Nahuatl

Nahuatl eli nahuatli[1] on Meksikon tärkeimpiä alkuperäiskieliä. Se toimi Mesoamerikan lingua francana 600-luvulta aina 1500-luvun lopulle, jolloin espanja alkoi syrjäyttää sitä valloittajien myötä.[2] Nahuatl oli asteekkivaltakunnan kieli. Nahuatlia puhuvia kansoja olivat mm. tolteekit ja asteekit.[3] Latinalaisten aakkosten tultua käyttöön nahuatlille kehitettiin kielioppi. Nahuatl on yksi opiskelluimmista Amerikan alkuperäiskielistä.

Nahuatl

Nahuatlin puhujamäärät Meksikossa osavaltioittain
Oma nimi nāhuatl, mexìcatlàtōlli
Tiedot
Alue  Meksiko
Virallinen kieli  Meksiko (kansalliskieli)
Puhujia 1,54 miljoonaa (2010)
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto INALI
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Uto-asteekkilaiset kielet
Kieliryhmä Nahuakielet
Kielikoodit
ISO 639-1 nah
ISO 639-2 nah
ISO 639-3 nci
Ohje

Meksikon vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan nahuatlia äidinkielenään puhuvia oli yhteensä 1 544 968, mikä tekee siitä maan suurimman alkuperäiskansojen kielen.[4] Kahdeksan suurinta puhujien keskittymää osavaltiottain olivat Puebla (416 968), Veracruz (338 324), Hidalgo (221 684), San Luis Potosí (138 523), Guerrero (136 681), Estado de México (55 802), México (37 450) ja Tlaxcala (23 737).[5]

Nahuatl on muiden Meksikon alkuperäiskielten ohella tunnustettu Meksikon kansalliseksi kieleksi vuodesta 2003 alkaen.[6]

Fonologia

Nahuatlia äänetään hyvin pitkälti samalla tavalla kuin kirjoitetaankin. Äänteet ovat kutakuinkin samat kuin muissakin alueen alkuperäiskielissä.[7]

Vokaalit

Vokaaleja on nahuatlissa neljä kappaletta. Kaikista on olemassa sekä pitkä että lyhyt versio. /a, a:, e, e:, i, i:, o, o:/. Vokaalien kohdalla allofoneja ei ole käytännössä ollenkaan. Pitkiä vokaaleja merkitään nahuatlissa makroilla: ā, ē, ī ja ō.[7].

Konsonantit
Labiaali Alveolaari Palataali Velaari Glottaali
tavallinen lateraali tavallinen labialisoitunut
Nasaali m n
Klusiili p t k kʷ ʔ
Affrikaatta ts tɬ tʃ
Kontinuantti s l ʃ (h)
Approksimantti j w

Lähde:[7]

H-kirjain esiintyy nahuatlissa ns. saltillona eli glottaaliklusiina. Mikäli H:ta seuraa U, se on glottaaliklusiililähde?. Kaikissa muissa tapaukissa se ääntyy kuten suomen H, mutta muutamissa murteissa H-kirjain muuttuu tällöin J:ksi (ääntäminen säilyy ennallaan).

Muuta huomioitavaa mm.

  • LL: on pitkä L eli ääntyy kuten suomessakin. Ei siis palataalisena kuten espanjassa.
  • KW: on labialisoitunut K, joka lasketaan omaksi äänteekseen
  • TZ: ilmaisee äännettä [ts] ja on itsenäinen kirjain
  • TL: on myös itsenäinen kirjain ja ilmaisee äännettä [tɬ]
  • Äänne [w] esiintyy kolmessa muodossa: kirjaimena W, tavun alussa muodossa HU ja tavun lopussa muodossa UH
  • X ääntyy aina [ʃ]

Sanapaino

Sanapaino lankeaa nahuatlissa yleensä toiseksi viimeiselle tavulle.

Kielioppi

Nahuatlia voidaan pitää polysynteettisenä kielenä, sillä kieli ei tunne sijamuotoja tai sukua. Omistussuhteet, luku yms. ilmaistaan nahuatlissa suffiksien avulla, jotka tuottavat toisinaan vaikeuksia.

