Naissaari

Naissaari[2] (vir. Naissaar, ruots. Nargö, saks. Nargen) on saari Tallinnan edustalla, Virossa. Saaren pinta-ala on 18,6 km², ja korkein kohta 27 metriä. Neuvostoliiton aikaan siellä sijaitsi sotilastukikohta, jonne ei ollut pääsyä ulkopuolisilla. Naissaaren turistinähtävyys onkin maailman suurin Neuvostoliiton aikaisten merimiinojen jäämistö.

Historiaa

Naissaari mainitaan latinankielisellä nimellä Narigeth etappina 1200-luvulla kirjoitetussa tanskalaisessa itineraariossa, joka kuvaa purjehdusreittiä Tanskasta Rääveliin eli Tallinnaan.[3][4]

Vuonna 1856 käyttöön vihitty Naissaaren ensimmäinen kirkko rakennettiin Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen Tallinnan kauppa-asiamiehen Gustaf Fredrik von Böninghin aloitteesta ja hänen keräämillään varoilla.[5][6]

Naissaari muodosti osan Pietari Suuren merilinnoitusta[7], ja myöhemminkin Suomenlahden tykistösulun osan.[8] Se jäi jatkosodassa saksalaisten Mäkiluodon (Porkkalanniemen edustalla) ja Aegnan (Viimsinniemen, vir. Viimsi poolsaar, edustalla) välille laskeman merimiinoitteen ja sukellusveneverkon länsipuolelle. Sulute tunnettiin nimellä ”Nashorn” (sarvikuono).[9]

Naissaaressa oli vuosina 1942–1944 suomalaisen 44. radio- ja ilmavalvontakomppanian valvonta-asema.

Maailmankuulu virolainen optikko Bernhard Schmidt syntyi ja eli lapsuutensa Naissaaressa.

Galleria
  • Ilmakuva Naissaaresta
    Ilmakuva Naissaaresta
  • Naissaaren rantoja
    Naissaaren rantoja
  • Kapearaiteinen rautatie Naissaaressa
    Kapearaiteinen rautatie Naissaaressa

Lähteet
  1. Püsielanikud on 22 saarel (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Kotimaisten kielten keskus: Viron paikannimet: suomeen mukautettu vai vironkielinen nimiasu?(ohje), viitattu 28.4.2017
  3. Kung valdemars segelled people.kth.se. Viitattu 22.8.2019.
  4. Toimittanut Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 115. Historian aitta, 1989.
  5. Gustaf Fredrik von Böningh Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 17.8.2018. (viroksi) (suomeksi)
  6. Värä, Einar: Gustaf Fredrik Böning – en bortglömd föregångare inom estnisk-finska relationer. Historisk Tidskrift för Finland, 2009, nro 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.8.2018. (ruotsiksi)
  7. Leskinen, Jari & Silvast, Pekka: Suljettu aika, Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944–1956, s. 27–28. WSOY, 2001. ISBN 951-0-25128-3.
  8. Suljettu aika, s. 31–35
  9. Soiri, Tuomo: Iskulaivue (Kymin torjuntahävittäjät Etelä-Suomen ja meririntaman puolustuksessa 1943–1944). WSOY, 1991

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.