Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidifosfaatti

NADP+ eli nikotiiniamidiadeniinidinukleotidifosfaatti tai nikotiinihappoamidiadeniinidinukleotidifosfaatti (C21H29N7O17P3) on monissa biologisissa hapetus-pelkistysreaktioissa tarvittava tärkeä koentsyymi.[2] Se on rakenteeltaan samankaltainen toisen vastaavan koentsyymin, NAD+:n eli nikotiiniamidiadeniinidinukleotidin kanssa, mutta NADP+:n ylimääräinen fosfaattiryhmä mahdollistaa sen toiminnan eri entsyymien kanssa. NADP+ voi pelkistyä NADPH:ksi ottamalla vastaan kaksi elektronia nikotiiniamidirenkaaseensa. Vastaavasti NADPH voi hapettua NADP+:ksi luovuttamalla kyseiset elektronit. Pelkistynyttä NADPH:ta käytetään monissa biologisissa reaktioissa energian lähteenä. Kun se hapettuu takaisin NADP+:ksi, vapautuu samalla energiaa, joka mahdollistaa muuten energeettisesti epäedulliset kemialliset reaktiot.[3]

Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidifosfaatti
Tunnisteet
CAS-numero 53-59-8
SMILES

C1=CC(=C[N+](=C1)C2C(C(C(O2)COP(=O)([O-])OP(=O)(O)OCC3C(C(C(O3)N4C=NC5=

C4N=CN=C5N)OP(=O)(O)O)O)O)O)C(=O)N [1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C21H29N7O17P3
Moolimassa 744,422 g/mol

Kasveissa

Kasveissa NADP+ ottaa vastaan elektroneja yhteyttämisen valoreaktioiden viimeisessä vaiheessa ja pelkistyy NADPH:ksi[4]. Syntyneen NADPH:n kasvit käyttävät Calvinin syklissä eli pimeäreaktioissa elektronien lähteenä.[5]

Eläimissä

NADP+ ja NADPH toimivat hapettimena ja pelkistimenä rasvahappojen ja steroidien synteesissä. NADP+ käyttäytyy kodehydrogenaasina pentoosifosfaattireitissä, jossa glukoosi-6-fosfaatti hapettuu riboosi-5-fosfaatiksi. [6]

  • Pallotikkumalli NADP+:sta
    Pallotikkumalli NADP+:sta
  • Pallotikkumalli NADPH:sta
    Pallotikkumalli NADPH:sta

Lähteet
  1. NADP – Substance summary NCBI. Viitattu 9. heinäkuuta 2009.
  2. NADP Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 9.7.2009.
  3. Alberts, B., Johnson, A., Lewis, J., Raff, M., Roberts, K. & Walter, P.: Molecular Biology of the Cell, 4th edition, s. 85. Garland Science, 2002. ISBN 0-8153-4072-9. Teoksen verkkoversio.
  4. Matti Pekkarinen: Kasvibiologia kotisivu.dnainternet.net. Viitattu 9.7.2009. [vanhentunut linkki]
  5. Näin fotosynteesi toimii Tiede.fi. 1.6.2007. Viitattu 9.7.2009. [vanhentunut linkki]
  6. Dietary Reference Intakes for Thiamin, Riboflavin, Niacin, Vitamin B6, Folate, Vitamin B12, Pantothenic Acid, Biotin, and Choline, s. 124. National Academies Press, 1998. ISBN 978-0-309-06411-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.7.2009). (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.