Myrskylä

Myrskylä on 1200-luvulla ollut osa Porvoon seurakuntaan kuulunutta Pernajan kappeliseurakuntaa. Virolaisella Padisen luostarilla oli patronaattioikeus Porvoon maaseurakuntaan vuodesta 1351 alkaen. Tältä ajalta Myrskylässä on munkkeihin viittaavia paikannimiä, kuten Munkbrink, Munkbro äng, Munkbäck ängen ja piispaan viittaava Pispängen. Padisen luostarin oikeudet siirrettiin Turun hiippakunnalle vuonna 1428.

Hallila on mainittu asiakirjoissa ensimmäistä kertaa lähteiden mukaan vuonna 1403 ja Myrskylä vuonna 1485. Myrskylän nimi kirjoitettiin tuolloin muodossa Mörskeby tai Mörsköle. Kaikki Myrskylän seitsemän maarekisterikylää Hallila, Hyövinkylä, Jaakkola, Kankkila, Kreivilä, Myrskylänkylä ja Pakila) on mainittu kirjallisissa lähteissä 1540-luvulle tultaessa.[7]

Myrskylän ensimmäinen kirkko rakennettiin joko vuonna 1604 tai 1611, Myrskylän ollessa vielä Pernajan evankelis-luterilaisen seurakunnan kappeliseurakuntana. Turun piispa (1627–1652) Isaacus Rothovius (1572–1652) päätti vuonna 1633, että Myrskylästä muodostetaan Pernajan seurakunnasta riippumaton itsenäinen Myrskylän seurakunta. Ruotsin kuningatar Kristiina vahvisti tämän päätöksen vuonna 1636.

Myrskylän ensimmäiseksi kirkkoherraksi kuningatar määräsi Mikael Matiuksenpoika Buscheruksen vuodesta 1636 alkaen. Myrskylän ensimmäinen kirkko paloi ja toinen kirkko rakennettiin vuoteen 1639 mennessä samalle alueelle kuin nykyinen. Kolmas ja samalla nykyinen kirkko rakennettiin 1803.[8] Buscherus on toistaiseksi pisimpään Myrskylän evankelis-luterilaista seurakuntaa palvellut kirkkoherra. Toiseksi pisimpään on toiminut Hagfors 1900-luvun alkupuolella.

Kuningatar Kristiina lahjoitti vuosina 1636 ja 1638 Myrskylästä 41 taloa kenraali Arvid Forbuksen veljelle Matias Forbukselle. Porvoossa sijaitsevasta Ånäsin kartanosta kotoisin ollut Forbus perusti Kirkkojärven pohjoispuolelle säteritilaksi Myrskylän kartanon. Lahjoitus alkuperäisessä muodossaan peruutettiin ja vuonna 1863 kartanosta tuli ratsusäteritila, jolla oli verovapauden vastikkeeksi velvoite ylläpitää kruunun palvelukseen jatkuvasti valmiina kolme ratsuväkisotilasta hevosineen ja varusteineen.[7]

Vuonna 1743 Ruotsi hävisi Venäjän kanssa käydyn hattujen sodan. Turun rauhassa Ruotsin kuningaskunta kärsi suurta Pohjan sodan Uudenkaupungin rauhaa suuremmat aluemenetykset. Ne aiheuttivat Porvoon hiippakunnan piispalle verotulojen menetyksiä, joten Myrskylän seurakunta muutettiin 1747 anneksiseurakunnaksi, piispan palkkapitäjäksi, minkä kirkkoherrana toimi Porvoon piispa. Käytännössä sijaiskirkkoherra huolehti kirkollisista tehtävistä ja piispa itse johti pitäjänkokouksia. Ajoittain myös varapastorilla, sijaiskirkkoherrallakin, saattoi olla oma apulainen.

Maaseudulla pitäjänkokoukset päättivät seurakunnan asioiden lisäksi myös maallisista asioista vuoteen vuoden 1865 kunnallisasetukseen saakka. Pitäjänkokouksen tilalle tuli ensin kuntakokous ja myöhemmin kunnanvaltuusto. Kunta-asetuksen jälkeenkin Suomen evakelis-luterilaisen kirkon seurakunnista eriintyneitä maallisia kuntia kutsuttiin edelleen pitäjiksi, vaikka ne jo olivat kuntia.

