Myllyn Paras

Vuonna 1928 Hyvinkään seudun maanviljelijät perustivat Tuottajain Mylly Oy:n, jonka kauramylly aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Yrityksen ensimmäinen merkkituote oli "Oma Jyvä" -kaurahiutaleet. Jauhatukseen otettiin muitakin viljoja: 1933 ohra ja ruis ja 1936 vehnä.[8]

Toisen maailmansodan aikana mylly pidettiin pääosin toiminnassa, vain pommituksista johtuvista sähkökatkoista aiheutui seisauksia. Yhdeksän vuoden viljasäännöstely päättyi vuonna 1949.

1970-luvun alusta lähtien mylly toimi perheyrityksenä.[8] Myllyn vieressä toimi makaronitehdas, joka ajautui konkurssiin vuonna 1975. Mylly oli toimittanut tehtaalle raaka-aineet ja kun tehdas ei pystynyt maksamaan velkojaan, makaronilaitteistot siirtyivät myllyn omistukseen. Myllyn Paras aloitti makaronituotantonsa samana vuonna. Pasta oli 1970-luvulla eksoottista ruokaa Suomessa, jossa syötiin lähinnä perunaa ja jonkin verran riisiä.[9]

Marian Konditoria ostettiin Valiolta 1978, jolloin leipomotoiminta alkoi.[8] Vienti Neuvostoliittoon aloitettiin seuraavana vuonna. Myllyn Paras -makaroni ja -tuotemerkki lanseerattiin vuonna 1983.[8] Myllyn Paras toi pakastetaikinat markkinoille ensimmäisenä Suomessa ja siirtyi niiden menestyttyä päivittäisleivonnasta pakastetuotteisiin.[10]

1980-luvun alussa Hyvinkäällä alettiin valmistaa ensimmäisiä pastatuotteita, sarvimakaroneja.[11]

Vuonna 1988 yhtiö alkoi valmistaa laminoituja taikinalevyjä automaattisella laminaattorilaitteella.[8] Myllyn Paras -torttutaikinalevyt lanseerattiin televisiomainoksella "Mä tuun puolen tunnin kuluttua".[12]

Raketti Spagetti syntyi 1980-luvun lopussa, kun yhtiössä mietittiin, mitä tavallisen spagetin tuotannossa syntyvillä pienillä pätkillä tekisi. Pätkiä ei voitu kerätä linjastolta, mutta ideasta syntyi uusi tuote. Tuotteen nimi viittaa ruuanvalmistuksen nopeuteen: pätkäpasta kypsyy hetkessä.[13]

1990-luvulla vienti Venäjälle ja Baltiaan aloitettiin uudelleen.[8]

2000-luvulla Suomen pakastetaikinoiden markkinajohtaja Myllyn Paras Oy:n pakastetehtaan tuotantopinta-ala kaksinkertaistui[14] ja leivonnaispakasteet kasvoivat tuoteryhmistä nopeimmin[15].

Vuonna 2007 Hyvinkään myllyn yhteydessä oleva kattila alkoi toimia bioenergialla, hiutaletuotannossa syntyvällä kauran kuoriaineella. Syntyvää energiaa käytettiin muun muassa prosessihöyrynä ja kiinteistön lämmitykseen ja ylimääräinen energia myytiin Hyvinkään Lämpövoima Oy:n kaukolämpöverkkoon.[16].

Vuonna 2008 Myllyn Paras oli markkinajohtaja kuivapastoissa ja pakastetaikinoissa, viennin osuus on kymmenes[10].

Lamavuonna 2009 Myllyn Paras teki siihen astisen ennätyksensä joulusesongin myynnissä, 3,7 miljoonaa euroa.[17]

Vuonna 2010 Myllyn Paras kertoi suosivansa suomalaista viljaa: kaura on kokonaan suomalaista samoin kuin lähes kaikki vehnä. Ruista se sen sijaan joutui tuomaan, sillä sitä ei saatu tarpeeksi Suomesta [17]. Myllyn Paras päätti investoida 35 miljoonaa euroa uuteen Venäjälle rakennettavaan hiutaletehtaaseen.[8]

Vuonna 2011 Myllyn Paras järjesti Suomen ensimmäiset piparinleivonnan SM-kisat ja on sen jälkeen järjestänyt niitä vuosittain. Kisoissa palkitaan se, joka muotoilee, paistaa ja koristelee valmistaikinasta upeimman piparkakun.[18] [19]

Vuonna 2015 Myllyn Paras alkoi käyttää pakastetehtaassaan maakaasun sijaan suomalaista Gasum-biokaasua, jolloin tehtaan hiilidioksidipäästöt putosivat nollaan.[20] Konsernin liikevaihto oli 57,6 miljoonaa euroa.[8] Venäjän hiutalemylly avattiin.[8] [21] [22]

