakennukset ympäri kaupunkia.[5] Hyökkääjät ottivat eri kohteissa useita panttivankeja.[6] Hyökkääjiä kuvailtiin nuoriksi ja kokemattomiksi. Silminnäkijöiden mukaan osa hyökkääjistä ei ilmeisesti esimerkiksi osannut käyttää mukana olleita aseitaan. Suurin osa oli pukeutunut siviilivaatteisiin.[7] Turvallisuusjoukot vastasivat hyökkäykseen ja he alkoivat esimerkiksi vapauttaa panttivankeja. Taistelut kestivät ensimmäisenä päivänä kaikkiaan noin kuusi tuntia niiden alkamisesta aamulla.[3] Viimeiset taistelut käytiin seuraavan päivän puolella 14. lokakuuta.[8]

Hyökkäystä kuvailtiin huomattavaksi epäonnistumiseksi hyökkääjien kannalta, jotka kärsivät suuret tappiot. Virallisten lukujen mukaan hyökkääjiä kaatui 95. Joidenkin aktivistien mukaan osa kaatuneista oli todellisuudessa jäänyt vangeiksi ja heidät oli vasta myöhemmin teloitettu.[5] Kuolleiden hyökkääjien joukossa oli Iljas Gortšhanov, Inguš Jamaatin johtaja ja yksi hyökkäyksen suunnittelijoista.[1] Kaikkiaan kuolleita oli noin 140. Heistä 35 oli venäläisten turvallisuusjoukkojen jäseniä.[7]

Joidenkin lähteiden mukaan tšetšeenikomentaja Šamil Basajev olisi neuvonut hyökkäyksen toteuttamista vastaan, koska hän ei uskonut hyökkäävien taistelijoiden olevan valmiita vastaavaan operaatioon.[5] Hieman hyökkäyksen Basajev otti kuitenkin vastuun iskusta. Hän syytti sen epäonnistumista tietovuodoilla etukäteen.[2]

Vuonna 2014 vuosia kestäneen oikeudenkäynnin päätteeksi hyökkäyksestä tuomittiin 57 miestä. Guantanamo Bayn vankileirillä aikanaan ollut Rasul Kudajev sai elinkautisen tuomion ja muut lyhyempiä vankeustuomioita. Poliisia syytettiin sattumanvaraisista pidätyksistä ja kidutuksista.[5]