Myrskylän kunnan sivistystoimeen liittyvät Myrskylän koulu ja Myrskylän kunnankirjasto. Kirjasto toimii Myrskylän 1958 rakennetussa kunnantalossa. Myrskylän kunnanvaltuuston kokoukset järjestetään Myrskylän koululla.

Kreivilän entinen kansakoulu.

Myrskylän kunnan kirkonkylällä toimii peruskoulun alakoulu (Myrskylän koulu, luokka-asteet 0-6).[15] Yläkoulua ja lukiota myrskyläläiset käyvät naapurikunnissa, esimerkiksi Orimattilan yhteiskoulussa ja Erkko-lukiossa. Aikaisemmin myrskyläläiset kävivät lukiota muun muassa Porlammin lukiossa, mutta Lapinjärven kunnan lakkautettua sen, oppilaat menevät toisen asteen yleissivistäviä opintoja varten lähikuntien muihin lukioihin.

Myrskylän Syväjärvi.

Liikuntatoimessa on toimintoja, mm. uimakouluja Syväjärvellä, jonka rannalla on Myrskylän kunnan virallinen vesitarkastettu uimapaikka. Lisäksi kunta järjestää vuosittain toukokuusta kesän loppuun kestävän postilaatikkopyöräilyn, jossa pyöräilypostilaatikon ohittaneet voivat merkitä nimensä postilaatikossa olevaan vihkoon.

Postilaatikkopyöräilyn postilaatikoita on

• Kentänmäellä, lähellä Loviisanseudun Vesi Oy:n pumppaamoa
• Orimattilan kaupungin vastaisella rajalla Kylmäsuon Niemeläntien alussa
• Lapinjärven kunnan vastaisella rajalla satoja metrejä ennen Lapinjärven rajaa
• entisen Artjärven kunnan, nykyisen Orimattilan kaupungin vastaisella rajalla Artjärven aseman lähellä
• entisen Pernajan kunnan, nykyisen Loviisan kaupungin vastaisella rajalla lähellä Digitan Pernajan radio- ja televisiolähetysasemaa
• Pukkilan kunnan seututie 162n varrella
• Muttilassa Kreivilään johtavan tien länsipuolella Muttilantiellä

Kuntolaatikoissa on Myrskylän kartta tutustuttavaksi.

Myrskylän Euroopan unioni direktiivistä johtuvien vaatimusten mukainen vesitutkittu uimaranta on Syväjärven länsiranta Syväjärventie 155:ssä. Eurouimarannalla on pukukopit, lentopallokenttä verkotta, kaksi grillikatosta, laituri ja pitkä seisomapöytä sekä miesten ja naistren kuivakäymälät pysäköintialueen itäreunalla. Myrskylässä on monia järviä ja rantoja, joita käytetään uimiseen on mm. Teeno Kankkilassa ja Pakilan Kotojärvellä.

Postilaatikkopyöräilyn ja suoritusten rekisteröimisen lisäksi on Kentänmäellä myös seitsemäs liikuntasuorituspaikka mäen laella, josta alkaa kaksi ulkoilureittiä samasta paikasta ja aluksi samaa reittiä noudattaen: AMPu:n 4H -kerhon luontopolku, jolla on seitsemän rastia ja Lassen polku, joka erkanee luontopolusta sen toisen rasti jälkeen ja leikkaa luontopolun lopun kuudennella rastilla jatkuen mäen keskikorkeudella etelään kaartaen pohjoiseen.

Kartanonmäellä on frisbeegolfrata, jota varten voi lainata Myrskylän kirjastosta liitokiekot. Kartanonmäen ja kirkonkylän ydinkeskusten välillä on Kartanonmäen uimaranta, jota varten ei suoriteta virallisia uimapaikan vesimittauksia Kirkkojärvi niin kuin Syväjärvellä, jonka länsirannalla on kunnan virallinen uimapaikka Syväjärventie 155 C:ssä. Syväjärven uimarannalla on pitkä pystypöytä ja kaksi grillikatosta.

Kiparkatti.

Myrskylän Myrsky järjestää vuosittain Kiparkatissa Lassen hölkän.

Myrskylän kunnan teknisellä toimella on yhteistyötä Askolan kunnan kanssa, lakisääteinen ympäristöhallinto on yhteinen ympäristölautakunnan ja ympäristösihteerin osalta.

