Muurahaiskarhut
Muurahaiskarhut ovat hampaattomia, pitkähäntäisiä ja pitkäkyntisiä nisäkkäitä, jotka tunnetaan muurahaisten ja termiittien syöjinä. Aiemmin kaikki muurahaiskarhut luokiteltiin Myrmecophagidae-heimoon, mutta nykyisin pikkumuurahaiskarhu on erotettu omaan Cyclopedidae-heimoonsa. Nämä kaksi muurahaiskarhujen heimoa muodostavat Pilosa-lahkoon kuuluvan Vermilingua-alalahkon.[1]
Muurahaiskarhut | |
---|---|
Isomuurahaiskarhu (Myrmecophaga tridactyla) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Pilosa[1] |
Alalahko: |
Vermilingua[1] Illiger, 1811 |
Heimot ja suvut [1] | |
Myrmecophagidae – muurahaiskarhut
Cyclopedidae
|
|
Katso myös | |
Suurin muurahaiskarhuista on isomuurahaiskarhu, joka on 1,2 metriä pitkä ja säkäkorkeudeltaan 60 senttimetriä. Pienin laji puolestaan on pikkumuurahaiskarhu, joka on rotan kokoinen.
Muurahaiskarhut ovat levinneet Meksikosta aina Argentiinaan, Brasiliaan ja Uruguayhin saakka. Pohjoisimpana elää pohjantamandua. Suurimmalle alueelle levittäytynyt on isomuurahaiskarhu, mutta se on myös ainoana listattu uhanalaiseksi. Isomuurahaiskarhulla on hieman muista poikkeavat tavat, sillä se elää maassa, kun muut kolme lajia elävät puissa.
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut muurahaiskarhuille uutta suomenkielistä nimeä jurumit.[2]
Lajit
- Pikkumuurahaiskarhu (Cyclopes didactylus)
- Isomuurahaiskarhu (Myrmecophaga tridactyla)
- Pohjantamandua (Tamandua mexicana)
- Tamandua (Tamandua tetradactyla) [3]
Lähteet
- Wilson & Reeder: Vermilingua Mammal Species of the World. Bucknell University. Viitattu 20.12.2011. (englanniksi)
- Nimistöehdotus luomus.fi. Viitattu 22.2.2010. [vanhentunut linkki]
- Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.