Vuonna 2016 konserniin kuuluivat mylly ja pakastetehdas Hyvinkäällä ja Moskovan alueella Domodedovossa sijaitseva hiutalemylly[15] ja yhtiö työllisti yli 220 henkilöä[23]. Myllyn Paras -konserni toimi Suomessa, Venäjällä, Kazakstanissa ja Virossa [24]. Vientimaista suurin oli Venäjä. Myllytuotteita vietiin jonkin verran myös Baltian maihin ja Ruotsiin.[8]

Vuonna 2017 Myllyn Paras osallistui Suomi100-hankkeeseen Parasta arjessa -tempauksella, jossa se tarjosi kokkausopetusta nuorille, jotka olivat juuri muuttaneet pois kotoa.[25] Konsernin liikevaihto oli 51 miljoonaa euroa.[26]

Tammikuussa 2018 pääomasijoitusyhtiö Sponsor ilmoitti ostavansa enemmistöosuuden Myllyn Parhaasta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi yrityskaupan.[27] Kauppaan kuului Myllyn Paras, MP Tehdaspalvelut, Myllyn Paras Oy Pakasteet ja MP Pakastetehdaspalvelut eli Myllyn Paras -liiketoiminta Suomessa ja kaksi tuotantolaitosta Hyvinkäällä: mylly ja pakastetehdas. Sen sijaan Myllyn Parhaan liiketoiminta ulkomailla, kuten Venäjällä tai Kiinassa, eivät kuuluneet kauppaan. Siirtyvän liiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2017 noin 51 miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä Pekka Savela luopui toimitusjohtajan tehtävistä, mutta jatkoi yhtiön vähemmistöomistajana ja Myllyn Paras Oy:n Venäjän liiketoimintojen vetäjänä. Myllyn Parhaan uusi toimitusjohtaja Kirsi Vesterinen aloitti työssään vuoden alussa.[26] [28] [4] Vuonna 2018 toteutuneen Sponsor Capital -yrityskaupan jälkeen Myllyn Parhaan entinen toimitusjohtaja Pekka Savela jatkoi yrityksen Venäjän liiketoimintojen vetäjänä.[26] [4] Samalla hänen vetämänsä Myllyn Paras Oy Konserni muutti nimekseen MP Konserni Oy. MP Konserni Oy:lle ei jäänyt Suomeen liiketoimintaa.[29]

Keväällä 2019 lanseerattiin patentoitu rypsikauravalmiste, OATGOODS. Myllyn Paras vei tuotteitaan Kiinaan, Baltiaan ja Ruotsiin.[30] Huhtikuussa Myllyn Parhaan toimitusjohtajana aloitti Miska Kuusela.[2]

Keväällä 2020 Myllyn Parhaan makaronimyynti jopa seitsenkertaistui viikkotasolla koronapandemian vuoksi ja siksi tuotannossa otettiin käyttöön yövuoro. Makaronitehdas oli käynnissä myös viikonloppuisin, ensimmäistä kertaa jopa pääsiäisen pyhinä.[5] Poikkeustilanne lisäsi myös jauhojen ja torttutaikinan[31] kulutusta ja Myllyn Parhaan reseptisivujen kävijämääriä. Suosituin oli sämpyläresepti, jota haettiin kolminkertainen määrä normaalitilanteeseen verrattuna.[32] Koulujen ja ravintoiloiden sulkeminen sen sijaan pudotti Food servicen myynnin. Liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla, mutta liikevoitto kasvoi.[7]

Myllyn Paras siirtyi Lantmännenin omistukseen syksyllä 2021.[33]

Myllyn Paras Korppujauho -pakkaus vuonna 2017

Myllyn Paras -jauhoja käytetään leivonnassa ja ruoanlaitossa. Jauhot valmistetaan testatuista, puhtaista ja laadukkaista viljoista ja aina kun mahdollista, niihin käytetään suomalaista viljaa. Vehnä ja ohra ovat aina suomalaisia, mutta rukiin suomalaisuus riippuu vuosittaisesta satotilanteesta. Suomen ulkopuolelta tuodaan durumvehnää ja tattaria. Jauhamisprosessin jälkeen jauhot pakataan ja niiden annetaan kypsyä pakkauksissaan. Jauhovalikoimaan kuuluu durumvehnäjauho, graham täysjyvävehnäjauho, hiivaleipävehnäjauho, vehnäjauho, ohrajauho, ruisjauho, tattarijauho, korppujauho ja ruiskorppujauho, lettu- ja vohvelijauho, pannukakkujauho, pizzajauho ja sämpyläjauhoseos.[36]

