Mytilínin linna

Mytilínin linna (kreik. Κάστρο Μυτιλήνης, Kástro Mytilínis), joskus Mytilínin linnoitus (Φρούριο Μυτιλήνης, Froúrio Mytilínis), on linna Mytilínin kaupungissa Lesboksen saarella Kreikassa.[1][2][3]

Mytilínin linna
Κάστρο Μυτιλήνης

Mytilínin linna.
Sijainti Mytilíni, Pohjois-Egean saaret, Kreikka
Koordinaatit 39°6′43″N, 26°33′45″E
Rakennustyyppi linna
Valmistumisvuosi bysanttilainen aika sekä 1300–1700-luvut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historia

Mytilínin linna sijaitsee samalla paikalla, jossa sijaitsi myös antiikin Mytilenen kaupungin akropolis eli linnavuori. Linnoitus uusittiin varhaisella bysanttilaisella kaudella 500-luvulla keisari Justinianuksen aikana. Bysanttilaisesta vaiheesta on säilynyt vain vähän jäänteitä.[1]

Mytilínin linnaa.
Mytilínin linnaa.

Vuonna 1355 linna samoin kuin koko Lesboksen saari tuli genovalaisen Gattelusion suvun haltuun, kun keisari Johannes V Palaiologos antoi sen myötäjäisinä sisarelleen Maria Palaiologinalle, jonka naitti Francesco (Francisco) Gattelusiolle. Linna kunnostettiin vuonna 1373. Se kärsi kuitenkin suuria vaurioita maanjäristyksessä jo vuonna 1384. Se kunnostettiin uudelleen sekä vahvistettiin 1400-luvun puolella. Gattelusion suvun valta kesti vuoteen 1462.[1]

Osmanit valtasivat kaupungin ja linnan syyskuussa 1462. Linna kärsi suuria vaurioita Venetsian–Turkin sodassa vuosina 1499–1504, ja kunnostettiin tämän jälkeen. Turkkilaiset kunnostivat, laajensivat tai modernisoivat linnaa myös vuosina 1643–1644, 1756 ja 1765–1766. Linna toimi kaupungin turkkilaisen varuskunnan sijaintipaikkana vielä 1800-luvulla. Alueella oli asutusta vielä 1900-luvun puolelle saakka. Linnaa on kunnostettu muinaismuistomerkkinä 1970-luvulta lähtien.[1]

Rakennukset ja löydökset

Linna sijaitsee kukkulalla Mytilínin kaupungin koillispuolella olevalla niemellä sen korkeimmassa kohdassa. Niemi oli antiikin aikana ja vielä ainakin keskiajan alkupuolella saari.[1] Linnan pinta-ala on noin kuusi hehtaaria, mikä tekee siitä yhden Välimeren alueen suurimmista. Se jakaantuu kolmeen osaan, ylälinnaan, joka sijaitsee kukkulan korkeimmalla kohdalla; keskilinnaan, joka on Gattelusion suvun rakennuttamaa; sekä alalinnaan, joka on turkkilaisten lisäämä. Monet jäljellä olevat rakennukset tai niiden rauniot ovat turkkilaisaikaisia.[2][3]

Mytilínin linnaa.

Ylälinnan sisäänkäynti on kaksoisportista sen eteläsivulta. Sen sisällä on muun muassa moskeija, jonka paikalla oli genovalaisaikana Pyhän Johanneksen kirkko. Keskilinnan sisäänkäynti on toisesta portista. Sen sisällä sijaitsivat muun muassa madrasa eli koulu sekä hamam eli turkkilainen kylpylä. Muihin rakennuksiin lukeutuvat muun muassa ruutivarasto, sotilassairaala sekä suuri vesisäiliö. Alalinna suojasi erityisesti linnan pohjoisinta sisäänkäyntiä.[2][4]

Linnoituskukkulan antiikin aikaisiin löytöihin lukeutuvat muun muassa Demeterin ja Koren sekä Kybelen pyhäkköjen jäänteet läheltä moskeijaa.[2]

Lähteet
  1. Κάστρο Μυτιλήνης: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 1.9.2020.
  2. Κάστρο Μυτιλήνης: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 1.9.2020.
  3. Κάστρο Μυτιλήνης Καστρολόγος. Viitattu 1.9.2020.
  4. Κάστρο Μυτιλήνης Greek Travel Pages. Viitattu 1.9.2020.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.