Muiden muassa Loviisan kaupunki saa osan vedestään Myrskylän kirkonkylän Kentänmäen vedenottamolta, mikä nykyään kuuluu Loviisanseudun Vesi Oy:lle. [16]

Pinnanmuodoiltaan Myrskylä on eteläsuomalaista suhteellisen vähäisten korkeuserojen seutua, mutta kunnan alueella on kuitenkin hyvin vaihtelevia maisemia. Maasto on peltoja ja tavanomaista sekametsää sekä siellä täällä kallioita, joista osa on varsin jyrkkiä. Myrskylässä on joitain suuria jääkautisia siirtolohkareita: Hallilan Tonttukirkko[17], Jaakkolan Karhukivi ja Laivakivi sekä Hyövinkylän Tallsten.[18]

Luonnonsuojelualueita Myrskylässä ovat Paavolan kolme luonnonsuojelualuetta ja Sopajärven luonnonsuojelualue.[19]

Pääosa Myrskylästä kuuluu Koskenkylänjoen ja sen sivujoen Myrskylänjoen vesistöalueeseen. Lounaisin osa kunnasta on Ilolanjoen valuma-aluetta ja pieni kulma lännessä Porvoonjoen valuma-aluetta. Miltei puolet järvistä kuuluu Myrskylänjoen valuma-alueeseen.

Syväjärveä.

Myrskylän alueella ei ole kovin suuria jokia, mutta kylissä on runsaan hehtaarin laajuisia järviä. Kunnan järviä ovat Isojärvi, Kirkkojärvi, Muttilanjärvi, Pöyrysjärvi, Sopajärvi, Sulkavanjärvi, Siippo ja Vähäjärvi.

Suurin niistä on Kirkkojärvi, joka sijaitsee Myrskylän kirkonkylän itäpuolella. Kirkkojärven koillisrantaan on kaavoitettu Kirkonkylänranta-niminen asuinalue, joka sijaitsee lähellä entistä Myrskylän kartanoa. Lähellä kirkonkylää ovat myös Sopajärvi Sopajärvellä ja Siippo Artjärventien ja Lapinjärventien välillä Myllykylässä sekä Muttilanjärvi Muttilassa hieman etäämpänä. Sulkavanjärvi sijaitsee Hallilassa Pernajan Koskenkylään johtavan tien varrella. Nämä kaikki järvet laskevat Koskenkylänjokeen Myrskylänjoen kautta.

Kirkkojärvestä itään sijaitsevassa Syväjärvessä on Myrskylän kunnan virallinen uimapaikka. Tämä järvi laskee Koskenkylänjokeen Pekinojan kautta. Syväjärven lähialue ja rannat ovat suosittuja pientaloasumispaikkoja mahdollisesti siksi, että ne sijaitsevat lähellä kirkonkylää.

Tankvallinojan kautta Ilolanjokeen laskevat Pakilassa Kotojärvi, Pimijärvi ja Valkjärvi. Valkjärvi on kunnan eteläosassa, ja se ulottuu myös Askolan puolelle.

Järvelänjärvi Järvelässä ja Teeno Kankkilassa laskevat Ilolanjokeen sen yläosassa.

Kokkusan Teeno eli Puntarjärvi Kankkilassa kuuluu ainoana Myrskylän järvistä Porvoonjoen vesistöalueeseen.

Myrskylän tieyhteyksiin kuuluvat seututie 167, joka kulkee etelästä Koskenkylästä Myrskylän kirkonkylän kautta pohjoiseen Orimattilan suuntaan. Pukkilan suunnasta Myrskylän kirkonkylään vie seututie 162. Artjärven suunnasta Myrskylän kirkonkylään vie puolestaan seututie 174. Muita huomattavia teitä ovat yhdystie 1605 kunnan kaakkoisosassa ja kirkonkylästä itään Lapinjärven Porlammille vievä yhdystie 1751.

Myrskylän koillisosan halki kulkee Lahti–Loviisa-rata, johon kuuluva Myrskylän rautatieasema sijaitsee kunnan rajojen ulkopuolella Lapinjärven Porlammin kylässä. Asemalta on noin kuuden kilometrin matka länteen Myrskylän kirkonkylään. Myrskylän kunnan alueella on kuitenkin sijainnut saman rautatien toinen rautatieasema, jonka nimi oli Artjärven rautatieasema. Rautatien henkilöliikenne loppui jo 1970-luvulla.

