Mytilene

Mytilene oli lesboslaisen pentapoliin jäsen eli yksi saaren viidestä merkittävimmästä kaupungista (muut olivat Methymna, Antissa, Eresos ja Pyrrha).[4] Mytilene oli näistä kaupunkivaltioista merkittävin, ja koko saaren historia seuraa pääasiassa Mytilenen vaiheita.[3] Kaupungin nimi esiintyy antiikin lähteissä sekä muodossa Mytilene että Mitylene.[3] Nimi on esi-kreikkalaista alkuperää eli peräisin kreikkalaisten tuloa edeltäneeltä ajalta.[5] Antiikin aikana kaupungin ja saaren väestö oli aiolialaisia kreikkalaisia.[3]

Pittakos Mytileneläinen.

Zeus Ammon kuvattuna mytileneläisessä medaljongissa.

Mytilenen sijainti oli suotuisa rannikkomerenkulun ja -kaupan kannalta, ja kaupungissa oli hyvät satamat. Mytilene oli myös merkittävä laivastomahti. Kreikkalaiset ja roomalaiset kirjailijat ylistivät usein kaupungin kauneutta sekä sen linnoitusten vahvuutta. Kaupungin valtaan kuului paitsi alueita Lesboksen saarelta myös laajoja alueita Vähän-Aasian rannikolta vastapäätä saarta.[3]

600-luvun eaa. lopulla ja 500-luvun eaa. alussa kaupungissa toimi lainsäätäjä Pittakos, joka laskettiin myöhemmin Kreikan seitsemän viisaan joukkoon. Samaan aikaan elivät myös saaren tunnetut runoilijat Sapfo ja Alkaios. Näiden aikaan ajoittuu ensimmäinen historiallisesti tunnettu tapahtuma, jossa kaupunki oli mukana: tuolloin aiolialaiset ja ateenalaiset kiistelivät Vähän-Aasian luoteisosassa sijaitsevan Sigeionin hallinnasta. Kiista kytkeytyy selvästi saman ajan Mytilenen yläluokan kilpailuun vallasta. Kaupungin politiikassa kilpailivat monien muiden kaupunkivaltioiden tavoin oligarkit ja demokraatit. Kaupungissa tiedetään olleen kansankokous (damos) ja neuvosto (bolla).[3]

Persian vallan noustua alueella lesboslaiset osallistuivat Persian sotaretkille muun muassa Egyptissä ja Skyytiassa. Persialaissodissa 400-luvun eaa. alkupuolella lesboslaiset muodostivat merkittävän osaan Kserkseen laivastosta tämän sotaretkellä Kreikkaan.[3]

Kreikkalaisten voitettua Mytilene liittyi Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon ja oli siinä laivastoineen keskeisessä osassa. Peloponnesolaissodan neljäntenä vuonna eli 428 eaa. mytileneläiset kuitenkin kapinoivat Ateenan valtaa vastaan spartalaisten avustuksella. Sen seurauksena ateenalaiset määräsivät kaupungin väestön surmattavaksi. Thukydides kertoo, kuinka ateenalaiset lähettivät kolmisoudun määräämään surman suoritettavaksi, mutta tulivat pian tämän jälkeen katumapäälle, ja lähettivät toisen laivan perään kumoamaan viestin. Vain toisen laivan ennätysnopea purjehdus Lesbokselle pelasti asukkaat.[3][6] Mytilenen kaupunginmuurit kuitenkin tuhottiin, ja kaupunki joutui luopumaan laivastostaan. Sen maat jaettiin ateenalaisille, ja se joutui myös luopumaan omistuksistaan ja linnoituksistaan mantereella.[3]

Nk. Menandroksen talon lattiamosaiikkeja. Mytilínin arkeologinen museo.

Peloponnesolaissodan lopulla Arginusain taistelu käytiin kaupungin edustalla. Myöhemmin Mytilene oli liitossa Makedonian kanssa, minkä seurauksena sinne hyökkäsivät Memnonin joukot. Myöhemmin mytileneläiset, tunnetuimpina Laomedon ja Erigyios, ottivat osaa Aleksanteri Suuren sotaretkiin. Rooman valtakunnan noustessa Mytilene oli Mithridateen puolella, minkä seurauksena roomalaiset valtasivat ja tuhosivat kaupungin Marcus Minucius Thermuksen johdolla. Taisteluun otti osaa myös nuori Julius Caesar. Myöhemmin kaupunki sai roomalaisilta vapaakaupungin aseman. Vespasianus riisti kaupungin oikeudet pois, mutta Hadrianus palautti ne.[3]

