Nackan kunta

Vuoden 1862 kuntauudistuksessa nykyisen Nackan alueelle muodostettiin Sicklaön ja Boon maalaiskunnat. Erstavikin kappeliseurakunnan ja Nackan kappeliseurakunnan alueet eivät koskaan muodostaneet omia kuntiaan. Vuonna 1888 perustettiin Nackan maalaiskunta, kun Nackan ja Erstavikin muodostamaan maalaiskuntaan liitettiin Sickalön maalaiskunta. Kunnan nimeksi tuli Nacka, vaikka suurin osa väestöstä asui Sicklaölla. Jo vuotta aiemmin alue oli liittynyt kirkollisesti yhteen Nackan seurakunnaksi.

Vuonna 1909 Saltsjöbaden erotettiin omaksi kauppalakseen Nackasta. Hammarbyledenin rakentamisen yhteydessä alueita Nackan länsiosasta (Hammarby ja osa Henriksdalia) liitettiin Tukholmaan. Pieni alue Nackasta liitettiin Tukholmaan myös vuonna 1959, jotta Bagarmossenin kaupunginosa pystyisi laajenemaan pohjoisen suuntaan. Vuonna 1949 Nackan kunta muutettiin kaupungiksi. Tämä oli ainoa kerta, kun nykyaikana muodostettiin kaupunki, joka ei aikaisemmin ollut ollut kauppala tai taajaväkinen yhdyskunta.

Nykyinen Nackan kunta muodostettiin vuonna 1971, jolloin Nackan kaupunkiin yhdistettiin Saltsjöbadenin kauppala ja Boon maalaiskunta.

Ennen lakkauttamistaan Boolla ja Saltsjöbadenilla oli kummallakin oma vaakuna. Kunnan nykyinen vaakuna kuului aiemmin Nackan kaupungille.

• 
  Boon maalaiskunnan vaakuna 1945–1970.
• 
  Saltsjöbadenin kauppalan vaakuna 1944–1970.

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 590 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 15,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 944 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 6,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 237 515 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 186 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

• 0–17-vuotiaat: 25,0 %
• 18–64-vuotiaat: 60,2 %
• 65 vuotta täyttäneet: 14,7 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Kunnassa on kahdeksan taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 98,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 112 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Danderydin kuntaan, Haningen kuntaan, Huddingen kuntaan, Järfällan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Solnan kuntaan, Sundbybergin kuntaan, Tukholman kuntaan ja Tyresön kuntaan.[17] Boon taajaman nimenä on joskus ollut myös Björknäs.[18]

Nackan kunnan länsiosassa Sicklaön alueella sijaitseva taajama-asutus kuuluu Tukholman taajamaan. Muita entisen Nackan kaupungin alueen taajamia ovat Hästhagen, Älta ja Fisksätra. Aivan Fisksätran itäpuolella sijaitsee Saltsjöbadenin taajama entisen kauppalan alueella. Kunnan itäosassa entisen Boon maalaiskunnan alueella sijaitsevat Boon, Kummelnäsin ja Kilin taajamat.

Fisksätra on koko Ruotsin tiheimmin asuttu taajama; sen väentiheys on 7 227,1 as/km².[16]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Nackan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

• Nacka Västra (30 valtuutettua)
• Nacka Östra (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Nackan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kartta Nackan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Boon piiri
• Nackan piiri
• Saltsjöbadenin piiri

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

• Nacka
• Saltsjöbaden
• Boo

Nacka oli vuosina 1997–2006 jaettu hallinnollisesti neljään aluelautakuntaan, jotka olivat Sicklaön, Boo, Ältä ja Fisksätra/Saltsjöbaden. Aluelautakunnat lakkautettiin 1.1.2007. Aluelautakuntiin kuuluivat seuraavat asuinalueet:

• Nackan kunnan kotisivut

Tukholman läänin kunnat

Botkyrkan kunta • Danderydin kunta • Ekerön kunta • Haningen kunta • Huddingen kunta • Järfällan kunta • Lidingön kunta • Nackan kunta • Norrtäljen kunta • Nykvarnin kunta Nynäshamnin kunta • Salemin kunta • Sigtunan kunta • Sollentunan kunta • Solnan kunta • Sundbybergin kunta • Södertäljen kunta • Tukholman kunta • Tyresön kunta Täbyn kunta • Upplands Väsbyn kunta • Upplands-Bron kunta • Vallentunan kunta • Vaxholmin kunta • Värmdön kunta • Österåkerin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit