NHL-kausi 1958–1959

NHL-kausi 1958–1959 oli National Hockey Leaguen historian 42. kausi. Sen aikana kuusi NHL-joukkuetta pelasi kukin 70 runkosarjaottelua.[1] Stanley Cupin voitti neljännen kerran peräkkäin Toe Blaken valmentama Montreal Canadiens, joka kukisti finaalisarjassa Toronto Maple Leafsin otteluvoitoin 4–1.[2] Kyseessä oli NHL:n olemassaolon aikana Canadiensin 10. ja seuran koko historian 11. Stanley Cup -mestaruus.[3][4]

Runkosarjan pistepörssin ja Art Ross Trophyn voitti Montreal Canadiensin Dickie Moore.[5] Hän keräsi 70 ottelussa kaikkiaan 96 tehopistettä, joista 41 oli maaleja ja 55 syöttöpisteitä.[6] Moore sijoittui myös pudotuspelien pistepörssin ykköseksi. Hän teki 11 pudotuspeliottelussa 17 tehopistettä, joista 5 oli maaleja ja 12 maaliin johtaneita syöttöjä.[7]

Hart Trophyn sai New York Rangersin Andy Bathgate.[8][9] Parhaalle puolustajalle annettava Norris-palkinto myönnettiin puolestaan Montreal Canadiensin Tom Johnsonille.[10] Parhaan tulokkaan Calder Memorial Trophyn vei nimiinsä Johnsonin tavoin Canadiensia edustanut Ralph Backstrom.[11]