Näkövamma

Sokea opaskoiran kanssa.

Näkövammat vaikuttavat suuresti yksilön liikkumiseen, jolloin esimerkiksi suunnistautuminen ja etäisyyksien sekä tasoerojen arviointi hankaloituvat. Liikkumista vaikeuttavat myös puutteellinen värinäkö, hämäräsokeus, häikäistyminen, puutteellinen näkökenttä ja sopeutumattomuus valaistuksen muutoksiin. Mahdollisia vaaratilanteita aiheuttavat myös kompastumiset, putoamiset ja törmäämiset.[8] Omatoimista liikkumista helpottavat kuntoutus, oikeat asenteet ja ympäristön muokkaus. Näkövammaista lasta opetetaan kiinnittämään huomiota kehon hallintaan, muiden aistien käyttämiseen, suuntavaiston kehittämiseen ja liikkumisen apuvälineiden käyttämiseen. Aikuisena näkönsä menettäneelle henkilölle uuden liikkumistavan opettelu voi tuntua vaikealta.[9]

Liikkumista helpottavia apuvälineitä ovat valkoinen keppi ja opaskoira. Valkoista keppiä käyttävät sekä sokeat että heikkonäköiset, ja sen avulla tunnustellaan kulkureitin esteettömyys. Lisäksi se viestittää muille liikkujille, että kepin käyttäjän näkö ei ole normaali.[10] Valkoisia keppejä on erilaisia, ja kepin pituus, käyttötapa ja tarve vaihtelevatkin. Yleensä keppi on kokoontaitettava ja tehty heijastavasta materiaalista.[11] Opaskoira puolestaan opastaa sokeaa henkilöä kulkureitin valinnassa ja auttaa näin väistämään esteitä ja löytämään turvallisen reitin.[10] Lisäksi näkövammaiselle on hyötyä esimerkiksi kiikareista, joiden avulla voi vaikkapa lukea opasteita, ja häikäisyä estävistä ja kontrastia parantavista suodatinlaseista.[11]

Pistekirjoitusta

Tiedonsaanti on näkövammaiselle haaste, ja tiedonsaannin perustana on tällöin Louis Braillen 1800-luvulla kehittämä pistekirjoitus, jossa aakkoset on kirjoitettu kuuden pisteen yhdistelminä.[12] Pistekirjoituksen perustat ovat samanlaiset kaikkialla maailmassa, ja kuuden pisteen avulla pystytään tuottamaan 63 erilaista merkkiä. Sokealle pistekirjoitus on merkittävä tekijä esimerkiksi kielen oppimisessa. Pistekirjoitusta pystytään tuottamaan itse esimerkiksi pistekirjoitustaululla ja pistimellä, pistekirjoituskoneella ja tietokoneeseen liitettävällä pistetulostimella.[13]

Tiedonsaantia ja lukemista helpottavat näkövammaisilla myös erilaiset suurennuslaitteet. Suurennuslasi on yksinkertainen laite, jolla voi helpottaa lukemista. Suurennuslaseja on saatavilla lisäksi erityyppisiä, ja ne voi olla varustettu myös valaisimella. Paljon lukevalle henkilölle tehokas apuväline on lukutelevisio, johon kuuluu kamera, näyttö ja lukupöytä. Kamera suurentaa kohteen näytölle, ja käyttäjä voi itse valita esimerkiksi suurennuskoon, tarkkuuden ja kirkkauden.[14]

Näkövammaisille suunniteltu kello, jossa on pistemerkkejä.

Näkövammat vaikeuttavat erilaisten kodin perusaskareiden hoitamista, esimerkiksi ruoanlaitto, tavaroiden löytäminen ja yleisestä siisteydestä huolehtiminen vaikeutuvat.[15] Tavallisillakin tuotteilla pystyy helpottamaan tavaroiden löytämistä. Kontrastieroja käyttämällä esimerkiksi tumma leipä erottuu paremmin vaalealta lautaselta ja maito tummasta lasista.[16] Näkövammaisille on suunniteltu myös esimerkiksi omia kelloja ja ajastimia. Kelloissa voi olla suurempi näyttöä ja selkeä kontrasti, ja lisäksi markkinoilla on pisterannekelloja, joiden kellotaulua voi tunnustella, ja puhuvia kelloja. Isonäppäinpuhelimissa on isot näppäimet, ja näppäinten välit ovat helposti tunnistettavissa sormilla.[17]