Myrskylasi

Myrskylasi on sään ennustamista varten kehitetty laite, joka koostuu nesteellä täytetystä lasiastiasta. Laitteen toiminta perustuu lasin sisällä olevan nesteen ulkonäön muutokseen, minkä perusteella voidaan yrittää ennustaa erilaisia säätiloja. Nykyaikaiset kokeet eivät ole kyenneet todistamaan myrskylasin toimivuutta.

Myrskylasi

Kuvaus

Lasin sisällä oleva neste koostuu useista eri aineista, useimmiten tislatusta vedestä, etanolista, salpietarista, ammoniumkloridista ja kamferista. Seoksen kehitti amiraali Robert FitzRoy, joka käytti myrskylaseja säätilojen ennustamiseen matkoillaan Charles Darwinin kanssa HMS Beaglella.[1]

Matkoillaan FitzRoy seurasi tarkasti myrskylasin käyttäytymistä ja dokumentoi sen toimintaa eri säätiloissa:[2]

  • Nesteen ollessa kirkasta, on tiedossa kirkasta ja selkeää säätä.
  • Nesteen ollessa sameaa, on sää pilvinen, mahdollisesti sateinen.
  • Jos nesteessä on pieniä täpliä, odotettavissa on sumua.
  • Mikäli neste on samea ja siellä on pieniä kidekukkia, on tiedossa kesällä myrskyistä säätä tai talvella lumisadetta.
  • Jos nesteessä on pieniä kiteitä kirkkaana talvipäivänä, on tiedossa lumisadetta.
  • Suuret hiutaleet nesteessä kertovat kesäisin pilvisyydestä ja talvisin lumisateesta.
  • Jos pohjalle alkaa kertyä kristalleja, on pakkanen kiristymässä.
  • Pitkät kiteet lasin yläosassa kertovat tuulisesta säästä.

Vuonna 1859 pahat myrskyt koettelivat Britteinsaaria. Britannian kruunu reagoi jakamalla myrskylaseja monille pienille kalastajayhteisöille, joita laivojen henkilökunta konsultoi ennen merille menoa. Tämän seurauksena myrskylasit tulivat tunnetuiksi nimellä ”FitzRoyn ilmapuntari”.

Kiteitä FitzRoyn myrsylasissa

Tarkkuus

Artikkelissa ”Journal of Crystal Growth” julkaistun kokeen mukaan lämpötilan muutos on ainoa tekijä, joka saa aikaan kiteiden kasvamisen myrskylasissa.[3]

Cecil Adams suorittimilloin? epävirallisia kokeita myrskylaseilla ja huomasi, että myrskylasin onnistuminen sään ennustamisessa on verrattavissa sattumaan.[4]

Ainesosat
  • 2,5 g salpietaria
  • 2,5 g ammoniumkloridia
  • 33 ml tislattua vettä
  • 40 ml etanolia
  • 10 g kamferia

Kuumenna tislattu vesi ja sekoita joukkoon salpietari ja ammoniumkloridi. Lisää lopuksi etanoli ja kamferi. Kaada valmis seos korkilla suljettuun koeputkeen.

Katso myös

Lähteet
  1. Storm Glass
  2. FitzRoyn myrskylasi, About.com
  3. Tanaka, Yasuko et al. "Pattern formation of crystals in storm glass" Journal of Crystal Growth 310 (2008): 2668–2672.
  4. Can storm glasses predict the weather?, The Straight Dope

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.