Neurolingvistinen ohjelmointi

Neurolingvistinen ohjelmointi (NLP; engl. neuro-linguistic programming[1]) on soveltavan psykologian suuntaus, jonka tavoitteena on parantaa muun muassa ajattelu- ja tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja, tapoja kehittää itseään ja ymmärtää muita. NLP pyrkii mallintamaan siitä, miten aivot toimivat: miten opitaan, ajatellaan, kommunikoidaan, tehdään päätöksiä ja miten saadaan aikaan haluttuja muutoksia. NLP:tä hyödynnetään yhtenä menetelmänä muun muassa kouluttamisessa, valmentamisessa, johtamisessa ja terapiatyössä. Näkökulmasta riippuen NLP voidaan luokitella myös näennäistieteeksi.[2]

NLP:llä ei ole yhtenäistä teoreettista pohjaa, vaan se koostuu useista eri tekniikoista ja malleista. NLP on saanut alkunsa menestyksekkäiden terapeuttien (Fritz Perls, Virginia Satir, Milton H. Erikcson) toimintaa mallittamalla. Se pohjautuu kalifornialaisten kielitieteen professori John Grinderin ja psykologi Richard Bandlerin 1970-luvun alussa tekemiin tutkimuksiin. Vuosien saatossa NLP:tä on kehitetty useiden asiantuntijoiden toimesta. Keskeisiä kehittäjiä ovat olleet esimerkiksi Robert Dilts, Leslie Cameron-Bandler, Judith DeLozier, Steve Andreas, Connirae Andreas ja Tad James.

NLP:tä sovelletaan Suomessa monin tavoin. Suomen NLP-yhdistys ry on perustettu 1990 ja se on toiminut aktiivisesti 30 vuotta. Yhdistyksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta NLP:stä, edistää korkeatasoisen NLP:n opiskelumahdollisuuksia, järjestää NLP-tilaisuuksia ja -tapahtumia, julkaista NLP-lehteä ja blogia sekä ylläpitää nettisivuja sekä viestiä NLP:stä ajankohtaisissa kanavissa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Suomen NLP-yhdistyksessä on noin 1 000 jäsentä.

Kouluttautuminen

Suomessa NLP:tä voi opiskella lukuisien ja koko ajan kasvavan joukon kouluttajia ja valmentajia johdolla. Myös moni työväenopisto järjestää NLP-koulutuksia. Suomen NLP-yhdistyksen sivuilla nlpyhdistys.fi on koulutus- ja tapahtumakalenteri, joista löytyy kattavasti tietoa koulutuksista, valmennuksista ja tapahtumista Suomessa. Yhdistyksen ylläpitämästä koulutuskalenterista löytyy muun muassa perinteisiä ja suosittuja, kansainvälisiin standardeihin kestoltaan, rakententeeltaan ja muodoltaan (moduulimuoto) perustuvia pitkäkestoisia NLP-koulutuksia. Näitä ovat NLP Practitioner, NLP Master Practitioner sekä NLP Trainer. Kansainvälisiä NLP-toimijoita ja yhteisöjä ovat esimerkiksi a Society of NLP, NLP University (NLPU), IANLP ja IANLPt.

NLP:tä sovelletaan ja yhdistetään usein muuhun omaan asiantuntemukseen ja eritysosaamiseen. NLP-kouluttajaksi kouluttautumisen koulutuspolku esitellään nlpyhdistys.fi -sivustolla.

Historia

NLP:n loivat alun perin radikaalina tunnettu kielitieteen professori John Grinder ja filosofian ja psykologian opiskelija Richard Bandler Kalifornian yliopistossa Santa Cruzissa. Bandler piti iltaisin terapiakoulutusta, jossa sovelsi vuokraemännältään, perheterapeutti Virginia Satirilta oppimiaan taitoja. Kuultuaan asiasta Grinder osallistui Bandlerin tilaisuuksiin, innostui ja sanoi Bandlerille ”Opeta minulle mitä sinä teet, minä sanon sitten mitä se on.” Myöhemmin NLP:tä alkoivat kehittää Leslie Cameron-Bandler, Judith DeLozier, Robert Dilts, Maryann ja Edward Reese, Todd Epstein ja Tad James. NLP:n kehitykseen ovat hyvin voimakkaasti vaikuttaneet myös hypnoterapeutti Milton H. Erickson ja antropologi Gregory Bateson.

