Muuruvesi

Muuruveden kunta sijaitsi Kallaveteen laskevan Nilsiän reitin varrella. Vesireitin pääväylä kulkee entisen kunnan kaakkoisosan poikki välillä saarekkaita järvenselkiä muodostaen, välillä puristuen kapeiksi salmiksi. Kallioperä on pääasiassa graniittia, ja sitä peittävistä irtaimista maalajeista yleisin on moreeni. Myös savimaita on runsaasti. Asutus on suurimmaksi osaksi sijoittunut Muuruvesi-järven rannoille ja muualle vesireitin välittömään läheisyyteen.[3]

Runsaiden vesistöjensä ja järvimaisemiensa ansiosta Muuruvesi on suosittua kesänviettoseutua, ja siellä on useita satoja kesämökkejä ja -huviloita.[3]

Muuruvedellä oli asutusta jo kivikaudella, minkä osoittaa Västinniemeltä löydetty asuinpaikka. Pysyvä asutus syntyi melko myöhään, sillä keskiajalla uudisasukkaat eivät uskaltaneet asettua alueelle Venäjän rajan läheisyyden vuoksi. Nilsiän reittiä pitkin kulki vilkas eräliikenne Savon maakunnan pohjoisiin ja itäisiin erämaihin. Ensimmäiset pysyvät asukkaat saapuivat Muuruvedelle 1500-luvun puolivälin tienoilla.[3]

Muuruvesi kuului alun perin Kuopion suurpitäjään, mutta tuli osaksi Nilsiää, kun tästä muodostettiin ensin kappeli 1700-luvulla ja itsenäinen seurakunta vuonna 1816. Senaatin päätöksellä Muuruvesi määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1900, mutta päätös toteutui vasta 1908. Juankoski erotettiin Muuruvedestä seurakunnallisesti vuonna 1923 ja kunnallisesti vuonna 1925.[3]

• Muuruveden kivikirkko (Josef Stenbäck, 1904). Muuruveden kirkko kuuluu arkkitehtonisesti merkittävimpiin kansallisromanttisiin kirkkoihin Suomessa. Massiivisesta graniitista rakennettua kirkkoa hallitsee ylöspäin kapeneva, keskiakselista sivussa oleva torni sekä mahtavat kansallisromanttiset puolipyöreät ikkunat.
• Muuruveden satama
• Putaan kämppä
• Pöllitupa savusaunoineen[4]
• Muuruveden kotiseutumuseo[5]
• Tahkon vesireitti[6]
• Muuruveden tsasouna (Pyhän Nikolaoksen tsasouna)[7]

• 
  Muuruveden kirkko
• 
  Näkymä Muuruveden kirkonkylästä: Osuuskuntien talo (nykyinen Huoneistohotelli Teekki ja Martin Baari).
• 
  Muuruveden satama on Tahkon vesistöreitin varrella.
• 
  Muuruveden satama

• Savon ammatti- ja aikuisopisto, luonnonvara-ala, opetus lakkasi vuonna 2019.

• Petter Wilhelm Heikkinen (1883–1959), maanviljelijä, Maalaisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, ministeri ja Kuopion läänin maaherra
• Timo Lexikon (s. 1985), rap-/hiphop-artisti
• Kaisa Parviainen (1914–2002), keihäänheittäjä ja olympiamitalisti
• Veijo Pasanen (1930–1988), näyttelijä ja ohjaaja
• Riitta Vainionpää (1952–2021), ruotsinsuomalainen taiteilija
• Hilja Väänänen (1896–1987), poliitikko
• Pietari Väänänen (1764–1846), kansanrunoilija ja valtiopäivämies
• Olli Zitting (1872–1929), poliitikko

Akonvesi, Hakkarala, Lohilahti, Murtolahti, Muuruvesi, Niinimäki, Pelonniemi, Pieksä, Rissala, Ryönä, Sydänmaa, Vehkasaari, Vuotjärvi, Västinniemi.

Vuoden 1960 ja 1970 taajamarajauksissa Muuruvedellä oli yksi taajama: kirkonkylä, jossa oli 452 asukasta vuonna 1960 ja 325 asukasta vuonna 1970.[8]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Muuruveden väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1910–1960.

Vuosina 1922 ja 1923 Juankoskeen liitettiin Muuruvedestä alueita, joilla oli 1 186 asukasta.[9]

• Muuruveden kyläyhdistyksen sivut