Nagato-luokka

Nagato-luokka
Tekniset tiedot
Uppouma	33 223 t (standardi); 39 116 t (kuormattu)
Pituus	215,8 m (kokonaispituus); 204,07 m (vesiraja)
Leveys	28,96 m
Syväys	9,08 m
Koneteho	80 000 shp
Nopeus	26,7 solmua
Miehistöä	1 333
Aseistus
Meritorjunta	8 × 41 cm/45 type 3 kaksoistorneissa; 20 × yksiputkista 14 cm tykkiä; 8 × 533 mm torpedoputkea
Ilmatorjunta	4 × 80 mm ilmatorjuntatykkiä
	Infobox OK

Nagato-luokka oli keisarillisen Japanin laivaston kahden taistelulaivan muodostama alusluokka, jonka alukset olivat ensimmäiset kahdeksan taistelulaivaa ja kahdeksan taisteluristeilijää sisältäneen 8-8-suunnitelman alukset ja samalla ensimmäiset täysin Japanissa suunnitellut keisarillisen Japanin laivaston taistelulaivat (suunnitelma A-102). Alusten pääaseina olivat ensimmäiset taistelulaivaluokkaan asennetut 41 senttimetrin (16 tuuman) tykit.

Suunnittelu

Luokan pituus oli noin kahdeksan metriä suurempi kuin edeltänyt Hyūga. Leveyttä oli lisätty kolmisenkymmentä senttimetriä. Uppouma kasvoi 2 000 tonnilla. Alusten konehuoneiden ja ammusvarastojen suojana oli osittain vedenalainen 12 tuuman paksuinen panssarivyö, joka etu- ja takaosastaan oheni ensin kahdeksaan ja sitten neljään tuumaan. Vyön yläosassa oli kahdeksan tuuman ja alaosassa kuuden tuuman panssarointi. Kuuden tuuman panssarin alareunasta alkoi alas sisäänpäin kaartuva panssarilaipio. Etukansi oli suojattu tuuman vahvuisella teräslevyllä, joka paksuni puolitoista tuumaiseksi keskilaivan kohdalla. Yläkansi oli katettu kolminkertaisella levytyksellä (1″, 1″ ja 3/4″), joka kattoi koko aluksen leveyden kiinnittyen kylkipanssariin. Alempi panssarikansi oli kaksituumainen. Suoja muodosti kaikkiaan noin 31,7 prosenttia kokonaisuppoumasta.[1]

Tykkitornien jalustat olivat 12 tuumaa ja tulenjohtotorni 14,5 tuumaa paksut. Pääaseiden tykkitornien etukilvet olivat 18 tuumaa paksut, sivut 11- ja takaseinä 7,5-tuumaiset. Katon maksimipaksuus oli yhdeksän tuumaa. Torneihin oli asennettu kuhunkin kaksi 16 tuuman 45 pituuskaliiperin vuoden 3 (1914) -tykkiä, joilla kyettiin ampumaan 2 249 naulan panssarikranaatti 42 000 jaardiin. Tornit olivat hydraulisesti suunnattuja ja ne painoivat kukin 1 004 tonnia. Tornien elevaatio oli 30 astetta. Apuaseiden kasemattien seinät olivat tuuman paksut. Apuaseina oli 20 kappaletta 5,5 tuuman 50 pituuskaliiperin vuoden 3 -tykkiä, joista kummallekin kyljelle oli asennettu kahdeksan. Tykeistä oli muodostettu kaksi patteria, kuusi eteen ja taakse kaksi tykkiä. Loput neljä tykkiä oli asennettu keskilaivaan savuhormin rinnalle. Ilmasuojana oli neljä 3,1 tuuman ilmatorjuntatykkiä. Aseistuksen täydensi neljä vesirajan alapuolelle ja neljä yläpuolelle sijoitettua 21 tuuman torpedoputkea.[2]

Alukset

**Nagato-luokan taistelulaivat**[3]
Nimi	Telakka	Kölinlasku	Vesille	Valmis	Kohtalo
Nagato	Kuren laivastontelakka	28. elokuuta 1917	9. marraskuuta 1919	25. marraskuuta 1920	upotettu 19. heinäkuuta 1946
Mutsu	Jokosukan laivastontelakka	1. kesäkuuta 1918	31. toukokuuta 1920	22. marraskuuta 1921	upotettu 8. kesäkuuta 1943

