Katetuottolaskenta

Katetuottolaskenta tai katetuottoanalyysi on yleisesti käytetty yrityksen kannattavuutta selvittävä laskentamenetelmä. Katetuottolaskennassa suoritteelle kohdistetaan ainoastaan muuttuvat kustannukset.

Katetuotto eli myyntikate tarkoittaa rahamäärää, joka jää jäljelle, kun myyntituotoista vähennetään muuttuvat kustannukset. Katetuotolla katetaan yrityksen kiinteät kustannukset. Yrityksen tulos on se rahasumma, joka jää jäljelle, kun katetuotosta vähennetään kiinteät kustannukset.[1]

Katetuottolaskennassa tarkastellaan yrityksen tuottoja, kustannuksia ja tulosta, kun tuotantomäärissä, hinnoissa tai kustannuksissa tapahtuu muutoksia. Katetuottolaskennan avulla selvitetään, kuinka lisämyynti tai tuotteen hinnannosto vaikuttavat tuottoihin ja kustannuksiin. Käytännön yritysmaailmassa tulokseen vaikuttavat lukuisat tuotto- ja kustannustekijät. Katetuottolaskelmassa oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että yrityksellä on vain yksi tuottotekijä ja yksi kustannustekijä eli valmistettujen tuotteiden määrä. Laskelmassa oletetaan, että tuotot ja kustannukset nousevat ja laskevat vain tuotantomäärän vaihtuessa. Muita tekijöitä kuten mainoskampanjoita ei tarkastella.[1]

Katetuottolaskelma

Katetuottolaskelmaa varten kustannukset jaotellaan muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. Muuttuvia ovat kustannukset, jotka vaihtelevat suhteessa tuotantomäärään. Laskelma näyttää seuraavalta:[1][2]

{\begin{aligned}&~{\mbox{Myyntituotot}}\\&-{\mbox{Muuttuvat kustannukset}}\\&={\mbox{Katetuotto (myyntikate)}}\\\\&-\mathrm {Kiinte{\ddot {a}}t~kustannukset} \\&={\mbox{Tulos}}\end{aligned}}

Laskelmassa tehdään useita oletuksia. Kokonaiskustannukset ovat vakioita, samoin yksikköhinta ja yksikkökustannukset. Tuottoihin ja kustannuksiin vaikuttavat vain tuotettujen ja myytyjen tuotteiden määrät. Laskelmassa on vain yksi tuote kerrallaan. Tuotot ja kustannukset ovat vertailukelpoisia ilman aikatekijän huomioon ottoa. Lisäksi kokonaiskustannusten ja kokonaistuottojen kuvaaja on suoraviivainen suhteessa tarkastelun kohteena olevaan tuotantomäärään.[1]

Tunnusluvut

Katetuotto eli myyntikate

Katetuotto kuvaa, kuinka paljon myyntituotoista jää muuttuvien kustannusten jälkeen kiinteiden kustannusten katteeksi.

{\mbox{Katetuotto eli myyntikate}}={\mbox{Myyntituotot}}-{\mbox{Muuttuvat kustannukset}}

Katetuottoprosentti

Käytännössä katetuotto ilmaistaan usein prosentuaalisena tunnuslukuna, kateprosenttina.

{\mbox{Katetuottoprosentti}}={\frac {\mbox{Katetuotto}}{\mbox{Myyntituotot}}}\times {100}

Kriittinen piste

Kriittisellä pisteellä tarkoitetaan sitä myynnin määrää, jolla yritys pääsee nollatulokseen. Kriittinen piste voidaan laskea joko euro- tai kappalemääräisenä.

{\mbox{Kriittinen piste (euroa)}}={\frac {\mbox{Kiinteät kustannukset}}{\mbox{Katetuottoprosentti}}}\times {100}

{\mbox{Kriittinen piste (kpl)}}={\frac {\mbox{Kiinteät kustannukset (euro)}}{\mbox{katetuotto yksiköltä (euroa/kpl)}}}

Varmuusmarginaali

Varmuusmarginaali kuvaa sitä kuinka paljon myynti voi laskea ennen kuin ollaan kriittisessä pisteessä.

{\mbox{Varmuusmarginaali (euroa)}}={\mbox{Myyntituotot(euroa)}}-{\mbox{Kriittisen pisteen myynti (euroa)}}

\mbox{Varmuusmarginaali (kpl)}= \mbox{Myyntivolyymi (kpl)}-\mbox{Kriittisen pisteen volyymi (kpl)}

{\mbox{Varmuusmarginaali (prosenttia)}}={\frac {\mbox{Varmuusmarginaali (euroa tai kpl)}}{\mbox{ Myynti (euroa tai kpl)}}}

Katso myös

Lähteet

Laitinen, Erkki K. & Laitinen, Teija: Johdon laskentatoimi. Avain laskentatoimeen ja rahoitukseen, 2009. KY-Palvelu Oy. ISBN 978-952-99060-4-8.
Katetuottolaskenta - YRITYSTOIMINTA www.tieto.osaavayrittaja.fi. Arkistoitu 4.3.2018. Viitattu 3.3.2018.

Aiheesta muualla

Katetuottolaskenta (Arkistoitu – Internet Archive)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[:0-1] Laitinen, Erkki K. & Laitinen, Teija: Johdon laskentatoimi. Avain laskentatoimeen ja rahoitukseen, 2009. KY-Palvelu Oy. ISBN 978-952-99060-4-8.

[2] Katetuottolaskenta - YRITYSTOIMINTA www.tieto.osaavayrittaja.fi. Arkistoitu 4.3.2018. Viitattu 3.3.2018.