Vuoden 2018 lopussa Myrskylässä oli 1 922 asukasta, joista 908 asui taajamassa, 984 haja-asutusalueilla ja 30:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Myrskylän taajama-aste on 48,0 %.[24] Kunnassa on vain yksi taajama, Myrskylän kirkonkylä.[25]

Noin kolmasosa myrskyläläisistä työskentelee tuotannossa tai rakennustoiminnassa. Kunnassa on savukalanjalostusta, muoviteollisuutta, kiviteollisuutta ja maalaiskunnalle tyypillisiä palveluita.

Myrskylässä louhitaan punagraniittia, yhtä kaupallista graniittilajia, jonka kaupallinen nimi rakennustarvikkeena on Myrskylä Red.[29] Siitä louhitaan eduskunnan uudet portaat 2 700 metriä pitkänä.[30]

Suomen tuhannesta suurimmasta maatilassa Myrskylässä sijaitsee neljä. Suurin näistä tiloista on kooltaan 291,55 hehtaaria ja pienin 157,87 hehtaaria.[31]

Myrskylässä on ollut 1900-luvun alussa kuusi meijeriä: Grevnäsin osuusmeijeri (Kreivilässä), Hallilan meijeri, Myrskylän kartanon meijeri, Nybron meijeri, Koukjärven meijeri ja Labbomin meijeri (Jaakkolassa).[32] Myöhemmin Myrskylän kirkonkylässä toimi myös E-liikkeen meijeri. Sen tiloissa toimii kalasavustamo Safu.[33] Myrskylän Savustamo tuottaa kalajalosteita myös vientiin ja sillä on tehtaanmyymälä. Apetit Pakaste Oy:n hallussa savustamo suljettiin, mutta se avattiin 2015 uudelleen, kun Ahvenkosken Savu Oy osti tilat. Nykyään Ahvenkosken Savu ei toimi enää lainkaan Ahvenkoskella, vaan kaikki senkin toimina on keskitetty aikeisempaa laajempiin tiloihin Myrskylään. Myrskylän savustamolla on jatkuvasti auki oleva tehtaanmyymälä tuotantotilojen yhteydessä samassa rakennuksessa.

Myrskylän huonekalutehdas oli toiminnassa ollessaan suuri teollinen työllistäjä. Nykyään sen kiinteistö palvelee rautakaupan ja atk-yrityksen sekä puukenkätehtaan tiloina. Tiloissa on myös kansanopiston kutomatoimintaa ja ProAgrian neuvontapiste.

Myrskylän kirkonkylässä on ollut kaksi pankkia. Nykyään kirkonkylässä on Myrskylän Säästöpankin pääkonttori, minkä sivukonttorit ovat Orimattilassa ja Mäntsälässä.

Siirtoväen mukana vuonna 1946 kuntaan tuli myös vuoden 2015 alusta Orimattilan Osuuspankkiin liittynyt Myrskylän Osuuspankki, joka oli aiemmin nimeltään Uukuniemen Latvasyrjän Osuuskassa. Väkilukuun nähden Myrskylässä on ollut Uudenmaan eniten pankkikonttoreita väkilukuun suhteutettuna. 2018 Orimattilan Osuuspankin Myrskylän konttori suljettiin, ja kiinteistö myytiin maanainesyritykselle. Konttori on ollut käytössä enää vain pyynnöstä neuvotteluja varten. Orimattilan Osuuspankki muodostaa 2023 yhdessä Kärkölän Osuuspankin, Mäntsälän Osuuspankin ja Pukkilan Osuuspankin kanssa Ylä-Uudenmaan Osuuspankin. Mäntsälä on Keski-Uudenmaan kunta, Pukkila Itä-Uudenmaan kunta ja Kärkölä Päijät-Hämeen. Aikaisemmin Orimattilan ja Pukkilan Osuuspankkien kesken oli keskustelua yhdistymisestä Päijät-Hämeen Osuuspankkiin.

Vähittäiskaupan palveluihin kuuluu Osuuskauppa Hämeenmaahan kuuluneen vanhan osuuskaupparakennuksen paikalle rakennettu Sale. Alkuperäistä Salea on laajennettu. Sitä ennen K-Market suljettiin, ja sen tilat ovat edelleen tyhjät.