Kaupunki säilyi läpi keskiajan nykyajalle saakka, ja se on Egeanmeren saarten harvoja antiikin ajalta peräisin olevia kaupunkeja, joissa asutus vaikuttaa jatkuneen keskeytyksettä. Keskiajalla kaupunki antoi nimensä koko saarelle, ja se tunnettiin useimmiten Lesboksen sijasta Mytilenenä. Nykyisin kaupunki tunnetaan nykykreikkalaisessa nimimuodossa Mytilíni.[3]

Kaupungin alueella on suoritettu suhteellisen vähän arkeologisia kaivauksia, koska nykyinen kaupunki on antiikin ajan kaupungin päällä. Ensimmäisiä kokeellisia kaivauksia tehtiin 1800-luvulla. Kaupungin teatterin alueella on kaivettu vuodesta 1958 lähtien.[2]

Antiikin aikaisia jäänteitä Mytilínin linnan lähellä.

Mytilenen kaupungin vanha osa sijaitsi saarella, jolla sijaitsi myös sen akropolis eli linnavuori. Kyseinen saari on nykyisin Mytilínin kaupungin läntisin niemi, ja antiikin aikaisella akropolis-kukkulalla sijaitsee keskiaikainen Mytilínin linna. Ajan kuluessa kaupunki levisi myös pääsaaren puolelle nykyisen kaupungin keskustan alueelle.[2][3]

Kaupungissa oli kaksi satamaa, toinen akropoliin saaren ja pääsaaren välisen salmen pohjois- ja toinen eteläpäässä. Pohjoisempi satama tunnettiin nimellä Maloeis. Se oli sotasatama, jossa oli tilaa 50 kolmisoudulle, ja voitiin sulkea ketjulla. Eteläisempi satama oli kauppasatama. Se oli suurempi ja syvempi, ja sitä suojasi aallonmurtaja.[3]

Teatterin rauniot.

Teatteri

Mytilenen teatteri sijaitsee kukkulan rinteessä nykyisen kaupungin länsilaidalla. Se oli rakennettu varhaisella hellenistisellä kaudella. Teatteri oli tyypillinen kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatterirakennus, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra. Orkhestran halkaisija on noin 25,3 metriä ja koko teatterin halkaisija noin 107 metriä. Katsomoon mahtui noin 10 000 henkeä. Skene- eli näyttämörakennus koostui neljästä tilasta, joiden välissä oli käytävät. Teatterin ympärillä oli ilmeisesti muita rakennuksia, tasanteita ja alttareita.[2][7]

Plutarkhos mainitsee teatterirakennuksen.[3] Sitä pidettiin antiikin aikana niin kauniina, että Pompeius käski kopioimaan sen pohjakaavan, kun rakennutti Roomaan kaupungin ensimmäisen kivisen teatterin.[2] Nykyisin teatterin alue on kaupungin laajin antiikin ajan arkeologinen kohde. Paikalla järjestetään edelleen teatteri- ja musiikkiesityksiä.[7]

Roomalaisen ajan talojen raunioita.

Kaupungin yksityistalot ja muut rakennukset

Teatterin läheltä on löydetty 300-luvulla eaa. rakennetun talon rauniot. Talon lattiamosaiikkien aiheet ovat Menandroksen näytelmistä, ja siksi talo tunnetaan ”Menandroksen talona”. Pyhän Theraponin kirkon läheltä on löydetty roomalaiselta kaudelta peräisin olevaa lattiamosaiikkia, akveduktin osa sekä antiikin aikaista tietä, jonka leveys on ollut 3,6 metriä.

Kaupungin ulkopuolella

Mórian akveduktia.

Mytileneen johti vettä pitkä Mórian akveduktina nykyisin tunnettu akvedukti, joka sai alkunsa Megáli Límni -nimellä nykyaikana tunnetulta järveltä Ólympos-vuoren pohjoispuolelta. Akveduktin parhaiten säilyneet osat ovat lähellä Mórian kylää noin seitsemän kilometriä Mytilínistä luoteeseen. Akveduktia on säilynyt jonkin verran myös Lámpou Mýloin kylän lähellä noin 15 kilometriä Mytilínistä länteen, sekä muutamissa muissa paikoissa.[2]

Loutrópoli Thermístä on löydetty esihistoriallisen ajan asutuksen jäänteet 2000–1000-luvuilta eaa.[2]

Esinelöydöt

Kaupungin samoin kuin koko Lesboksen saaren esinelöydöt ovat Mytílinin arkeologisessa museossa. Museossa on muun muassa keramiikkaa, hautakiviä ja -löytöjä, yksityistalojen lattiamosaiikkeja sekä rakennusten kivisiä koristeosia.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta antiikin Mytilene Wikimedia Commonsissa