MV-media

MV-lehden perustaja ja päätoimittaja oli Barcelonassa asuva Ilja Janitskin. Janitskin oli 2000-luvulla yhden numeron verran ilmestyneen Absolute-lehden toinen perustaja.[1][2] MV-lehden hän avasi vuoden 2014 lopulla.[8] Janitskinin mukaan Suomen tiedotusvälineet ottavat uutisensa Yhdysvalloista, jossa viestimiä hallitsevat juutalaiset ja koska esimerkiksi palestiinalaisten tilanteesta ei uutisoida Suomessa juuri mitään, hän halusi MV-lehdellä tarjota tälle vaihtoehdon.[2]

Erityisesti MV-lehti paljastaa hänen mukaansa uutisia, joita Suomen suurin viestintäyhtymä Sanoma pimittää tai vääristelee.[12] Janitskin kertoi nimenneensä ja perustaneensa sivuston alun perin vitsinä, mutta sivuston saatua suosiota sen toimittamisesta tuli hänelle päätyö.[2] Idea ilmaisusta ”Mitä vittua?” lehden nimenä on peräisin elokuvasta Vares – yksityisetsivä (2004). Sivuston perustaja kertoi kysyneensä luvan nimen käyttöön elokuvan tuottajalta Markus Seliniltä.[2] Sivuston alkuperäinen verkkotunnus oli mitavittua.net. Vuoden 2015 maaliskuussa se muutettiin muotoon mvlehti.net.

Ilja Janitskinilla oli MV-lehden lisäksi myös muita sivustoja kuten englanninkielinen whatdafuck.com, uberuutiset.fi ja thehealth.fi.[1][12] Ylen toimittaja Johanna Vehkoo liitti Janitskin sivustojen joukkoon myös syytettyjen henkilötietoja levittelevän Finleaksin ja mobiilimarkkinointia kauppaavan SMS Gatexin.[1]

Kesäkuussa 2016 Ilja Janitskin kertoi siirtävänsä sananvapaussyistä lehden kotipaikan Irlantiin ja muuttavansa lehden maksulliseksi.[13] Helsingin käräjäoikeuden otettua Janitskinin vangitsemisen käsittelyyn tarjosi Janus Putkonen hänelle turvapaikkaa "Donetskin kansantasavallasta".[14]

MV-lehti toimi Aleksi Kinnusen NPNetworkingilta vuokratulla virtuaalipalvelimella heinäkuuhun 2016 asti, jolloin Kinnunen irtisanoi sopimuksen.[15] Taustalla oli se, että poliisi on pyytänyt käräjäoikeudelta määräystä sivuston sulkemiseksi, mutta palveluntarjoaja irtisanoi sopimuksen jo ennen käräjäoikeuden päätöstä. Kinnunen, joka on tunnettu myös Ylilauta-sivuston perustamisesta, perusteli irtisanomista sillä, että palvelintilan vuokraamista pidettiin hänen henkilökohtaisena kannanottonaan.[16] Lehti jatkoi toimintaansa muutaman tunnin tauon jälkeen toisella palvelimella.[17] 19. elokuuta 2016 Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Helsingin poliisilaitoksen vaatimukset MV-lehden sulkemisesta. Päätös perusteluineen on salainen.[18] Poliisi ei hämmästellyt päätöstä, sillä kaikkiaan kymmenistä rikosilmoituksista on meneillään vasta esitutkintavaihe.[19]

Heinäkuussa 2017 MV-lehti oli vajaan viikon suljettuna maksamattomien laskujen vuoksi. Ilja Janitskin kertoi, että taustalla kartoitetaan, miten sivuston rahoitus saataisiin pysyvämmälle ja vakaammalle pohjalle.[20] Janitskinin mukaan MV-lehti oli saanut aiempaa vähemmän lukijoita sosiaalisen median kautta sen jälkeen, kun julkaisun Facebook-sivut ja lehden keskusteluryhmä poistettiin. Janitskin oli aiemmin kertonut, ettei aio enää maksaa julkaisun kustannuksia itse.[21] Talousongelmien vuoksi Janitskinin tilinumeroa jaettiin keskustelupalstoilla, jotta sivustolle saataisiin rahalahjoituksia.[8]

Ilja Janitskin ilmoitti 30. joulukuuta 2017 sulkeneensa MV-lehden toistaiseksi. Syyksi tähän hän ilmoitti pettymyksensä keskenään riiteleviin lehden tukijoihin ja lukijoihin.[22] Muutamaa päivää myöhemmin sivusto alkoi kuitenkin toimia vapaaehtoisvoimin. Ilja Janitskin pyrki myymään sivuston mahdollisimman pian. Janitskinin mukaan MV-lehti oli tuolloin kahden viikon ”aikalisällä”, jonka aikana tuli saada asiat kuntoon sekä sivustolle uudet sopimukset ja vetäjät.[23] Vuoden 2018 tammikuussa Janitskin ilmoitti jättäneensä MV-lehden lopullisesti.[8] Helsingin Sanomien haastattelussa helmikuussa 2018 Janitskin kertoi saaneensa tarpeekseen ”isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”.[24]