Myllyn Paras Sporttipasta -pakkaus kesällä 2017

Vuonna 2020 Myllyn Paras kertoi valmistavansa vuodessa noin 15 miljoonaa kiloa pastaa, mikä vastaa yli puolta suomalaisten syömästä pastasta.[5] Paineen avulla pastataikina puristetaan muottien läpi, jonka jälkeen se leikataan halutun mittaiseksi ja pussitetaan. Eri muotoisilla muoteilla samoista perusraaka-aineesta saadaan erilaisia pastatuotteita kuten Cannellonia, Fusillia, Lasagnea, Makaronia, Penneä ja Spagettia. Myllyn Paras valmistaa myös gluteenitonta pastaa.[37] Yhtiön sarvimakaroni oli Suomen suosituin pastatuote esimerkiksi vuonna 2021, jolloin sitä valmistettiin noin 200 000 kiloa viikossa.[11] [38] Suomessa myydystä pastasta yli puolet oli sarvimakaronia.[38] Raketti Spagettia valmistuu yhdessä neljän tunnin erässä 50 000 kiloa.[13]

Kesällä 2020 Myllyn Paras toi markkinoille ensimmäisen täysin kotimaisen pastatuotteen, kaurasta valmistetun makaronin.[35][39] Seuraavana kesänä markkinoille tuotiin myös kierteen, putken ja simpukan muotoisia kotimaisesta vehnästä tehtyjä pastoja. Aiemmin suomalaisissa pastoissa oli käytetty ulkomailta tuotua durumvehnää, jota ei voi kasvattaa Suomessa.[35]

Hiutaleita ja leseitä Myllyn Paras valmistaa kauran-, ohran-, vehnän ja rukiinjyvistä[40]. Valmistuksessa käytetään kotimaisia viljoja, mutta ulkomailta tuodaan niihin tarvittua riisiä ja tattaria, huonona satovuotena myös ruista[40]. Vehnä- ja ruishiutaleet valmistetaan puhdistamalla jyvät, jonka jälkeen seuraa leikkaus, höyrytys ja litistys. Ohrahiutaleet valmistetaan muuten samoin, paitsi että jyvät myös kuoritaan, kun taas kaurahiutaleet kuoritaan ja lämpökäsitellään. Hiutaleet sopivat puurojen, leivonnaisten ja jälkiruokien valmistukseen. Myllyn Paras valmistaa myös Lidlin Guldsol-hiutaleet ja Pirkan perushiutaleet.[41]

Myllyn Paras valmistaa mannasuurimot erottamalla vehnäjauhatuksessa karkeat ydinrakeet mannasuurimoiksi. Tummissa mannasuurimoissa käytetään vehnäjyvän ydinosaa ja kuorikerroksia, kauramannasuurimot tehdään sekoittamalla kaurarakeita ja mannasuurimoita. Suurimoista voi valmistaa mannapuuroa ja vispipuuroa, jälkiruokia tai leivonnaisia.[42]

Myllyn Parhaan esikypsytetyt ohrasuurimot palkittiin kunniamaininnalla Vuoden Tähtituote -kilpailussa vuonna 2000[43].

Myllyn Paras valmistaa myös myslejä, granoloita, muroja, keksejä ja texmextuotteita.[44]

Oatgoods-sarjaan kuuluu puuroja ja texmextuotteita[45]. Tuotteessa käytetään täysjyväkauraa, joka eroaa ravitsemuksellisesti olennaisesti esimerkiksi kauraydinjauhosta.[30]

Myllyn Parhaan pakasteleivonnaiset ovat paistovalmiita. Vuonna 2017 valikoimaan kuului muun muassa leipiä, sämpylöitä, piirakoita, pasteijoita, karjalanpiirakoita ja cocktail-riisipiirakoita, kakkuja ja kahvileipiä, kuten korvapuusti tai kinuskikampa tai joulutorttuja. Pasteijat on tehty lehtevästä taikinasta ja piiraat hiivapohjaisesta taikinasta.[46]

Myllyn Paras Pyöreä kauramurotaikina -pakkaus vuonna 2017

Myllyn Parhaan pakastetaikinoita voi käyttää ruuanlaitossa ja leivonnassa. Sen voitaikinat, lehtitaikinat ja torttutaikinat[47] tekee lehteviksi se, että ne kaulitaan koneellisesti niinkutsutulla laminointikoneella, jolla taikinaan saadaan noin 100 kerrosta. Kotona tehdyissä taikinoissa kerroksia on parhaimmillaan noin kymmenen.[48] Muita pakastetaikinoita ovat kauramurotaikina, ruis-kaurataikina, pullataikina ja piparkakkutaikina.[47] Voitaikinaa voidaan valmistaa vuorokaudessa 35 000 kiloa.[48]

Vuonna 2003 Elintarviketeollisuus palkitsi vuoden parhaat uutuustuotteiden jälkiruokasarjassa Myllyn Parhaan pakastetun ja valmiiksi kaulitun pullataikinan. Perusteluissa taikinan mainittiin olevan "kätevä raaka-aine kotileipojalle, ja pakkauksen ohjeet toimivat".[49]