Asetyylikysteiini

Asetyylikysteiini, myös N-asetyylikysteiini tai tarkemmin N-asetyyli-L-kysteiini, on aminohappo, joka on luonnossa yleisen kysteiinin johdos. Sillä on eräitä farmakologisia ominaisuuksia, joiden vuoksi sillä on lääkinnällistä käyttöä. Sen IUPAC-nimistökoodin mukainen nimi on 2-asetamido-3-sulfanyylipropaanihappo.


Asetyylikysteiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(R)-2-asetamido-3-sulfanyylipropaanihappo
Tunnisteet
CAS-numero	616-91-1
ATC-koodi	R05CB01
PubChem	12035
DrugBank	DB06151
Kemialliset tiedot
Kaava	C₅H₉N O₃S
Moolimassa	163,195 g/mol
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste	109,5 °C
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	?
Proteiinisitoutuminen	83 %
Metabolia	Hepaattinen
Puoliintumisaika	5,6 tuntia
Ekskreetio	Renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	Oraalinen, intravenoosi

Asetyylikysteiiniä käytetään limaa irrottavana yskänlääkkeenä. Sen mekanismia ei täsmällisesti tunneta, mutta se katkoo sitkeän liman disulfidisidoksia ainakin hengitettynä. Se on kuitenkin käytössä veteen sekoitettavina poretabletteina, joiden kauppanimiä ovat Suomessa Mucomyst, Meditus ja Bisolaclar. Aine imeytyy nopeasti suolistossa, ja sen biologinen hyötyosuus on vajaa kymmenen prosenttia.[1] Asetyylikysteiiniä käytetään myös kystisen fibroosin hoidossa limaisuutta vastaan. Myös muilla kysteiinijohdoksilla, kuten karbokysteiinillä, on samantapainen limaa pilkkova ominaisuus.[2]

Asetyylikysteiiniä käytetään lääkkeenä myös akuutissa parasetamolimyrkytyksessä spesifisenä antidoottina eli niin sanottuna vastamyrkkynä suojaamaan maksaa pysyvältä vaurioitumiselta. Tällöin lääke annetaan suonensisäisesti.[3] Samaa tarkoitusta palvelee sen käyttö muun muassa valkokärpässieni- ja nääpikkämyrkytyksissä.[4]

Lähteet

Pharmaca Fennica: Mucomyst 200 mg poretabletti, s. 2346–2347. Lääketietokeskus, 2013. ISSN 0355-7472.
Jouko Tuomisto – Matti K. Paasonen: ”Mauri J. Mattila: Hengitysteiden farmakologiaa”, Farmakologia ja toksikologia, s. 463. Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1.
Jouko Tuomisto – Matti K. Paasonen: ”Toksikologiaa”, Farmakologia ja toksikologia, s. 846. Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1.
Treatment of Amatoxin Poisoning: 20-Year Retrospective Analysis. Journal of Toxicology – Clinical Toxicology, 2002, 40. vsk, nro 6, s. 715–757. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

Terhi Ahola ja Risto Lapatto: N-asetyylikysteiini: uusia käyttömahdollisuuksia vanhalle aineelle, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 1999;115(4):375
PubChem: Acetylcysteine (englanniksi)
DrugBank: Acetylcysteine (englanniksi)
Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Acetylcysteine (englanniksi)
ChemBlink: N-Acetyl-cysteine (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Pharmaca Fennica: Mucomyst 200 mg poretabletti, s. 2346–2347. Lääketietokeskus, 2013. ISSN 0355-7472.

[2] Jouko Tuomisto – Matti K. Paasonen: ”Mauri J. Mattila: Hengitysteiden farmakologiaa”, Farmakologia ja toksikologia, s. 463. Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1.

[3] Jouko Tuomisto – Matti K. Paasonen: ”Toksikologiaa”, Farmakologia ja toksikologia, s. 846. Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1.

[informa-4] Treatment of Amatoxin Poisoning: 20-Year Retrospective Analysis. Journal of Toxicology – Clinical Toxicology, 2002, 40. vsk, nro 6, s. 715–757. Artikkelin verkkoversio.