Uudeksi vetäjäksi tuli Juha Korhonen, joka muutti sivuston nimen MV-mediaksi. Hänen mukaansa sivustosta on tarkoitus tehdä aiempaa siistitympi ja hyvätapaisempi. Kuitenkaan MV-media ei aio esimerkiksi liittyä Julkisen sanan neuvostoon.[8]

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi lokakuussa 2018 Ilja Janitskinin vastuullisena lehden sisällöstä 22 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen MV-julkaisuun liittyvistä rikoksista. Oikeus katsoi, että MV-julkaisussa julkaistiin tapahtuma-aikoina lukuisia loukkaavia ja rasistisia kirjoituksia. Janitskin tuomittiin kaikkiaan 16 rikoksesta. Käräjäoikeuden mukaan kirjoitusten julkaisemisella ei ole ollut sananvapauden näkökulmasta mitään julkista intressiä tai muutakaan hyväksyttävää syytä, ja kirjoitukset ovat leimanneet ja halventaneet asianomistajia äärimmäisen loukkaavalla tavalla.[25]

Lehden avustajana T2-nimimerkillä toiminut nainen sai kolmen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, tekijänoikeusrikoksesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta. Johan Bäckman tuomittiin Ylen toimittaja Jessikka Aron vainoamisesta sekä törkeästä kunnianloukkauksesta ja törkeään kunnianloukkaukseen yllyttämisestä vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi vastaajat tuomittiin maksamaan asianosaisille kärsimyskorvauksia ja muita vahingonkorvauksia, tekijänoikeuslain mukaisia hyvityksiä ja vastapuolen oikeudenkäyntikuluja yhteensä lähes 240 000 euroa.[25][26]

Keväällä 2019 Janus Putkosesta tuli MV-lehden päätoimittaja. Aikaisemmin Putkonen on toimittanut maahanmuuttovastaista Verkkomedia-julkaisua.[27] Putkonen on asunut Donetskin kapinallisalueella Itä-Ukrainassa ja pyörittänyt alueen kapinallishallinnon uutistoimistoa, lehdistökeskusta ja propagandasivustoja.[27][28][29] Seura-lehden arvion perusteella MV-median pääasiallinen tulonlähde on kasinomainokset. Toiminta taloudellisessa mielessä pientä, mutta sillä pystyy tulemaan toimeen Itä-Ukrainan alueella. Tutkijatohtori Teemu Oivon mukaan on epätodennäköistä, että Venäjä rahoittaisi suomalaista vastamediaa suurilla summilla tai suoraan ohjailisi sisällön tuotantoa. Todennäköisesti motiivi Venäjän narratiivin toistamiselle on tähän liittyvän sisällön tuotannon helppous.[30]

Ylen toimittaja Johanna Vehkoon Valheenpaljastaja-juttusarjan perusteella MV-lehti julkaisee keksittyjä uutisia, huhuja, huijauksia ja salaliittoteorioita sekoittavia artikkeleita.[1] Seura-lehden analyysin mukaan uutisten lähteellä ei ole MV-lehden kannalta väliä, kunhan niissä käsitellään negatiivisessa valossa islamia, maahanmuuttoa tai valtamediaa. Sivuston jutuissa ei käytetä perinteistä journalistista tiedonhankintaa, kuten haastatteluja.[31] Julkaistu sisältö on pääosin kopioitu muilta sivuilta tai sosiaalisesta mediasta, ja se on usein tarkastamatonta tai jopa perätöntä. Sivusto ei kirjoituksissaan kunnioita yksityisyyden suojaa, ja se julkaisee muun muassa nimiä ja valokuvia rikoksista epäillyistä henkilöistä.[6] Tekstin seassa on paljon yhdyssana- ja muita kielioppivirheitä. Kirjoituksia yhdistää usein väite tai epäilys siitä, että totuudenmukaiset tiedot halutaan valtamediassa ”sensuroida”[3][1], vaikka MV-lehden sisällöstä lähes puolet on muista medioista kopioitua.[31]