Lähteet

Whitley, M. J.: Battleships of World War Two – An International Encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X. (englanniksi)
Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1906–1921. Lontoo: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)

Viitteet

Whitley 1998 s. 200–201.
Whitley 1998 s. 201.
Gardiner 1985 s. 231

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nagato-luokka Wikimedia Commonsissa

Nagato-luokan taistelulaivat

Nagato - Mutsu

Edeltäjä: Ise-luokka – Seuraaja: Tosa-luokka

Keisarillisen Japanin laivaston alusluokat ensimmäisessä maailmansodassa

Dreadnought-taistelulaivat	Fusō • Ise • Nagato^C
Pre-dreadnought-taistelulaivat	Fuji • Shikishima • Asahi^S • Mikasa^S • Katori • Satsuma • Kawachi
Taisteluristeilijät	Tsukuba • Ibuki • Kongō
Panssariristeilijät	Chiyoda^S • Asama • Izumo • Yakumo^S • Azuma^S • Kasuga
Pansarikansiristeilijät	Naniwa • Matsushima • Akitsushima^S • Suma • Kasagi • Niitaka • Otowa^S • Tone^S • Chikuma
Hävittäjät	Ikazuchi • Murakumo • Akatsuki • Shirakumo • Harusame • Kamikaze • Umikaze • Sakura • Urakaze • Kaba • Isokaze • Momo • Enoki • Kawakaze • Momi^C • Minekaze^C
Torpedoveneet	Hayabusa
Sukellusveneet	K • L

S: ainoa laatuaan • C: valmistunut sodan päätyttyä

Keisarillisen Japanin laivaston alusluokat toisessa maailmansodassa

Lentotukialukset	Akagi^SC • Kaga^SC • Sōryū^S • Hiryū^S • Shōkaku • Hiyō^C • Taihō^S • Unryū • Shinano^SC
Kevyet lentotukialukset	Hōshō^S • Ryūjō^S • Zuihō^C • Ryūhō^SC • Chitose^C • Ibuki^SCK
Saattuetukialukset	Taiyō^C • Kaiyō^SC • Shin’yō^SC • Shimanemaru^C • Akitsumaru^C • Yamashiomaru^C • Kumanomaru^C
Taistelulaivat	Kongō • Fusō • Ise • Nagato • Yamato
Raskaat risteilijät	Furutaka • Aoba • Myōkō • Takao • Mogami • Tone • Ibuki^K
Kevyet risteilijät	Tenryū • Kuma • Nagara • Yūbari^S • Sendai • Katori • Agano • Ōyodo^S
Hävittäjät	Minekaze • Kamikaze • Mutsuki • Fubuki • Akatsuki • Hatsuharu • Shiratsuyu • Asashio • Kagerō • Shimakaze^S • Yūgumo • Akizuki • Matsu • Tachibana • Momi • Wakatake
Torpedoveneet	Chidori • Ōtori
Sukellusveneet	I-51^S • I-52^S • Ro-57 • Ro-29 • Ro-60 • I-1 • I-153 • I-156 • I-121 • I-64 • I-165 • I-5^S • I-168 • I-6^S • Ro-33 • I-7 • I-174 • I-16 • I-9 • I-15 • Ro-100 • I-176 • Ro-35 • I-40 • I-12^S • I-46 • I-52 • I-54 • I-361 • I-351 • I-13 • I-373 • I-400 • I-201 • Ha-101 • Ha-201
Sukellusveneiden emälaivat	Jingei
Tykkiveneet	Saga^S • Ataka^S • Toba^S • Seta • Hashidate • Atami • Fushimi • Kotaka^S • Okitsu^SC • Karatsu^S • Maiko^S • Narumi^S • Suma^S • Tatara^S
Saattajat	Shimushu • Etorofu • Mikura • Ukuru • C • D • Ioshima^C

S: ainoa laatuaan • C: valmistettu jonkin muun aluksen rungolle • K: kesken sodan päättyessä

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Whitley 1998 s. 200–201.

[2] Whitley 1998 s. 201.

[3] Gardiner 1985 s. 231