Nätkelmät

Nätkelmät (Lathyrus) on noin 160 lajia sisältävä hernekasvisuku. Nätkelmät ovat kasvutavaltaan pensasmaisia tai köynteleviä. Niiden lehdet ovat parilehdykkäisiä ja punaiset, violetit tai keltaiset kukat kasvavat joko yksittäin tai terttuina.[1] Lajeista useimmat ovat kotoisin lauhkean ilmaston alueelta, useimmat Aasiasta (78 lajia) tai Euroopasta (54 lajia). Muutamien nätkelmälajien siemenissä on aminohappoa, joka suurina määrinä syötynä aiheuttaa halvausoireita.

Nätkelmät
Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis)
Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Alaheimo: Faboideae
Suku: Nätkelmät Lathyrus
L.
Katso myös

  Nätkelmät Wikispeciesissä
  Nätkelmät Commonsissa

Suomessa tavataan useita nätkelmien sukuun kuuluvia lajeja: kuusi nätkelmä- ja kolme linnunhernelajia.

Lajeja

  • Espanjannätkelmä (Lathyrus clymenum)
  • Etelännätkelmä (Lathyrus tingitanus)
  • Heinänätkelmä (Lathyrus nissolia)
  • Herne eli satoherne (Lathyrus oleraceus, aiemmin Pisum sativum)
    • Peltoherne (L. oleraceus var. arvense)
    • Ruokaherne (L. oleraceus var. oleraceus)
  • Isonätkelmä (Lathyrus grandiflorus)
  • Karvanätkelmä (Lathyrus hirsutus)
  • Kaukasiannätkelmä (Lathyrus roseus)
  • Keltalinnunherne (Lathyrus gmelinii)
  • Kevätlinnunherne (Lathyrus vernus)
  • Kolkkanätkelmä (Lathyrus angulatus)
  • Korvakenätkelmä (Lathyrus aphaca)
  • Kyproksennätkelmä (Lathyrus ochrus)
  • Liekkinätkelmä (Lathyrus belinensis)
  • Merinätkelmä (Lathyrus maritimus, syn. L. japonicus)
    • Idänmerinätkelmä (L. japonicus subsp. japonicus)
    • Lännenmerinätkelmä (L. japonicus subsp. maritimus)
  • Metsänätkelmä (Lathyrus sylvestris)
  • Mukulanätkelmä (Lathyrus tuberosus)
  • Mustalinnunherne (Lathyrus niger)
  • Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis)
  • Peltonätkelmä (Lathyrus sativus)
  • Purppuranätkelmä (eli etelännätkelmä) (Lathyrus cicera)
  • Rantanätkelmä (Lathyrus palustris)
    • Karvarantanätkelmä (L. palustris subsp. pilosus)
    • Silorantanätkelmä (L. palustris subsp. palustris)
  • Ruusunätkelmä (Lathyrus latifolius)
    • Isoruusunätkelmä eli tarhanätkelmä (L. latifolius subsp. latifolius)
    • Pikkuruusunätkelmä eli pallenätkelmä (L. latifolius subsp. heterophyllus, syn. L. heterophyllus)
  • Syylälinnunherne (Lathyrus linifolius)
  • Säilänätkelmä (Lathyrus setifolius)
  • Tiilinätkelmä (Lathyrus sphaericus)
  • Tonavannätkelmä (Lathyrus pannonicus)
  • Tuoksunätkelmä eli tuoksuherne eli hajuherne (Lathyrus odoratus), koristekasvina viljelty
  • Turkinnätkelmä (Lathyrus chloranthus)
  • Vähänätkelmä (Lathyrus inconspicuus)
  • Välimerennätkelmä (Lathyrus annuus)

Lähteet

  1. Anderberg, A. & A-L: Den virtuella floran 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 25.6.2009. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.