Myöhemmin Bandlerin ja Grinderin polut erkanivat, ja Bandler alkoi kouluttaa 7 päivän NLP-koulutuksia, kun taas Grinderin tyylisuunnan koulutukset ovat kestoltaan vähintään 16-päiväisiä. Bandler perusti maailmanlaajuisen yhteisön The Society of NLP:n hallinnoimaan NLP-nimen käyttöä ja korkealaatuisen NLP-koulutuksen toteutumista. Samoin perustein muiden muassa Robert Dilts ja moni muu taho käyttää ja kehittää NLP:tä. NLP:lle ominaista on jatkuva kehittyminen ja kehittäminen: mikään uusi ei kumoa aiempaa, vaan syventää ja täydentää sitä.

Maailmalla ehkä tunnetuin NLP-menetelmiä käyttävä yritysvalmentaja on Anthony Robbins. Koska NLP:tä on periaatteessa kaikki, mikä toimii ja minkä voi mallittaa, voi kaikesta menestyksekkäästä toiminnasta löytää NLP:n malleja. NLP on joustavaa ja se toimii eri yhteyksissä.

Arvostelua

NLP:llä on kannattajia myös akateemisen psykologian piirissä, mutta siihen on kohdistettu myös kritiikkiä. NLP:tä on kritisoitu ennen kaikkea seuraavista asioista:

  • NLP:n viitekehys on niin laaja, että sitä on lähes mahdotonta arvioida kokonaisuutena; osa sen käyttämistä käsitteistä liittyy behavioristiseen tai kognitiiviseen psykologiaan, osa on perustajien Bandlerin ja Grinderin sekä myöhempien NLP-soveltajien itse kehittämiä.lähde?
  • NLP:tä työssään käyttävien kokemus, koulutus ja pätevyys vaihtelee. NLP-nimikkeen alla voidaan markkinoida lukuisia erilaisia tuotteita ja terapioita, mukaan lukien erilaiset manipulaatio- tai itsehypnoosimenetelmiä, jotka voivat antaa epärealistisia lupauksia terapian hyödyistä. On kuitenkin huomattava, että NLP:n juuret ovatkin menestyksekkäiden terapeuttien mallintamisessa, mutta NLP-koulutukset eivät ole terapiaa, eivätkä yleensä opeta terapiaa.
  • Näkökulmasta riippuen voidaan katsoa, ettei NLP:llä ole selkeää tutkimuspohjaa, ja skeptikkokirjallisuudessa se luokitellaankin näennäistieteeksi[3][4][5].
  • Psykiatrian dosentti, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Hannu Lauerma katsoo NLP:n olevan aggressiivisesti ja kritiikittömästi markkinoitu oppirakennelma, ja koko käsitteen nimi on Lauerman mukaan valetieteellinen ja harhaanjohtava. Lauerman mukaan NLP:n kliinisestä vaikuttavuudesta ei ole tieteellistä näyttöä ja monet NLP:n perusoletukset on jopa osoitettu kestämättömiksi. Hänen mukaansa NLP on erityisen vaarallista, jos sitä käytetään asianmukaisen lääketieteellisen hoidon sijasta skitsofreniapotilaisiin, jotka ovat alttiita vaarallisiin tai väkivaltaisiin tekoihin. [6]

Lähteet
  1. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 9.6.2013.
  2. William F. Williams, ed. (2000): Encyclopedia of Pseudoscience: From Alien Abductions to Zone Therapy, s. 235. Fitzory Dearborn Publishers, ISBN 978-1-57958-207-4.
  3. F. Williams, W.: Encyclopedia of pseudoscience: Neurolinguistic programming. Chicago: Fitzroy Dearborn, 2000. (englanniksi)
  4. neuro-linguistic programming (NLP) Skeptic's Dictionary. Arkistoitu 24.3.2005. Viitattu 26.6.2008. (englanniksi)
  5. Matti Kamppinen: Tähtien sota ja biotieteiden maailmankuva – Voima on veressä TSV. Arkistoitu 24.12.2014. Viitattu 26.6.2008.
  6. Lauerma, Hannu (toim. Tiina Raevaara): ”Psyykkisen manipuloinnin ongelmat mielenhallinnan markkinoilla”, Voiko se olla totta?, s. 136-141. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2017.

    Kirjallisuutta
    • Drenth, J.D. (2003) Growing anti-intellectualism in Europe; a menace to science. Studia Psychologica, 2003, 45, 5-13
    • Lilienfeld S. O, Steven Jay Lynn, and Jeffrey M. Lohr (toim). 2003 Science and Pseudoscience in Clinical Psychology. Guilford Press, New York. ISBN 1-57230-828-1
    • Williams, W. F. (toim. 2000) Encyclopedia of pseudoscience: Neurolinguistic programming. Chicago Fitzroy Dearborn. ISBN 1-57958-207-9
    • Pauli Hämeenaho: NLP psykiatrin työssä. YTHS 1997
    • Markku Ojanen ym. (2004). Terapiastako ratkaisu – NLP–perustaisen psykoterapian tuloksellisuustutkimus. Helsinki.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.