Nötön kirkko

Nötön kappelikirkko mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1657, mahdollisesti se sijaitsi Matsbackenilla. Kapellholmenille rakennettiin vuosina 1664–1665 uusi kirkko, jota käytettiin 1750-luvulle asti. Nykyinen kirkko rakennettiin H. Wallin johdolla. Se on päistään kolmitaitteinen, länsipäässä on eteinen ja koillispäässä 1870 rakennettu sakasti. Runkohuoneessa on korkea aumakatto, jonka keskellä on viiriin päättyvä piikki. Sisäkatteena on vuonna 1769 tehty lautaholvi. Kirkkoa on korjattu 1863, 1870, 1923, 1951 ja 1971. Alttarilaite ja parven rintamuksen apostolinkuvat ovat Gustav Lucanderin tekemiä. Kirkon saarnatuoli on J. Lindstedtin vuonna 1756 tekemä, ja kirkon kello on vuodelta 1890.[1]

Vaikka kappelikirkon kassa oli uudisrakennuksen ajankohtana kasvanut 856 kuparitaaleriksi, se ei riittänyt rakentamiseen. Hyväksi avuksi tulivat Turun- ja Porvoon hiippakunnissa kerätyt kolehdit, yhteensä 521 kuparitaalaria. Puutavaran lahjoittivat pitäjän äänestyspäätöksen mukaan emäseurakunnan jäsenet, 2 tai 3 neljän sylen tukkia jokaisesta talosta, 40 tolttia, 7 kyynärää. Menot kasvoivat niin, että lopuksi kappeliseurakunnan väen täytyi maksaa 141 taalaria. Rakennuksen kokonaismenot nousivat 1 595 taalariin kuparia. Pastori Miödh vihki uuden kirkon 2. heinäkuuta 1757, jolloin se pyhitettiin Abrahamille. Vuonna 1769 rakennettiin parvi ja sisäkaton holvi, sisätilojen koristelu saatiin valmiiksi vuosina 1771–1772. Samaan aikaan saatiin kappelin katossa riippuva votiivilaiva. Kappelin alkuaikoina hautaukset toimitettiin kirkon lattian alle, jonka vuoksi lattialankut olivat irtonaiset (ilman nauloja) ja penkit oli kiinnitetty avattavilla rautahaoilla. Jokaiselle talolle kuului neljä lankkua jossa kussakin oli puumerkki osoittamassa, mikä talo oli velvollinen korvaamaan loppuunkuluneen lankun. Vanhimmissa lattialankuissa on vieläkin nähtävissä puumerkki. Kun 1770-luvulla luovuttiin lattian alle hautauksesta ja siirryttiin hautausmaalle hautaukseen, puumerkkijärjestelmä menetti merkityksensä. Nötön kirkkomaa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi syvä haudoille, minkä vuoksi maata lisättiin aina vuonna 1774 pystytetyn kehämuurin korkeuteen. Hautausmaan hoitamiseksi perustettiin 1950-luvulla säätiö Nötö Kyrkans Blomsterfond.

Vuonna 1913 Nauvon pitäjä päätti uuden kirkon rakentamisesta, mutta halusi kuitenkin ensin tutkia vanhan kirkon korjausmahdollisuuksia. Asiaa tutkinut arkkitehti ei puoltanut lisäkorjauksia. Kirkon siirtämistä ulkoilmamuseoonkin harkittiin, mutta asia raukesi varojen puutteeseen.[2] ^{lähde tarkemmin?}

Kirkon kunnostamissuunnitelmat jäivät sotien ajaksi, mutta sotien jälkeen kappeliseurakuntalaisten mieli muuttui ja kirkko haluttiin säilyttää ja korjata. 1930-luvun puolivälissä kirkko korjattiin perusteellisesti. Aiemmin kuistin oikealla puolella sijainnut kellotapuli rakennettiin kiinteästi kirkon päätyyn, tuuliviiri katossa vaihdettiin uuteen 1935. Vuonna 1985 Nötön kotiseutuyhdistys antoi entisöidä katossa riippuvan votiivilaivan, jonka piispa Erik Vikström vihki tarkastusmatkallaan. Samana vuonna uusittiin myös kirkon kattopäällyste.

Kirkossa pidetään edelleenkin kesäjumalanpalveluksia ja joskus on ollut myös joulujumalanpalveluksia. Kirkko on suosittu vihkimispaikka.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nötön kirkko Wikimedia Commonsissa