Naisten oikeudet Saudi-Arabiassa

The Economistin mukaan vuoden 2006 Saudi-Arabian kyselyssä kävi ilmi, että 89% saudinaisista ei uskonut, että naisten pitäisi ajaa, ja 86% ei uskonut, että naisten pitäisi työskennellä miesten kanssa.[7] Tämä on kuitenkin ristiriidassa vuoden 2007 gallup-kyselyn kanssa, jossa todettiin, että 66% saudinaisista ja 55% saudimiehistä olivat yhtä mieltä siitä, että naisten olisi voitava ajaa.[8]

Viisisataa saudinaista osallistui vuoden 2006 luentoon Riadissa, joka ei tukenut perinteisten sukupuoliroolien ja -rajoitusten keventämistä. Kirjailija Mashael al-Eissa vastusti uudistuksia sillä perusteella, että Saudi-Arabia on "ihanteellinen ja puhdas islamilainen kansakunta" ja sitä uhkaa "länsimaiset arvot".[9]

Viimeinen tiedetty kuva Dina Ali Lasloomista (vas.), 24-vuotiaasta saudinaisesta, joka yritti paeta Saudi-Arabian huoltajuuslakia, 10. huhtikuuta 2017.[10]

Saudi-Arabian lain mukaan kaikilla naisilla on oltava miespuolinen huoltaja, tyypillisesti isä, veli, aviomies tai setä. Tytöt ja naiset eivät saa matkustaa, harjoittaa virallista liiketoimintaa tai suorittaa tiettyjä lääketieteellisiä menettelyjä ilman miespuolisten huoltajiensa lupaa.[11]

Naiset tarvitsevat huoltajansa luvan esimerkiksi:

• Avioliittoon ja avioeroon
• Matkustamiseen
• Kouluttautumiseen
• Pankkitilin avaamiseen

Vuonna 2012 Saudi-Arabian hallitus otti käyttöön uuden politiikan, jossa saudimiehet saavat tekstiviestin matkapuhelimiinsa aina kun heidän huoltajuutensa alla oleva nainen lähtee maasta, vaikka hän matkustaisikin huoltajansa kanssa.

Vuonna 2008 mieshuoltaja käytti väärin huoltajuuslakia, sillä isä sopi 47-vuotiaan miehen 8-vuotiaan tyttärensä aviomieheksi, jotta saisi hyvitettyä velkansa.[12] Miehen vaimo pyysi avioliiton kumoamista, mutta saudituomari kieltäytyi myöntämästä sitä.[13]

Vuonna 2008 Rowdha Yousef ja muut saudinaiset aloittivat vetoomuksen "My Guardian Knows, What's Best for Me", joka keräsi yli 5 000 allekirjoitusta. Vetoomuksessa puolustettiin nykytilannetta ja pyydettiin rangaistusta sellaisille aktivisteille, jotka vaativat "miesten ja naisten välistä tasa-arvoa--"[14].

Vuonna 2016 saudit jättivät ensimmäisen vetoomuksensa miespuolisen holhousjärjestelmän lopettamiseksi, jonka allekirjoitti yli 14 500 ihmistä. Naisten oikeuksien tukija Aziza Al-Yousef toimitti sen henkilökohtaisesti Saudi-Arabian tuomioistuimelle.[15]

Liberalistiset aktivistit hylkäävät huoltajuuden, sillä heidän mukaansa se on naisia alentava. He vastustavat sitä, että heitä kohdellaan "alaisina" ja "lapsina".[16][17] Saudiaktivisti Wajeha Al-Huwaider on sitä mieltä siitä, että suurin osa Saudi-Arabian miehistä ovat huolehtivia, mutta "se on samanlainen tunne kuin vammaisilla tai eläimillä. Ystävällisyys tulee säälistä, kunnioituksen puutteesta.”[14] Hän vertaa miespuolista huoltajuutta orjuuteen.[18]

Saudi-Arabian hallitus on hyväksynyt kansainväliset ja kotimaiset naisten oikeuksia koskevat julistukset ja väittää, että holhouslakia ei ole. Virallisesti vakuutetaan, että kansainvälisiä sopimuksia sovelletaan tuomioistuimissa. Kansainväliset järjestöt ja kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin epäilevällä kannalla. Riyadhin liikenaisen Hoda al-Geresin mukaan hallitus on ollut hitaasti toteuttamassa vuoden 2004 päätöslauselmaa työllisyyden lisäämiseksi ja suojelemiseksi väärinkäyttäjiltä.[19]

Toukokuussa 2017 ilmoitettiin, että kuningas Salman on antanut määräyksen, jonka mukaan naiset voivat käyttää julkisia palveluita, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, ilman huoltajansa lupaa.[20]

Saudinainen, jolla on perinteinen niqab.