Salea ennen sen paikalla oli Myrskylän Osuuskaupan rakennus vuodelta 1929. Myrskylän Osuuskauppa lakkasi 1962 ja se liittyi Orimattilan Osuuskauppaan.

Myrskylässä on toiminut myös Lahden Osuuskauppa ja yksityiskauppiaita.

Myrskylän Osuuskauppa r.l.:n ensimmäinen myymälä vuosilta 1919–1929 on edelleen olemassa ja se tunnetaan Pelanderin talona.

1929 vuodelta paikalla ollut Myrskylän Osuuskaupan toinen rakennus purettiin, ja sen tilalle rakennettiin yksikerroksinen Salen rakennus. Osuuskaupan ja kahvilan lähellä oleva kaksikerroksinen asuintalo on toiminut aikaisemmin Myrskylän apteekkina. Nykyinen apteekki toimii Myrskylän kunnanviraston rakennuksessa.

K-Market Myrskylyhty suljettiin vuoden 2013 aikana, joten S-ryhmän Sale on ainoa varsinainen elintarvikeliike Myrskylässä. Samassa kiinteistössä toimii myös 2022 avattu uusi Lounaskahvila Violetta, missä on Myrskylän kunnankirjaston lisäksi Myrskylän kirkonkylän toinen avoin langaton lähiverkko. Violetan yhteydessä toimii 2023 avattu Xmeal-hampurilaisravintola.

Kreivilän kylässä asuvat asioivat Liljendalin vähittäiskaupoissa. Myrskylässä on myös kahvila-ravintola Myrskytähden yhteydessä toimiva asiamiesposti, kukkia myyvä kioski ja Myrskylän apteekki, mikä toimii myös matkahuollon asiamiehenä. Kirkonkylässä oli kaksi autokorjaamoa, joista toinen suljettiin 2015, ja Muttilassa kolmas autokorjaamo, mikä on siirtynyt kirkonkylään.

Kiparkatissa on tanssipaikka ja Kentänmäellä pururata. Kiparkatin lähellä on suurehko kaupallinen soranottamo.

Seututie 167:n risteys Myrskylän kirkonkylässä, Myrskylänkylässä, josta tie vie pohjoiseen Kylmäsuon, Pakaan ja Uudenkartanon kautta Orimattilan kirkonkylään. Oikealla Artjärventielle ja Porlammintielle vievä liittymä. Helsingistä Porvoon kautta pääsee vajaassa parissa tunnissa linja-autolla Myrskylään, josta matka jatkuu Porlammille tai Artjärvelle.

Myrskylän kirkonkylässä Osuuskauppa Hämeenmaan Myrskylän Salen eteläpuolella on kaukoliikenteen linja-autopysäkki. Samalla alueella on ABC:n bensiini- ja dieselöljytankkauspiste. Myrskylän keskeisimmät asfaltoidut tieyhteydet ovat Lahden – Loviisan Pernajan Koskenkyläntie, Koskenkyläntie seututie 167 ja Mäntsälän-Myrskylän tie, 162 sekä Koskenkylän tieltä lähtevä Porvoon-Myrskylän tie, Porvoontie yhdystie 1605.

Myrskylässä toimii kolme taksiautoilijaa: Bruce Oy Myrskylä, Kuljetus-Högström Oy sekä Myrskylän taksi Forsman.

Avoin langaton lähiverkko on Kartanonmäen lähellä rautakauppa V. Vilkmanin rakennuksessa entisessä Myrskylä Oy:n konkurssiin menneen huonekalutehtaan kiinteistössä. Muita avoimia langattomia lähiverkkoja ovat Myrskylän kirjaston verkko 1958 rakennetussa Myrskylän kunnantalossa, jossa toimi ennen uudisrakennuksen valmistumista vuosikymmeniä myös Myrskylän kunnan palokunta.

Myrskylän kirkonkylässä on HSPA+ -tietoliikenneyhteydet ja DNA:n LTE-yhteys. Kirkonkylän merkittävin telemasto, missä ilmeisesti on sähkökatkosten varalta aggregatisointi, on Kamalamäellä lähellä kirkkoherranvirastoa. Kamalamäen toinen nimi on Kumistenmäki, minkä länsipuolella kulkee Kumistentie.