Substantiivi

Substantiivit jaetaan nahuatlissa kahteen ryhmään sen mukaan, viittaavatko ne elollisiin vai elottomiin asioihin. Tässä jaossa tulee kuitenkin muistaa, että esim. sellaiset asiat kuten taivas käsitetään elollisiksi. Tämä jako vaikuttaa niiden suffikseihin ja on keskeisin asia substantiivien kohdalla nahuatlissa. Yleissääntö on, että mikäli substantiiviin ei ole liittynyt mikään suffiksi tai partikkeli, sen perässä on nk. absolutiivisuffiksi, joka ilmaisee käytännössä, että sana on perusmuodossa. Tämä suffiksi poistuu, kun sanaan liitetään muita suffikseja. Yleensä absolutiivisuffiksi on elollisilla substantiiveilla -tl ja elottomilla -li

Esim. ilhuicatl (taivas), mexihcatl (meksikolainen), calli (talo), tlalli (maa), tlapalli (punainen väri)

Klassissessa nahuatlissa vain elollisia substantiiveja voi muuttaa yksiköstä monikkoon, mutta nykyään elottomiakin asioita näkee monikossa suurimmissa murteissa. Tärkeimmät monikkoa ilmaisevat suffiksit ovat -tin ja -meh

Esim. cihtli (mummo) > cihtin (mummoja), coyotl (kojootti) > coyomeh (kojootit)

Sijaintia ilmaisevat suffiksit kiinnittyvät myös pääsanan jälkeen.

Esim. calli (talo) + -pan (-ssa/ -lla) > calpan (talossa)

Verbi

Verbin taivutus perustuu nahuatlissa siihen, että verbin eteen liitetään prefiksi ja verbin jälkeen suffiksi. Nämä liitteet muuttuvat sen mukaan, mikä aikamuoto ja persoona on kyseessä. Prefiksit ilmaisevat persoonia ja suffiksit aikamuotoja sekä tarvittaessa moduksia. Aikamuotoja on kolme: preesens, preteriti ja futuuri.

Kirjakieli

Nahuatlinkielistä kirjallisuutta alettiin keräämään jo 1500-luvulla, kun kielelle luotiin espanjaan pohjautuva kirjakieli.[3][8]

Nahuatlia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[9]

Vaikutus muihin kieliin

Jotkut nahuatlin kielen sanat ovat levinneet yleiseen käyttöön. Näitä ovat esimerkiksi avokado (āhuacatl), tomaatti (tomatl), kaakao (cacahuatl), chili (chilli), suklaa (xocolatl) ja kojootti (coyotl).[10]

Lähteet
  1. Närhi, Eeva Maria: Kielten nimet Kielikello (3/1989)
  2. Nahuatl language, pronunciation and alphabet 2022. omniglot.com. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
  3. Nahuatl language | Uto-Aztecan language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
  4. The Náhuatl Language of Mexico: From Aztlán to the Present Day 22.7.2020. Indigenous Mexico. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
  5. Perfil Sociodemográfico de la Población Hablante de Náhuatl (pdf) (s. 4) Instituto Nacional de Estadística. Arkistoitu 2.10.2008. Viitattu 17.6.2017. (espanjaksi)
  6. Ley General de Derechos Lingüísticos de los Pueblos Indígenas Diario Oficial de la Federación. 2003. Arkistoitu 2008. Viitattu 30.4.2022. (espanjaksi)
  7. Ager, Simon: Nahuatl 2020. Omniglot. Viitattu 1.1.2020. (englanniksi)
  8. The Language of the Aztec/Mexica is Spoken Today by 1.5 Million People 27.10.2019. ThoughtCo. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
  9. ScriptSource - Classical Nahuatl written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 30.4.2022.
  10. Cocking, Lauren: 12 Words The English Language Owes To The Aztecs 24.12.2016. Culture Trip. Viitattu 30.4.2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.