Naamiointi
Naamioinnin tarkoitus on suojata kohde näkijältä siten, ettei sitä havaittaisi helposti vaan erottuisi mahdollisimman huonosti ympäristöstään. Naamiointi ei siis ole kohteen ehdotonta peittämistä.
Sotilaallinen naamiointi
Maastovärit
Havaitsemisen vaikeuttamiseksi panssarivaunut, miehistönkuljetusvaunut, merivoimien alukset maalataan maastoväreillä. Maastoväri tekee kohteen maaston kaltaiseksi, mutta ei estä havaitsemista muodon tai koon perusteella.
Naamioverkko
Naamioverkko on tehokkaampaa naamiointia kuin pelkät maastovärit, koska naamioverkolla voidaan muuttaa kohteen ulospäin näkyvää muotoa.
Maastokuvio
- Pääartikkeli: Maastopuku
Univormun maastokuviointi on saksalainen 1930-luvun keksintö, joka on laajennut kaikkialle maastopukujen myötä. Maastokuviot vaihtelevat eri maittain ja on erilainen eri vuoden aikoina. Suomen puolustusvoimissa maastopuvuissa m/62, m/91 ja m/05 on erilainen maastokuvio. Uudessa m/05 on lehtimetsämäisempiä piirteitä.
Muu käyttö
Naamiointia käytetään myös henkilön tunnistamisen vaikeuttamiseksi. Myönteisimpinä sovelluksina siitä on järjestetyt naamiaistanssit ja muut leikkimieliset tapahtumat. Suomessa mielenosoituksissa naamioituminen on laissa rangaistava teko, mikäli naamioitumisen ilmeisenä tarkoituksena on ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta.[1]
Naamiointi eläinkunnassa
- Pääartikkeli: Suojaväri
Eläinkunnassa ja jopa kasvikunnassa on naamioinnilla suuri merkitys olemassaolon taistelussa lajin säilymisen kannalta. Maapallon niillä alueilla, joissa vuosittain vaihtelee luminen ja lumeton vuodenaika monet eläimet ovat sopeutuneet siihen ja vaihtavat väriään vuodenaikojen mukaan. Värin vaihto tapahtuu paikkakunnan keskimääräisen lumisen ja lumettoman rytmissä ja tapahtuu siellä asustaville eläimille automaattisesti, geeneihin "kirjoitettuna". Jos siellä asunut eläin siirretään muualle, vaihtaa se väriään entisen "kotinsa" mukaan, vaikka olosuhteet olisivat aivan toisenlaiset. Jotkut eläimet ovat erityisen nopeita naamioitumaan ja vaihtamaan suojaväritystään. Esimerkiksi kameleontti on naamioinnissa nopeimpia ja pystyy vaihtamaan väritystään siirtyessään eriväriseltä alustalta toiselle. Myös kalojen väri noudattelee elinympäristönsä veden väriä. Jos kala siirretään toisenväriseen vesistöön, muuttuu se ennen pitkää uuden vesistön värin mukaiseksi.
Lähteet
Viitteet
- Tunnistamattomaksi naamioituminen väkivaltaisessa tarkoituksessa kielletään mielenosoituksissa 30.11.2004. Valtion säädöstietopankki. Viitattu 10.7.2007. (suomeksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Naamiointi Wikimedia Commonsissa