Muuratsalo

Saari on 5,6 kilometriä pitkä, 3,2 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 9,6 neliökilometriä [lower-alpha 1]. Saaren muoto on yleensä varsin selväpiirteinen, mutta sen pohjoispäässä on muutama niemi ja kaksi lahtea. Huomattavin yksityiskohta on Satasarvisen kauaksi näkyvä vuorenhuippu, jonka eteläpuolelle jää suojaisa Vuorenlahti. Vuoren pohjoispuolella työntyy pohjoiseen matala Haikankärki. Saaren itärannasta aukeaa Hauhonselkä, jonka saareton järvenselkä on 1,4–2,0 kilometriä leveä. Eteläpuolella aukeaa vieläkin suurempi Ristinselkä, jossa vastaranta näkyy 1,8–5,2 kilometrin päässä. Muissa ilmansuunnissa vastaranta on paljon lähempänä. Saaren lounaisrantoja seuraa Uitonsalmi, joka jää Viitesaaren ja Saarenkylän väliin. Uitonsalmi aukeaa pohjoisessa pieneen Lehtisselkään, jota ympäröi Saarenkylän lisäksi Majasaari, Korpinen ja Lehtissaari. Tämä Säynätsalon saaristo päättyy pohjoisessa Säynätsaloon ja Hauhonselän Kaakkosaareen, jotka näkyvät Muuratsalon pohjoispäästä. Muuratsalon edustalla on paikoin syvää, mutta rantojen läheisyydessä esiintyy joitakin pieniä saaria. Niitä ovat Lehtisselällä Kontti, kaksi saarta Verkkosaaren lähellä, Uitonsalmen Kampinsaaren edessä kivikkoinen saari ja etelärannassa Kätkytsaari.[1]

Muuratsalossa on neljä yli 190 metrin korkeuteen kohoavaa vuorta: Hakolanvuori, Kontinvuori, Suovuori ja Lullinvuori. Saaren korkeimmat huiput sijaitsevat Lullinvuorella tai kaksihuippuisella Kontinvuorella. Ne yltävät noin 195 metrin korkeuteen merenpinnasta (mpy). Ne kohoavat silloin 117 metrin korkeuteen Päijänteen vedenpinnasta, joka on 78,3 metriä mpy. Kun edellä mainittujen vuorien luetteloon lisätään Hakolanvuoren lounaispuolella oleva Penttilänvuori ja saaren pohjoispään Satasarvinen, saadaan saaren länsi- ja etelärantoja seuraava vuorien ketju, jonka huiput muodostavat L-kirjaimen. Kirjaimen kainalossa sijaitsee kalliomurros, jonka reuna on varsin jyrkkärinteistä aluetta. Saaressa on laajoja avokallioalueita, joista on hyvät näkymät ympäristöön. Suosittuja kohteita ovat Satasarvinen ja sen lähellä sijaitseva Paljaspää. Näille kallioille johtaa kävelypolut, koska niiltä on hyvät näkymät alas järvelle ja lähiympäristöön [3].[1][4]

Vuorten kainalosta löytyy myös järviä. Muuramen kunnan puolella sijaitsevat Ojasenlampi, Iso-Sikonen ja Pieni-Sikonen. Ne kuuluvat samaan Ojasen laskuojan valuma-alueeseen, joka on muodostunut Suovuoren, Hakolanvuoren, Penttilänvuoren, Lullinvuoren ja Ojasenkallion väliseen laaksoon. Neljäs lampi Velakallionlampi sijaitsee Jyväskylän puolella Kontinvuoren eteläisen huipun ja Suovuoren välissä. Se laskee pieneen Mustalahteen.[1][4]

Noin puolet saaresta kuuluu Jyväskylän Säynätsalon kaupunginosaan (ennen vuotta 1993 Säynätsalon kunta), ja noin puolet kuuluu Muurameen. Saaren pohjoisosissa Jyväskylän puolella on noin 590 asukasta, mutta myös Muuramen puolella on joitakin asukkaita lisää. Saaren asuinalueet sijaitsevat pääasiassa saaren pohjoisrannoilla, Haikankärjessä ja itärannoilla. Muuratsaloon tulee tie mantereen Kinkovuorelta, ensin pengertietä pitkin Säynätsaloon, sitten Louhunsalmen riippusillan yli Lehtisaareen ja lopuksi Lemmensiltaa pitkin Muuratsaloon. Saaren jokaisella suunnalla kulkee veneväylät.[1][5]

Haikan pohjoiskärjessä on sektoriloisto, jonka lähellä on tyyliltään perinteinen kahvila Ruokala Salo. Asuinalueen asemakaavan suunnitteli Wivi Lönn vuonna 1926 [13]. Muuratsalon länsirannalla sijaitsee arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema koetalo, joka toimi myös hänen kesäasuntonaan. Länsirannalla sijaitsee myös Jyväskylän kaupungin leirialue Naukula [14]. Kaakkoisessa Muuratsalossa on niemi, jonka nimi on Etelähaikka. Muuratsalon etelärannalla on hiekkarantaa.

Saariketju on syntynyt jääkaudella jäätikön raastaessa Päijänteen järviallasta auki, kun sen tielle on sattunut Muuratsalon ehjät graniittikalliot. Saarella oli alle kymmenen pientilaa, joiden seuraksi oli Haikkaan rakennettu asuinalue, kauppa ja vuonna 1936 rakennettu kansakoulu luokka-asteille 1–4. Koulu on peruskorjattu vuonna 1995 [15][16]. Saareen tuli tie vasta vuonna 1948, kun Lehtisaaren ja Muuratsalon välinen Lemmensilta Kuusainsalmella valmistui. Haikan asuinalue levisi vuoteen 1963 mennessä Satasarvisen eteläpuolella etelään ja länteen päin [17]. Vuosien saatossa asuinalue saavutti saaren länsireunan sen pohjoisosissa vuoteen 1983 mennessä [18]. Tämän jälkeen länsipuolen asuinalue laajeni edelleen etelään päin [19]. Vanha silta korvattiin pengersillalla 1980-luvulla.[20]

• 
  Ruokala Salon julkisivu kesällä 2008
• 
  Ruokala Salon sisätiloja
• 
  Alvar Aallon suunnittelema koetalo
• 
  Satasarvisen asuintaloja pohjoisrannan uimarannalta nähtynä
• 
  Venevalkama Uohuanlahdella saaren pohjoisrannalla
• 
  Näkymä Paljaspäältä Hauhonselälle
• 
  Siirtolohkareita polunvarressa Kontinvuorella
• 
  Lullinvuoren rakokiviluola
• 
  Velakallionlampi nähtynä mäeltä

• Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista
• Luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muuratsalo Wikimedia Commonsissa