Näkinpuisto

Näkinpuisto on Helsingin Sörnäisiin, nykyiselle Vilhonvuoren osa-alueelle 1980- ja 1990-luvulla rakennettu kerrostaloalue. Se nousi purettujen Wärtsilän teollisuuslaitosten paikalle. Hakaniemen torilta koilliseen sijaitseva Näkinpuisto rajautuu luoteessa Hämeentiehen, koillisessa Haapaniemenkatuun, kaakossa Sörnäisten rantatiehen ja lounaassa Näkinkujaan.[1]

Oikealla Näkinpuiston pohjoiskulman taloja Haapaniemenkadun ja Hämeentien kulmassa.
Sama kadunkulma 1920-luvulla, jolloin Näkinpuiston kortteli oli täynnä Kone- ja Siltarakennus Oy:n tehdasrakennuksia.

Suunnitteluvaiheessa Merihaka II -työnimellä tunnetun alueen rakentamisen piti alkaa jo vuonna 1976, mutta kaavoitusriitojen, tehdasrakennusten suojelupyrkimysten ja valitusten vuoksi kaava valmistui vasta 1981 ja ensimmäinen talo 1983. Alueen ensimmäisestä korttelista käydyn suunnittelukilpailun voitti arkkitehtitoimisto Gullichsen-Kairamo-Vormala, kilpailun toisesta korttelista arkkitehdit Matti K. Mäkinen, Erkki Forsman ja Mauri Tommila. Kolmas kortteli annettiin Eero Valjakan suunniteltavaksi. Alueen rakensi valtaosin Rakennuskunta Haka, joka oli tehnyt myös viereisen Merihaan. Suomen 1990-luvun alun lama kaatoi Hakan, ja Skanska teki valmiiksi kesken jääneen Näkinkuja 6:n vuokratalon. Viimeinen alueen tonteista, Näkinkuja 8, myytiin Alfred A. Palmbergille, joka rakensi sille omistusasuntoja. Valmiiksi alue saatiin 1996.[1]

Valtiokonttorille rakennettiin Näkinpuiston eteläkulmaan toimitalo Sörnäisten rantatien varrelle. Rakennuksen eteläpuolelle rakennettiin kevyen liikenteen pitkä Näkinsilta, joka johtaa Sörnäisten rantatien yli Merihakaan.[2] Vuosien 2022–2023 aikana Näkinsilta korvataan uudella.[3]

Gullichsen-Kairamo-Vormalan alkuperäisessä suunnitelmassa joitakin teollisuusrakennuksia ja savupiippu olisi säilytetty, mutta lopulta niistä säilyi vain Haapaniemenkadun ja Sörnäisten rantatien kulman rakennus, joka muutettiin toimistotiloiksi. Ne eivät menneet kaupaksi ja taloon muutti rakennusliike Haka.[1]

Historiaa

Alueen vanhimmat teollisuusrakennukset oli rakennuttanut 1860-luvulla Oskar Osberg ja August Baden Hämeentien eli silloisen Itäisen Viertotien varrelle. 1880-luvulla teollisuusalueella alkoi toimia Osbergin ja Baden konepajasta ja Siltarakennus Oy:stä syntynyt Kone- ja Siltarakennus Oy, joka liitettiin 1930-luvulla Wärtsilään. Jo 1940-luvun taitteessa aluetta kaavailtiin asuinkäyttöön arkkitehti Dag Englundin toteutumattoman suunnitelman mukaisesti. Kun Wärtsilä siirtyi alueelta muualle, alueen omistajaksi tuli Rakennuskunta Haka vuonna 1974.[2]

Tunnettuja asukkaita

Presidentti Tarja Halonen ja hänen puolisonsa Pentti Arajärvi ovat asuneet Näkinpuistossa vuodesta 2012 lähtien[4][5].

Katso myös

Lähteet
  1. Järvinen, Elina: Wärtsilän teollisuuskorttelista tuli Näkinpuiston asuinalue 20 vuodessa. Helsingin Sanomat, 15.4.1996, s. 13. HS Aikakone (digitilaajille).
  2. Teollisuushallit kumoon Sörnäisissä. Asukkaat pian Näkinpuistoon. Helsingin Sanomat, 15.9.1983, s. 10. HS Aikakone (digitilaajille).
  3. Vanhan Näkinsillan purkutyöt aloitetaan 7.2.2022 kruunusillat.fi. 3.2.2022. Viitattu 8.2.2022.
  4. Onko tässä Halosen ja Arajärven uusi koti? MTV Uutiset. 8.2.2012. Viitattu 22.12.2019.
  5. Lehtilä, Hannu: ”Kallio kaiken takana”, Tarja Halonen: Paremman elämän puolesta. Tammi, 2012. ISBN 9789513170073. Google Books (viitattu 22.12.2019).
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.