Nänni
Nänni on nisän, utareen tai ihmisellä rinnan keskellä sijaitseva ulkoneva osa, johon nisän maitotiehyet avautuvat. Nännin ympärillä olevaa pigmentoitunutta aluetta kutsutaan nännipihaksi eli areolaksi. Ihmisellä on normaalisti kaksi nänniä. Muillakin nisäkkäillä nännejä on tyypillisesti parillinen määrä, ja ne sijaitsevat symmetrisesti rintakehällä. Nännien lukumäärä vaihtelee eläimillä riippuen siitä, montako poikasta ne yleensä saavat kerrallaan.
Nännien fysiologinen tarkoitus on maidon toimittaminen poikaselle imetyksessä. Nänniin avautuu rinnasta noin 15–20 maitotiehyttä, joiden kautta maito virtaa ulos. Myös miehillä ja urospuolisilla nisäkkäillä on nännit, joilla ei kuitenkaan ole tiettävästi erityistä biologista merkitystä. Toisaalta sairauksia kuten kasvaimia, esimerkiksi ihmisen rintasyöpä, voi kehittyä myös uroksille. Nisäkkäiden DNA sisältää ohjeet molempien sukupuolisen rakentamiseksi; ainoa ero on siinä, että naaraalla on kaksi X-kromosomia ja uroksella yksi X- ja yksi Y-kromosomi, joka todennäköisesti on alkuperäisen X:n rappeuma. Näin ollen nännit ovat nisäkkään perusominaisuus, joka eivät ole mitenkään sidoksissa sukupuoleen.
Nännit ovat ihmisellä normaalisti hieman ulkonevat. Seksuaalinen kiihotus aiheuttaa nännien jäykistymisen. Saman ilmiön voi saada aikaan imetys ja kylmä ilma. Joillakin ihmisillä on sisäänvetäytyneet nännit, mikä on yleensä ainoastaan kosmeettinen haitta.
Tytöllä rintojen kasvun käynnistyminen merkitsee murrosiän alkua. Rintojen kehittyessä nänni ja nännipiha muodostavat ensin erillisen kumpareen, ja nännit tummuvat ja kasvavat. Myöhemmin rinnat kypsyvät, ja aikuistyyppisissä rinnoissa nännipiha on laskeutunut rinnan tasoon, jolloin ainoastaan nänni on koholla. Rintojen kehitys kestää yleensä kolmesta neljään vuotta. Myös pojilla nännit tummuvat, yleensä murrosiän keskivaiheilla kasvupyrähdyksen aikoihin.