Muualta kopioitua sisältöä muokataan yleensä MV-lehden tyyliin sopivaksi. Uutiseen saatetaan lisätä lehden mielipide ja esimerkiksi maahanmuuttajien sijaan otsikossa puhutaan maahantunkeutujista.[31] Sivuston kirjoitustyyli on vihaa lietsova ja artikkeleihin liitetyissä kommenttiketjuissa artikkeleiden kohteena olevia henkilöitä kommentoidaan alatyylisesti ja väkivallalla uhaten.[32] Useimpien MV-lehden julkaisemien juttujen loppuun on merkitty lähteet, mutta lähteistettyjen kohtien erotteleminen alkuperäisen uutisen tulkinnasta ja tarkistetusta faktasta on vaikeaa.[33]

Tutkimusyhtiö MIR Link Oy toteutti verkkokyselynä lukijatutkimuksen MV-lehden toimeksiannosta marraskuussa 2015. Kyselyyn vastasi 11 221 MV-lehden lukijaa. Verkkojulkaisun lukijoiden mielestä MV-lehti on valtamedioita haastava, maahanmuuttokriittinen ja jossain määrin sensaatiohakuinen verkkosivusto.[34]

Äärioikeisto Suomessa -kirjan kirjoittajan Mikael Brunilan mukaan uusnatsistinen Suomen vastarintaliike on saanut MV-lehdestä kantaansa tukevan liittolaisen, jolla on laaja levikki.[35] Suomen vastarintaliikkeellä on oma osionsa MV-lehden keskustelualueella, ja se julkaisee Vastarintaliikkeen ”taisteluraportteja” ja tiedotteita.[4] MV-lehteä on myös verrattu sisällöltään juutalaisvastaiseen ja salaliittoihin keskittyvään Magneettimediaan, joka on nykyään Suomen vastarintaliikkeen aktiivien toimittama. Vastaavasti MV-lehden juttuja on julkaistu Magneettimedian paperiversiossa.[3][36]

Yleisradion selvityksen mukaan Soldiers of Odinin johtajalla Mika Rannalla on yhteyksiä MV-lehteen.[37]

Ylen trollitehdas-artikkelissa MV-lehteä pidettiin yhtenä useista verkossa Venäjän johdon näkemyksiä myötäilevistä suomenkielisistä sivustoista.[38]

STT:n tammikuussa 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan MV-lehden suljetussa Facebook-ryhmässä haaveillaan säännöllisesti poliittisesta väkivallasta. Lisäksi ryhmässä toistuvat toiveet pakolaisten kuolemista.[39] Sittemmin keskusteluryhmä ja Facebook-sivut poistettiin.[21]

MV-lehdestä kriittiseen sävyyn kirjoittaneet toimittajat ovat päätyneet törkykirjoittelun kohteeksi. Kirjoittelu on pyrkinyt vähättelemään kohteidensa uskottavuutta, ja heistä on voitu kirjoittaa tavalla, joka sisältää kunnianloukkauksen tai yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkit.[40]

Lännen Median toimittaja Juha Vainio teki 28. maaliskuuta 2015 MV-lehteä taustoittavan jutun vihasivusto tienaa yritysten mainoksilla. Juttua tehdessään hän tiedusteli kotimaisilta yrityksiltä, miksi nämä mainostavat ”rasistisella” sivustolla. Jutussa käsiteltiin myös sivuston ylläpitäjän Ilja Janitskinin rikostaustaa.[6][41] Vainion jutun seurauksena monet yritykset kielsivät mainostensa näyttämisen MV-lehden sivuilla ja Google poisti mainospaikkansa verkkosivulta.[42] Jutun julkaisun jälkeen MV-lehden Facebook-sivun ylläpitäjä kutsui Vainiota ”mediamaailman torakaksi ja häpeäksi” ja MV-lehden verkkosivulla julkaistiin juttu ”Juha Vainio, toimittaja joka mustamaalasi MV-Lehden, on paljastunut valehtelijaksi!!”. MV-lehti tarjosi myös vinkkipalkkiota lukijoille, joilla olisi kerrottavanaan arkaluontoisia tietoja Vainiosta tai muista toimittajista.[6] Keväällä 2016 Sanomalehtien liitto antoi Vainion kirjoittamalle uutiselle vuoden 2015 Parhaan jutun -tunnustuksen.[43]

MV-lehti on toiminut saman tyyppisesti muitakin toimittajia kohtaan, jotka ovat lähteneet tiedustelemaan yksittäisiltä mainostajilta miksi nämä käyttävät MV-lehteä markkinointikanavanaan: MV-lehti julkaisi Savon Sanomien toimittajan Iida Muhosen nimen ja kasvokuvan hänen kirjoitettuaan Itä-Suomen yliopiston mainoksesta MV-lehden sivuilla. Jussi Korhosen tehdessä juttua Seura-lehteen Kärkkäisen ja MV-lehden yhteistyöstä MV-lehti julkaisi Korhosen Juha Kärkkäiselle lähettämät kysymykset sisältäneet sähköpostit yhteystietoineen ja antoi ymmärtää tämän toimivan laittomasti.[6][41] Vaikka MV-lehti menetti paljon mainostajia sitä koskevien juttujen seurauksena, myöhemmin samana vuonna MV-lehti sai uusia mainostajia nettipelisivustoista ja myös Juha Kärkkäisen omistama Kärkkäinen Oy mainosti sivustolla.[42]