Hijab on perinteinen islamilainen normi, jonka mukaan naisia vaaditaan peittämään kehonsa, kun he menevät ulos tai ovat miesten keskuudessa ja pukeutumaan vaatimattomasti.[21] Saudi-Arabia poikkeaa monista islamilaisista yhteiskunnista, sillä se vaatii niqabin käyttöä, jossa kaikki muu osa vartalosta on peitossa lukuun ottamatta käsiä ja silmiä. 

Perinteisesti naisten vaatteet eivät saa paljastaa mitään hänen kehostaan. Sen pitäisi olla paksu, läpinäkymätön ja löysä. Sen ei pitäisi muistuttaa miesten (tai ei-muslimien) vaatteita.[22]

Pukukoodin tiukkuus vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Jeddassa monet naiset menevät ulos peittämättä kasvojaan, mutta Riyadh taas on konservatiivisempi.

Vaikka pukeutumiskoodia pidetään usein lännessä jopa sortona, saudinaiset sijoittavat pukeutumiskoodin alhaiseksi uudistusluettelossa tai jättävät sen kokonaan pois.

Jotkut naiset haluavat myös noudattaa maan määräämää pukeutumista. He mainitsevat islamilaisen hurskauden ja ylpeyden perheen perinteistä. Monille naisille pukeutumiskoodi on osa vaatimattomuutta, jonka islam takaa naisille. Jotkut näkevät uudistusyritykset länsimaalaisten islamilaisvastaisina hyökkäyksinä.

Vuonna 2017 nainen pidätettiin siitä, että hän esiintyi lyhyeen hameeseen pukeutuneena videossa jossa hän käveli muinaisen linnoituksen ympärillä Ushayqirissa.

Merkki kuntosalilla Jeddahin Marriott-hotellissa.

Seksuaalinen erottelu, joka pitää vaimot, sisaret ja tyttäret erossa kontaktilta vieraiden miesten kanssa, johtuu naisten puhtauden ja perheen kunnian äärimmäisestä huolehtimisesta. Nainen joka nähdään seurustelemassa sellaisen miehen kanssa, joka ei ole sukulainen, voidaan syyllistää aviorikoksen, haureuden tai seksityön tekemisestä.[23]

Useimmissa Saudi-Arbian taloissa on yksi sisäänkäynti miehille ja toinen naisille. Arabian sana talon eristäytyneelle alueelle on harim, joka tarkoittaa "kiellettyä" ja "pyhää". Yksityinen tila on naisille kun taas julkinen tila, kuten olohuone, on varattu miehille. Perinteisissä talonrakennuksissa on myös korkeat seinät ja verhot, jotka suojaavat perhettä ja erityisesti naisia yleisöltä.[24]

Lisäksi sukupuolierottelua on myös julkisissa paikoissa. Saudi-Arabian ravintoloissa, pankeissa ja muissa julkisissa tiloissa naiset ovat velvollisia menemään ja poistumaan erityisten ovien kautta.[25] Yritysten on perinteisesti odotettu luomaan vain naisille tarkoitettuja alueita, jos he palkkaavat naisia. Myös julkisessa liikenteessä sukupuolet on erotettu toisistaan. Sukupuolierottelun periaatteiden loukkaaminen tunnetaan nimellä khalwa.

Erottelu on erityisen tiukkaa ravintoloissa, koska syöminen vaatii abayan eli pitkän kaapumaisen vaatteen osittaisen poistamisen. Useimmissa Saudi-Arabian ravintoloissa on "perhe" ja "poikamies" -osat, jälkimmäinen naimattomille miehille. Perheellisten naisten tai miesten on istuttava perheosassa. Perheiden osassa ruokailijat istuvat yleensä erillisissä huoneissa tai taulujen ja verhojen takana. Tarjoilijoiden odotetaan antavan naisille aikaa peittää itsensä ennen saapumista, vaikka tätä käytäntöä ei aina noudateta.[26][27]

Länsimaiset yritykset noudattavat usein Saudi-Arabian uskonnollisia määräyksiä ravintoloissaan. McDonald’s, Pizza Hut, Starbucks ja muut USA:n yritykset pitävät esimerkiksi ravintoloissaan erillisiä ruokailualueita.

Käytännön näkökulmasta sukupuolten sekoittuminen on melko yleistä jokapäiväisessä elämässä. Naiset tavallisesti ottavat takseja, joita ajavat miehet.[28] Siivoojat, taksinkuljettajat ja tarjoilijat ovat yleensä ulkomaalaisia, jolloin erottelu ei ole niin tiukkaa.[27]

Saudi-Arabian yleissivistävä koulutus on kaikilla tasoilla erotettu sukupuolen mukaan, ja yleensä naiset ja miehet eivät käy samaa koulua. Lisäksi miehiltä on kielletty opettaa tai työskennellä tyttöjen kouluissa, ja naiset eivät saa opettaa poikakouluissa.[32]

Vuonna 2005 maan uskonnollinen viranomaiset kielsivät pakkoavioliittojen harjoittamisen. Avioehtosopimus tehdään kuitenkin virallisesti aviomiehen ja morsiamen isän välillä. Mies tai nainen ei voi mennä naimisiin ei-saudilaisen kanssa ilman virallista lupaa.

Naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa kotona ei perinteisesti pidetty rikollisena asiana Saudi-Arabiassa vuoteen 2013 saakka[43]. 2008 pääministeri määräsi hallituksen laatimaan kansallisen strategian perheväkivallan torjumiseksi.[44] Jotkut Saudi-Arabian säätiö ovat myös järjestäneet koulutusta perheväkivallan torjuntaan.[44] Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 2013, Saudi-Arabia käynnisti ensimmäisen merkittävän ponnistelunsa perheväkivallan torjumiseksi.[44]

Elokuussa 2013 Saudi-Arabiassa hyväksyttiin laki, jonka mukaan perheväkivalta on ensimmäistä kertaa rikos. Laissa määrätään vankeusrangaistusta enintään vuoden ajaksi ja enintään 50 000 rialin sakko (13 000 dollaria).[43] Rangaistukset voidaan kaksinkertaistaa toistuville rikoksentekijöille. Laki rankaisee myös seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Siinä on myös säännös, jossa työntekijät velvoitetaan ilmoittamaan työpaikkansa väärinkäytöksistä työnantajalle.[45]. Saudi-Arabian naisten oikeuksien aktivistit suhtautuivat myönteisesti uusiin lakeihin, vaikka jotkut ilmaisivat huolensa siitä, että lakia ei voida panna täytäntöön menestyksekkäästi ilman uutta oikeuslaitoksen koulutusta, ja että miespuolisen holhouksen perinne olisi edelleen esteenä syytteeseenpanolle.[43]

Nuori muslimipari ja heidän lapsensa Mekassa.

Ei ole olemassa lakeja, jotka määrittäisivät avioliiton vähimmäisikää Saudi-Arabiassa.[46] Maassa uskotaan, että isä voi naittaa tyttärensä, kunhan hän on saavuttanut murrosiän.[47] Vuoden 2009 naisten koulutusta käsittelevässä raportissa todettiin, että "varhainen avioliitto (ennen 16 vuoden ikää) vaikuttaa kielteisesti naisten työllistymismahdollisuuksiinsa ja perheen taloudelliseen asemaan. Se vaikuttaa myös kielteisesti heidän terveyteensä, sillä heillä on suurempi riski kuolla raskauteen ja synnytykseen".[33] YK:n vuoden 2004 raportissa todettiin, että 16% teini-ikäisistä saudinaisista oli tai oli ollut naimisissa.[48]

Vuoden 2010 uutisraportti dokumentoi Shareefan, hylätyn lapsimorsiamen tapauksen. Shareefa naitettiin 80-vuotiaalle miehelle, kun hän oli 10-vuotias. Kaupan järjesti tytön isä. Hänen miehensä kuitenkin erosi hänestä muutaman kuukauden kuluttua avioliitosta ilman hänen tietämystään ja hylkäsi hänet 21-vuotiaana. Äiti yritti ryhtyä oikeustoimiin väittäen, että "Shareefa on nyt 21-vuotias, hän on menettänyt yli 10 vuotta elämästään, mahdollisuutensa koulutukseen, kunnolliseen avioliittoon ja normaaliin elämään. Kuka ottaa vastuuta siitä, mitä hän on käynyt läpi?”[49]

Hallituksen ihmisoikeuskomissio tuomitsi lapsiavioliiton vuonna 2009 ja kutsui sitä "selväksi rikkeeksi lapsia ja heidän psykologisia, moraalisia ja fyysisiä oikeuksiaan vastaan". Komissio suositteli, että minimi-ikä olisi naisilla oltava vähintään 17 ja miehillä 18.[33][50]

Naisten sukupuolielinten silpomisesta on raportoitu harvoin, mutta on virallisesti sanottu, että sitä esiintyy mahdollisesti vähemmistöjen, kuten afrikkalaisten maahanmuuttajien, keskuudessa.[48][51][52] Jotkut organisaatiot ovat epäileviä siitä, voidaanko virallisiin tilastoihin luottaa, sillä hallitus sensuroi arkaluonteisia tietoja.[53][54] Puolueettoman tutkimustiedon mukaan FGC:n tyypin III radikaalit leikkaukset ovat Saudi-Arabiassa laajassa käytössä ja jopa leikkauksen yleisin muoto.[55]

Oikeudellisesti lapset kuuluvat heidän isälleen. Jos avioero tapahtuu, naisille voidaan antaa lapsen huoltajuus, kunnes lapsi on saavuttanut seitsemän ikävuoden. Vanhemmat lapset myönnetään usein isälle tai isovanhemmille.[48] Naisten perintöosuus Saudi-Arabiassa on yleensä pienempi kuin miehillä. Koraanissa sanotaan, että tyttärien pitäisi periä puolet niin paljon kuin pojat. [ Koraani 4:11 ]