NHL-kausi 2012–2013

NHL-kausi 2012–2013 oli National Hockey Leaguen 95. kausi. Sen aikana 30 joukkuetta pelasi kukin 48 ottelua.[8][9] Stanley Cupin voitti Chicago Blackhawks, joka kukisti finaalisarjassa Boston Bruinsin otteluvoitoin 4–2.[2] Chicago myös voitti runkosarjan ensimmäisen kerran sitten NHL-kauden 1990–1991.[1]

NHL-kausi 2012–2013
Laji	jääkiekko
Järjestyksessä oleva kausi	95.
Maa	Yhdysvallat  Kanada
Joukkueiden määrä	30
Sarja alkoi	19. tammikuuta 2013
Sarja päättyi	24. kesäkuuta 2013
Runkosarjan voittaja	Chicago Blackhawks [1]
Mestari	Chicago Blackhawks [2]
Pistepörssin voittaja	Martin St. Louis [3][4]
Runkosarjan arvokkain pelaaja	Aleksandr Ovetškin [5]
Pudotuspelien pistepörssin voittaja	David Krejčí [6]
Pudotuspelien arvokkain pelaaja	Patrick Kane [7]
← 2011–2012	2013–2014 →
Infobox OK

Kauden käynnistymistä edelsi 15. syyskuuta 2012 alkanut ja 6. tammikuuta 2013 päättynyt työsulku.[10] Keskeisimmät työsulkuun liittyneet kiistanaiheet NHL-liigan ja pelaajayhdistyksen välillä olivat palkkakaton suuruus sekä tulojen jakosuhde.[10] Neuvottelujen tuloksena syntyneen kymmenvuotisen työehtosopimuksen nojalla jääkiekkotulot jaetaan tasan pelaajien ja seurojen välillä. Kumpikin osapuoli saa siis 50 prosenttia tuloista,[11] kun taas edellinen sopimus takasi pelaajille 57 prosentin osuuden.[10] Kauden 2013–2014 palkkakatoksi sovittiin 64,3 miljoonaa dollaria, joka vastaa tarkalleen kaudella 2011–2012 käytettyä kattoa.[12][13]

Runkosarjan ensimmäinen kierros pelattiin 19. tammikuuta 2013, ja pudotuspelit alkoivat 30. huhtikuuta 2013. Kaikki runkosarjaottelut pelattiin samassa konferenssissa olevien joukkueiden välillä. Näin ollen kauden ainoat ottelut, joissa eri konferensseihin kuuluvat joukkueet kohtasivat toisensa, pelattiin Stanley Cup -finaalisarjassa.[14]

Runkosarjan pistepörssin voitti Tampa Bay Lightningia edustanut Martin St. Louis. Hän teki 48 ottelussa ottelussa yhteensä 60 tehopistettä, joista 17 oli maaleja ja 43 syöttöpisteitä.[3][4] Art Ross Trophyn ohella hänelle myönnettiin Lady Byng Memorial Trophy.[5] Maalitilaston ykkönen oli puolestaan Washington Capitalsin Aleksandr Ovetškin, joka teki kauden aikana 32 maalia.[15] Ovetškin sai parhaalle maalintekijälle annettavan Maurice Richard Trophyn lisäksi Hart Memorial Trophyn, joka oli hänen uransa kolmas Hart-palkinto.[5]

Pudotuspelien pistepörssin voittaja oli Boston Bruinsin David Krejčí. Hän teki 22 ottelussa 26 tehopistettä, joista 9 oli maaleja ja 17 syöttöpisteitä.[6] Parhaalle tulokkaalle jaettava Calder Memorial Trophy myönnettiin Florida Panthersia edustaneelle Jonathan Huberdeaulle.[16] Norris Trophyn sai puolestaan Montreal Canadiens -puolustaja P. K. Subban.[17] Vezina Trophy annettiin Columbus Blue Jackets -maalivahti Sergei Bobrovskille.[5]