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan MV-lehden harjoittamassa tiedonkeruussa on kyse ”toimittajien psyykkaamisesta”. Hän pitää tällaista hyökkäystä sananvapautta ja tiedotusvälineitä kohtaan huolestuttavana.[6]

Osa MV-lehden julkaisemasta materiaalista on ollut muualta luvattomasti kopioitua.[6] Asia nousi suurempaan julkisuuteen huhtikuussa 2015, kun Jussi Korhonen kirjoitti Seura-lehden verkkosivustolla oman kirjoituksensa luvattomasta kopioinnista.[44]

Elokuussa 2015 Sanoma ja Otavamedia ilmoittivat selvittävänsä, onko MV-lehti syyllistynyt tekijänoikeusrikkomuksiin. Helsingin Sanomien päätoimittajan Päivi Anttikosken mukaan verkkosivustolla oli julkaistu luvatta parikymmentä Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien sekä Taloussanomien artikkelia. Otavamedian mukaan MV-lehti oli julkaissut luvatta Otavamedian omistaman Suomen Kuvalehden yhden kokonaisen artikkelin.[45]

Syyskuussa 2015 MV-lehti käytti muokattua eroakirkosta.fi-sivuston mainosbanneria, johon MV-lehti oli lisännyt luvattomasti tekstin: ”Kirkko tukee islamisaatiota Sinun rahoillasi!”. Asian noustua julkisuuteen MV-lehti pahoitteli tapahtunutta, ja Janitskin kertoi luulleensa, että mainosbanneria saa käyttää vapaasti.[46]

20. toukokuuta 2017 MV-lehti julkaisi Iltalehdeltä osin kopioidun julkaisunsa yhteydessä väärän ihmisen kuvan. Julkaisu käsitteli Iltalehden uutisoimaa raiskaustapausta. Seuraavana päivänä kuvassa esiintynyt mies teki MV-lehdestä rikosilmoituksen, ja tapausta tutkitaan kunnianloukkauksena. MV-lehti poisti väärän kuvan julkaisustaan myöhemmin samana päivänä.[5]

5. tammikuuta 2016 MV-lehti kirjoitti Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden (SONK) entisen puheenjohtajan Anette Karlssonin blogikirjoituksesta. Jutun otsikossa väitettiin, että Karlson ”puolustaa laittoman maahantulijan oikeutta raiskaamiseen”. Jutun julkaisemisen jälkeen SONK päätti puuttua tilanteeseen.[33] Opiskelijajärjestö vetosi avoimella kirjeellä MV-lehden ja myös Ilja Janitskinin omistamien Uber Uutisten sivuilla mainostaviin yrityksiin, ja kehotti niitä poistamaan mainoksensa sivustolta.[61] Kokoomusnuoret liittyivät pian boikottiin vedoten mainostajiin, etteivät ne rahoittaisi ilmoituksillaan vihapuheita ja valheita levittäviä julkaisuja, kuten MV-lehteä.[62] Yhdeksän poliittisen nuorisojärjestön 11. tammikuuta allekirjoittamassa kannanotossa vedottiin yrityksiin, että ne lopettaisivat valheellisia uutisia julkaisevien sivustojen tukemisen mainosrahoilla, mikäli ne eivät tue sivuston kantaa.[63] Kampanjan tarkoituksena on Demokraatin mukaan kertoa mainostajille, että he rahoittavat ”vihapuhetta, rasismia ja valheellista tietoa levittävää mediaa”.[64]

26. tammikuuta 2016 poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt toimittivat valtakunnansyyttäjänvirastolle tutkintapyynnön MV-lehdestä. Järjestöt pyysivät virastoa kokoamaan yksittäiset rikosilmoitukset yhteen. Perusteina olivat sananvapauden väärinkäyttö, yhteiskuntarauhan rikkominen ja häirinnän ja loukkausten jatkumisen laajamittaisuus sekä pitkäkestoisuus.[65] Lisäksi tutkintapyynnössä todettiin, että MV-lehti on pyrkinyt turvaamaan toimintansa toimimalla ulkomailta käsin.[66] Vetoomuksen allekirjoittajina olivat Kristillisdemokraattiset Nuoret, Keskustan opiskelijaliitto, Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta, Svensk Ungdom (RKP-nuoret), Sosialidemokraattiset nuoret, Sosialidemokraattiset opiskelijat, Vasemmistonuoret, Vasemmisto-opiskelijat ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto (ViNO).[65]